Otsikko kertoo, mistä on kyse. Ei mennyt tänään niin kuin Strömsössä. Meni hyvin, hyvin erikoisesti ja jännästi. Koko päivä. Vai voiko lopputulos olla hyvä, kun ystäväsi pamahtaa aamulla oven taaksen tämän näköisen puskan kanssa.
Näitä viehättäviä huonekasveja oli ollut myynnissä Rautatienkadun Lidlissä, ja pitäähän emännälle kukkia tuoda. Kiitos tästä. Olin sen verran hämmentynyt, että tarina tuliaiskukasta meni minulta hieman ohi. Kaverini saattoi saada tämän Lidlistä ilmaiseksi, kun hekään eivät sitä halunneet. Tai sitten se oli vain huijaustarina, jonka tarkoitus oli perustella lahjaa, jonka vaikutus oli kirjaimellisesti tyrmäävä.
Kaveri kaivoi laukustaan myös kasan eksoottisia hedelmiä. Oli hunajapomeloa, sharoneja ja vaikka mitä. Tarkoitus oli tehdä lounaaksi tuhdit hedelmäsmoothiet ja tuhota kasa suklaata. Keittelin ensin hartaudella ulkomaiset pakastevadelmat, kuorin ja pilkoin hedelmät. Lopuksi koko komeus monta vuotta uskollisesti palvelleeseen Braunin tehosekoittimeen. Hieman kone yskähteli, koska kannu oli aivan täynnä, mutta pienen rutinan päätteeksi blenderi oli täynnä täyteläistä ja raikasta hedelmäpirtelöä. Koristelin annoksemme vielä jäillä ja basilikalla. Mmmmmm.
Ensimmäiset hörppäykset. Edelleen: mmmmmm. Paksua, mutta raikasta. Basilika sopi vadelmaan ja pomeloon älyttömän hyvin. Mutta hetkinen.
-Miks mulla on suussani muovinsiruja?
-Hei niin on mullakin, tää koko lasi on täynnä niitä.
Braunin sadan euron tehosekoitin on todistettavasti tehokas. Niin tehokas, että se jauhoi hedelmien lisäksi oman korkkinsa, joka oli jäänyt kannun pohjalle hedelmien alle. Korkki on usein hukassa, enkä ihmetellyt sitä nytkään. Usein suojaan kannessa olevan pienen aukon kädellä tai lautasella. Kaveri kyllä vähän ihmetteli, että aikamoista rutinaa tuo masiina pitää, mutta minä vakuuttelin, että se johtuu vain siitä, että kannu on niin täynnä. Jep jep. Humanistiin voi aina luottaa näissä asioissa.
Fiksu diplomi-insinööri ehdotti, että siivilöisimme smoothien pienireikäisen siivilän läpi. Ei onnistunut. Pirtelö oli liian paksua. Lopulta se päätyi tiskialtaaseemme, jonka siivilään muovi jäi jemmaan.
Onneksi meillä oli sentään se suklaa. Ja Freemanin mustikkanaamio, joka on pinkki ja siinä on glitteriä, iiiiih!!!!! Loppupäivä sujui leppoisasti Pasi Viherahon videotuotantoa katsellessa. Että menkää vaan hyvät ihmiset nyt äänestämään tätä laadukasta ruokablogia Indiedaysien Blog Awardseihin.
Lopuksi vielä toisen suosikkitubettajani, Niilo22:n mietteitä, jotka summaavat päivän tunnelmat. Ai perkele!
Ei mennyt kuin Strömsössä, ei. Mutta hei, upeita kuvia tuohon tiskialtaaseen asti 🙂 Äänestämässäkin on jo käyty.
Siis elämässä tärkeintähän on se, että kaikki näyttää aina blogissa hyvältä. Myös tehosekoittimessa jauhettu muovikorkki.