Puoli tuntia lähtöön. Olohuoneen lattia on edelleen täynnä sekalaisia tavaroita. Lapsi purkaa matkalaukkua samaa tahtia kuin sitä pakataan. Olen uhonnut, että teen vielä pikaimuroinnin. Mies on jostain käsittämättömästä syystä valinnut pakkausmusiikiksi Teräsbetonia. Olen kauhuissani. Ennen kaikkea siksi, että lapseni on aivan lumoutunut ja tekee musiikin tahtiin monimutkaisia spagaatteja ja taivutuksia. […]
Janica Brander ihmettelee Tamperetta, juo viskiä ja palkitsee itsensä ravintola-illallisilla. Filosofista pohdiskelua ja älyvapaata lätinää kaikesta ruokaan, ravintoloihin ja elämään liittyvästä. janica.brander[at]gmail.com