Kävin pari vuotta sitten drinkillä hotelli Lilla Robertsin aulassa. Ihastuin 1920-luvun jazz-tunnelmaa henkivään aulaan, joka on koristeltu mustavalkoruudullisella lattialla, kultauksilla ja palmuilla. Sain kesällä Kämp-ketjun tarjouksen, johon iskin kiinni hyvissä ajoin, sillä tiesin meneväni syksyllä esiintymään Helsingin kirjamessuille. Jännittävän messupäivän jälkeen oli mukavaa lepäillä hyvässä hotellissa, joka lunasti ja ylitti odotukseni.
Jugend-talo Pikku-Roballa
Hotelli Lilla Roberts sijaitsee Kaartinkaupungissa, vuonna 1909 valmistuneessa talossa, jonka on suunnitellut Selim A. Lindqvist. Talossa toimi ensin Helsingin energialaitos ja sen jälkeen poliisiasema. Upea jugendtalo remontoitiin kymmenisen vuotta sitten ja hotellitoiminta alkoi vuonna 2015.
Lilla Roberts on Pikku-Roballa, kävelymatkan päässä Espalta. Legendaarinen yökerho Kaarle XII on lähes kulman takana, ranskalaishenkinen ravintola Pastis vastapäätä. Julkinen liikenne ei kuitenkaan kulje aivan hotellin vierestä, joten tämä kannattaa huomioida.
Meidän majoitusviikollamme Lilla Robertsissa vietettiin Halloweenia. Hotellin aula ja ravintolatilat oli koristeltu teeman mukaisesti, aika runsaasti, mutta hauskasti. Älkää siis ihmetelkö mahdollisia kuvista kurkistelevia hämähäkkejä.
Lilla Robertsin aula oli juuri niin hieno kuin muistinkin. Aulassa oli jazzahtavaa musiikkia tarjoillut duo viihdyttämässä ja katselimme, että perjantaisin aulassa soittaa Villen suosikki DJ Slow. Miljöö on sellainen, jossa viihdyn drinkillä, vähän hintavammallakin.
Standard-huoneiden koko vaihtelee?
Olin kuullut etukäteen varoitteluja, että Lilla Robertsin standard-huoneet ovat todella pieniä. Lisäksi osa hotellihuoneista sijaitsee toisessa, keltaisessa talossa, johon kuljetaan sisäpihan kautta, ja osa asiakkaista on kokenut tämän hankalaksi.
Meillä kävi kuitenkin tuuri. Ensinnäkin, saimme huoneen päärakennuksesta, eikä meidän tarvinnut kulkea huoneeseen ulkokautta, vain hissillä muutama kerros ylöspäin. Toiseksi, huoneemme oli varsin mukavan kokoinen, vaikka se oli halvinta standard-luokkaa.
Pienet, mutta tärkeät yksityiskohdat
Huoneessa oli leveä parivuode, lueskelunurkkaus, suuri televisio, hyvin kaappitilaa, kirjoituspöytä ja tilava kylpyhuone. Hulppea huonekorkeus loi lisää avaruuden tuntua. Standard-huoneissa ei ole kylpyammeita (nyyh!!!!), mutta kylppärin koko ja varustelu paikkasi harmitustani.
Vessassa oli esimerkiksi pyyhekoukkuja vähän siellä sun täällä, sekä pesualtaan että suihkun lähellä. Eipä tuollaista asiaa tule ajatelleeksi ennen kuin huomaa, miten kätevää on, kun ei tarvitse kurotella märkänä liukkaassa huoneessa. Vessassa on myös yövalo, joka syttyy, kun vessanoven avaa. Nerokasta! Kaikkia isoja valoja ei tarvitse räpsäyttää päälle!
Villen sisko hehkutti etukäteen myös Lilla Robertsin hiustenkuivaajia. Ihmettelin hehkutusta ensin, en enää. Se kuivaaja on siis TODELLA hyvä. Möyhin tyytyväisenä hiuksiani koko aamun suihkun jälkeen. Hyvän föönin luoman onnen ymmärtää näköjään vasta, kun sen on kokenut.
Illallista ja aamupalaa krog Robassa
Lilla Robertsissa on aulabaarin lisäksi ravintola Krog Roba. Se sijaitsee juuri tuossa mainitsemassani keltaisessa talossa. Illallinen tosin jäi nyt väliin, sillä kävimme syömässä ystäväni luona upeaa, autenttista intialaista ruokaa.
Skandinaaviseen ruokaan painottuvan Krog Roban lista näyttää ihan järkevän hintaiselta hotelliravintolaksi. Alkuruoat ovat hintavia suhteessa muuhun menuseen, mikä tuntuu olevan tyypillistä Helsingissä. Jälkkärit ovat Tampereen hinnoissa ja pääruokalistalta löytyy tietenkin vähän parempi hampurilainen kohtuuhintaan. En tiedä, tulisinko Krog Robaan varta vasten illalliselle, mutta pitkän päivän päätteeksi voisin syödä siellä iltapalaa ennen kuin kömpisin huoneeseen.
Myös aamiainen tarjoillaan Krog Robassa ja pidin siitä todella paljon. Sali on melko pieni, joten aamiainen on porrastettu kattauksiin. Valitsimme viimeisen eli kello yhdeksän kattauksen.
Ah mitkä croissantit!
Ihastuin etenkin leipäpöytään. Hyvien leipien lisäksi tarjolla oli karjalanpiirakoita ja croissanteja, jotka olivat täysin eri maailmasta kuin buffet-aamiaisten kuivat raakapakasteet. Croissantien kanssa oli tarjolla useita eri artesaanihilloja ja pientuottajan hunajaa.
Harmikseni mehevät bagelit loppuivat kesken, eikä niitä tuotu enää lisää. Ville ehti onneksi saada sellaisen. No, toisaalta fiksua, että keittiössä ajatellaan hävikkiä. Saimme syödäksemme ihan riittävän hyvin.
Kahvi tarjoiltiin omassa kannussaan pöytään, samoin maito. Tämä vähensi trafiikkia salissa. Tiedättehä, aamuyhdeksän helvetillisen kahvikoneryysiksen, kun mattimyöhäiset taistelevat päivän ensimmäisestä kofeiinishotista. Nyt sitä ei tarvinnut kokea.
Tarjolla oli mukavan paljon erilaisia tuorepuristettuja mehuja ja muita juomia. Skippasimme kuohuviinin, mutta maistelin lasillisen kuplivaa simaa, joka oli maustettu saman pientuotattajan hunajalla.
Palvelu oli ystävällistä. Lehtipöydällä ei ollut enää Hesaria jäljellä, joten tarjoilija lähti hakemaan sitä minulle ja sain keskittyä syömiseen. Lehti ei tosin mahtunut pieneen pöytäämme, mutta surautimme huoneessa kahvikoneella vielä yhdet sumpit ja luin lehden sängyssä.
Huone, johon haluaa jäädä pötköttelemään
Lilla Robertsin huone ja koko hotelli oli kaiken kaikkiaan miellyttävä kokemus. Huoneeseen ei kantautunut melua, sähköpistokkeita oli tarpeeksi, kylpyhuone oli toimiva, valaistus riittävä ja monipuolinen, ilmastointi toimiva.
Hyvä mittari sille, onko hotelli hyvä, on minun kohdallani se, tekeekö minun mieli jäädä aamulla köllöttelemään sänkyyn vai haluanko nopeasti ulos. Tällä kerralla venytin lähtöä viime minuuteille. Muistelen edelleen lämmöllä aamupalacroissanteja – ja sitä fööniä!
Hotellien alennukset kannattaa hyödyntää
Lopuksi vinkki: kannattaa liittyä Kämp-hotellien kanta-asiakasohjelmaan ja tilata heidän uutiskirjeensä. Välttelen kaikkea mainospostia yleensä kuin ruttoa, mutta hotellit ovat poikkeus. Uutiskirjeen tilaajille ja kaiken maailman klubilaisille tarjotaan oikeasti tuntuvia etuja. Hotellit ovat sen verran kalliita, että jo 15 – 20 prosentin alennus on tuntuva.
Kämp-ketjulla on alennuksia monta kertaa vuodessa. On joulukalenteria, kesäkalenteria, Black Fridayta ja Single´s Dayta. Isken aina näihin tarjouksiin ja sain nytkin huoneemme hieman yli sadalla eurolla. Normaalisti standard-huone Lilla Robertsissa maksaa yli kaksisataa, mikä ylittää kipurajani.
En saa tästä vinkistä mitään rahaa tai bonuksia, kunhan haluan levittää saituuden ilosanomaa. En ole enää aikoihin maksanut hotelleista ns. normaalihintaa, vaan hyödynnän aina jotain kampanjaa tai kanta-asiakkuutta. Näin isoissa investoinneissa se kannattaa, ja hotellien lähettämän markkinointipostin määrä ja laatukin on pysynyt järkevänä.
Aivan ihanan näköinen ja kuuloinen paikka! Täytyypä pitää mielessä jos joskus raaskisi panostaa tai käydä ainakin tuolla jazz loungessa. Mutta voi kääk noita Suomen ruokailuaikoja! Näin kun on Etelä-Euroopassa asuvana tottunut että ravintola-aamiaista saa puoleen päivään asti, niin viimeinen kattaus klo 9 kuulostaa liian aikaiselta jos olisi lomamatkalla.
Jep, aamupala loppui viikonloppunakin 10.30. Onneksi joissakin hotelleissa on edes viikonloppuna pidennetty aamiainen. Tampereella esimerkiksi Tammerissa taitaa olla klo 13 asti. Ja tämän takia me otetaan aamupala huoneeseen lähes aina, kun ollaan lasten kanssa liikenteessä. Ei jakseta väsyneinä tungeksia buffassa, vaan tykätään herätä ja nautiskella hitaasti.
Aika harvoin tulee yövyttyä Helsingissä, mutta tämä vaikuttaa aika mukavalta vaihtoehdolta. Täytyy pitää mielessä, kun seuraavaksi Helsingissä tulee yövyttyä. Aaimiainen varsinkin vaikuttaa varsin kivalta.
Tämä on todella kiva! En ole koskaan raaskinut yöpyä Kämpissä tai St. Georgessa. Lilla Robertsissa oli luksuksen tuntua ja pidin siitä enemmän kuin esimerkiksi Tornista, jossa oli kauhean hektistä ja todella pieni huone. LR:n on usein noita Kämp-ketjun aleja, jopa 40 prosenttia ja niitä kannattaa kytätä.