Lauantaina Tampere tuntui taas todella kivalta paikalta olla ja elellä. Kaupunki on muutenkin ollut koko viikon täynnä hulinaa, kun aurinko on houkutellut ihmiset ulos koloistaan. Viikonlopuksi sattui vielä Ravintolapäiväkin.
Teimme täsmäiskun lähinurkille eli Emil Aaltosen puistoon ja Sorsapuistoon. Liikkumista hiukan rajoitti se, että ulkoilutimme samalla koiraa ja vauvaa ja teimme ruokaostokset. Pari kivaa ravintolaa jäi siis välistä, muun muassa Hämeenpuistossa Marttojen tiloissa järjestetty ylellinen brunssi, joka myytiinkin loppuun.
Aloitimme maistelun Emil Aaltosen puiston piirakkakojulta. Isot palat kana- ja kasvispiirakkaa täyttivät mahaa pelottavan paljon, joten loput annokset jaoimme.
Puistosta löytyi myös aasialaiskeittiö Nouseva aurinko. Tarjolla oli misokeittoa, susheja ja korealaisia perunapannareita. Sushit olivat kauniita, maukkaita ja rakenne kohdillaan. Pannarille en syttynyt, koska se oli aika mauton.
Puistossa pyöriessämme kurkkasimme myös uuden yrittäjän luotsaamaan Lähiruokapuoti Lempiin. Lempi on muuttunut kahvila-kaupaksi, josta saa myös keittolounasta. Mies kävi ostamassa illaksi juustoja ja leikkeleitä. Hintataso vaikuttaisi inasen laskeneen. Pitää tutkia joku päivä tarkemmin. Nyt jäin kaupan ulkopuolelle vahtimaan pieniämme ja fiilistelemään keväistä Tammelaa.
Tammelantorilta suuntasimme kotikulmille Sorsapuistoon, missä majaansa piti nuorten ammattikokkien ravintola Coques. Listalla oli skandinaavisilla mausteilla höystettyä keittoa, salaattia ja pyttipannua. Kirpsakalla mansikkakastikkeella maustettu kanasalaatti ja porocremellä terästetty bataattisosekeitto olivat ravintolatasoa, ja myös esillepanoon oli satsattu. Näistä maksoi mielellään.
Alakerran naapurimme ovat jo useampaan otteeseen osallistuneet Ravintolapäivään. Talvella tarjolla oli tapaksia, ja tällä kertaa aivan mahtava idea: Vedä narusta. Yllätystapakset maksoivat euron, ja narun päästä saattoi paljastua vaahtokarkeilla täytettyjä banaaneja tai minikokoisia voileipäkakkuja. Vetäjä sai itse valita ruokavalioonsa sopivan yllätyksen kasvis-, liha-, allergia- jne. vaihtoehtojen joukosta.
Tämä tapaspaikka on ollut aina todella suosittu, ja jono kiemurteli nytkin kakkoskerroksesta katutasoon asti. Valitettavasti ylläritapakset jäivät testaamatta, koska emme uskaltaneet luottaa siihen, että perheemme pienin jaksaisi jonottaa kuumassa rappukäytävässä kovin pitkään.
Näiden eväiden jälkeen vatsa alkoi olla niin täynnä, että muuta sinne ei olisi enää mahtunutkaan. Mutta jäätelömaha onkin eri juttu. Palasimme vielä torille ostamaan jätskit. Olen syönyt tällä viikolla jäätelöä varmaan joka päivä. Valion uutuusmaku Fazerina on ihan ok, mutta ei mitään kesämakujen huippuja. Haikailen edelleen parin vuoden takaisen kesämaun, appelsiini-chilin perään. Tällä kertaa vohveliin tarttui sorbettipallo.
Toivottavasti hyvä sää jatkuisi ensi viikolla. Tällä viikolla on tuntunut siltä kuin olisi omassa kotikaupungissaan lomalla, kun puistot, terassit ja kahvilat ovat täynnä. Tekee henkisesti ihmeen hyvää.
