Jopa kaltaiseeni antileipojaan iskee kesällä semmoinen vimma, että pitää saada mansikkakakkua, britakakkua ja kääretorttua. Minähän en todellakaan tee mitään hienoja täytekakkuja, joihin kerma pursotetaan säntillisesti. Olen räiskis ja roiskis -tyyppi, jonka hermot eivät kestä likilaskuisia kakkupohjia tai pieleen menneitä koristeluita. Kaiken on mentävä kerralla putkeen ja helposti. Onnistuin kehittämään juhannuksena leipomuksen, jolle kehtaan antaa tittelin maailman helpoin mansikkakakku. Tämä täytekakku on vegaaninen, ja se onnistuu vaikka mökillä, jossa keittiövälineitä ja aineksia on niukasti.
Täytekakku, joka onnistuu mökkioloissakin
Sain innoituksen reseptiin Kamomillan konditorian mansikka-raparperikakusta. Tuunasin pohjaa hieman. Käytin enemmän vehnäjauhoa, ja lisäsin taikinaan perunajauhoa. Kakkupohjasta tuli yhtä muheva kuin munien ja voin kanssa. Kamomillan ohjeessa pohja on hieman laajempi ja litteämpi, ja kaikki täytteet levitetään pohjan päälle.
Oma pohjani oli sen verran pullea, että sain halkaistua sen ongelmitta, ja laitoin täytettä sekä kakun väliin että päälle. Ensimmäisellä kerralla tein raparperikompotin, kuten Kamomillan ohjeessa. Toisella kerralla raparperia ei ollut, joten ostin laiskana Pirkka mansikka-raparperihilloa.
Mutta se on kuulkaas ihan ok. Tämä mansikkakakku on paitsi vegaaninen, myös yksinkertainen. Idea oli kehitellä niin helppo täytekakku, että sen voi nyhjäistä kasaan lähes tyhjästä, vaikka kaapissa ei olisi munia tai voita. Tai paikassa, jossa ei ole välttämättä sähkövatkaajaa.
Maailman helpoin mansikkakakkku on sellainen. Taikinan ainekset vain sekoitetaan ilman sen kummempaa vaahdotusta. Täytevaahdonkin voit tehdä rahkasta tai jugurtin ja tuorejuuston sekoituksesta, jos vatkainta ei ole.
VINK: Vaikka kakkupohja on vegaaninen, voit tehdä täytteen myös maitopohjaisesta vispikermasta ja tuorejuustosta.
VINK VINK: Jos käytät maitopohjaista kermaa, tee täyte kuohukerman sijaan mieluummin vispikermasta, sillä se pysyy napakampana lämpöisellä säällä.
Maailman helpoin mansikkakakku
Pieneen, 20-23-senttiseen vuokaan
Kakkupohja:
- 2 desiä kauramaitoa
- 0,5 desiä rypsiöljyä
- 1,5 desiä sokeria
- 0,5 teelusikallista suolaa
- 2 teelusikallista vaniljasokeria
- 3 desiä vehnäjauhoa
- 2 teelusikallista perunajauhoa
- 1,5 teelusikallista leivinjauhetta
- öljyä ja korppujauhoa vuoan voiteluun ja jauhotukseen
Kostutukseen:
- 0,5 desiä vettä
- 1 teelusikallinen sitruunamehua
- maun mukaan sokeria
Täyte:
- 2,5 desiä (vegaanista) vaniljavispiä, esim. Fazer Aito
- 150 grammaa (vegaanista) maustamatonta tuorejuustoa, esim. Oatly
- maun mukaan sokeria
- 150 grammaa mieluista hilloa, hedelmä- tai marjasosetta
- 5 desiä tuoreita mansikoita
- Tee ensin kakkutaikina. Sekoita yhdessä astiassa maito, öljy, sokeri, suola ja vaniljasokeri.
- Sekoite toisessa kulhossa vehnäjauho, perunajauho ja leivinjauhe. Siivilöi jauhoseos öljyseokseen parissa erässä kevyesti sekoittaen. Älä vaivaa taikinaa pitkään, ettei siihen tule sitkoa.
- Öljyä ja jauhota kakkuvuoka ja kaada taikina vuokaan. Jos käytät irtopohjavuokaa, vuoraa pohja leivinpaperilla, sillä kakkutaikina on löysää. Paista pohjaa uunin keskitasolla 200 asteessa noin 25 minuuttia, kunnes pinta on kullanruskea, ja testitikkuun ei jää raakaa taikinaa.
- Jäähdytä kakkupohja, irrottele se veitsellä vuoan reunoista ja kumoa leivinpaperille. Halkaise jäähtynyt pohja pitkällä ja kapealla veitsellä.
- Tee täyte, kun kakkupohja jäähtyy. Vatkaa vaniljavispi napakaksi vaahdoksi. Lisää joukkoon tuorejuusto, sekoita hyvin ja mausta ripauksella sokeria. Anna vaahdon jämäköityä hetki jääkaapissa.
- Sekoita vedestä, sitruunamehusta ja sokerista neste, jolla kostutat kakun. Sivele pohjan päälle hilloa, vaniljavaahtoa ja pilko päälle mansikoita. Nosta kansi päälle ja täytä päällimmäinen kerros samalla tavalla.
- Anna kakun hyytyä ja mehustua jääkaapissa ennen tarjoilua. Voit koristella kakun kukilla, mantelilastuilla tai mintunlehdillä.
”Ei uskoisi vegaaniseksi”
Kutsuin naapurimme kesäloman kunniaksi mansikkakakulle ja samppanjalle. Vieraatkin kehuivat sitä, että kakku ei maistunut negatiivisella tavalla vegaaniselta. Mikään häiritsevä sivumaku, kuten soija tai kookosöljy, ei puskenut läpi. Maailman helpoin mansikkakakku maistuu täysin tavalliselle, perinteiselle mansikkakakulle. Pohja ei ole mureneva, sitkeä, lättänä tai kova. Se on ihan tavallinen sokerikakkupohja – jossa ei ole käytetty munia tai voita!
Haluan taas kerran painottaa sitä, että vegaaninen leivonta on parhaimmillaan pirun kätevää. Se pelastaa niissä tilanteissa, kun tekee mieli jotain hyvää, mutta leivonnan ”pakollisia” aineksia, siis kermaa, voita ja munia, ei löydy kaapista.
Tekisi mieli laulaa oodi suomalaiselle perunajauholle. Maksaa alle euron paketti ja kestää pitkään. Perunajauholla voi korvata kätevästi munat, eikä leivonnaiseen tule esim. banaaninmakua, josta en kaikissa yhteyksissä tykkää.
Kannattaa siis jumpata vähän omia ajattelutapoja. Minä koen, että on valtava etu osata laittaa ruokaa monista erilaisista raaka-aineista ja erilaisiin ruokavalioihin. Voisin syödä itse tavallista kermakakkua, mutta jos voin tehdä myös vegaanille ja muna-allergikolle sopivan kakun, jonka maku tai koostumus ei häviä yhtään tavalliselle, miksi en tekisi?
Helppoja kesäkakkuja
Toinen yhtä helppo kakku on mansikkainen brita-kulhokakku. Tämä ei ole vegaaninen, mutta kakku on helppo veganisoida. Korvaa kakkupohja vaikka Orea-keksimuruilla ja vispikerma kaurapohjaisella. Kulhokakku on kuin pappilan hätävara, ja mikä parasta, se ei lössähdä autokyydissä! Todellinen mökkikakku vaikka tuliaiseksi kahvipöytään.
Ja kun niistä klassisista britakakuista oli puhetta, kas tässä sekä perinteisen mansikkabritakakun että kaakaoisen kirsikka-suklaabritan ohjeet.
Viime kesänä jaksoin myös vähän hifistellä leivonnan kanssa. Vaniljakiisselillä täytetty ranskalainen mansikkatorttu vaatii enemmän kärsivällisyyttä kuin rento mökkikakku, mutta tämä on maukkaimpien tekemieni leivonnaisten top kolmosessa. Kannatti hiota ja kiroilla, vaikka avioliitto saattoikin pari päivää nitistä liitoksissaan, ja kaverini saivat aika raivokkaita WhatsApp-viestejä. 😀
Pakko muuten sanoa, että vaikka puhun itsestäni antileipojana, arkistoon on kertynyt aikamoinen kasa hyviä leivontaohjeita. Ehkä kyse on taas huijarisyndroomasta. Minusta ei koskaan tule intohimoista taidekakkujen näpertäjää, mutta olen ihan hyvä kotileipuri. Juuri sellainen, joka pyöräyttää konstailemattoman mansikkakakun kesävieraille. 🙂
