Paistinperunat patatas bravas -tyyliin ja sitruunainen jugurttiaioli

Oi.

Kun noin oi on niin ihania, niin ihania.

Siis ihan vain vanhoista keitetyistä perunoista ja sipulista tehdyt paistinperunat. Lapsena olisin voinut elää pelkillä paistinperunoilla. Koulumme ruokalassa oli niin sanottu lisäruokapöytä, jossa oli kaikkea ”pikkuisen parempaa” ekstraa, jota sai käydä santsaamassa sitten, kun varsinainen ruoka oli syöty. Me lama-ajan lapset olimme pähkinöinä, kun lisäruokapöydässä oli tiiliskiveä muistuttavan näkkileivän sijaan ilmavaa ja rapeaa maitonäkkiä. Ja paistinperunoita, jotka oli paistettu runsaan sipulin kera makeiksi ja sopivan kärähtäneiksi.

Opettajamme joutui monta kertaa puuttumaan paistinperunoiden santsaamiseen. Höyrytetyt kumiperunat kun tahtoivat kadota epämääräisiin serviettimyttyihin ja lattioille, mutta paistinperunalaari tyhjentyi hetkessä.

En kauheasti välitä perunasta, mutta kun sitä työstää oikealla tavalla, potusta tulee vastustamaton herkku. Meillä oli jääkaapissa kipollinen jo hieman pehmentyneitä keitettyjä perunoita. Elvytin ne pannulla öljyn, runsaan savupaprikajauheen ja kevätsipulin kera. Näin väsähtäneistä potuista kuoriutui espanjalaisten batatas bravas -perunoiden henkinen, mausteinen annos. Minä läträän mausteilla surutta, mutta jos olet arempi, käytä paprikajauhetta vähemmän. Kuitenkin sen verran, että perunoihin tulee selvä punertava väri.

Paistinperunat batatas bravas -tyyliin

46 lisukeannosta

  • 500 grammaa keitettyjä perunoita
  • 1 kevät- tai keltasipuli
  • 2 valkosipulinkynttä
  • 2 teelusikallista (savu)paprikajauhetta
  • suolaa
  • mustapippuria
  • sokeria
  • öljyä paistamiseen

  1. Paloittele perunat suuriksi lohkoiksi. Kuori ja murskaa valkosipuli. Jos käytät tavallista keltasipulia, kuori se (kevätsipulia ei tietenkään tarvitse kuoria). Paloittele sipuli pienehköksi hakkelukseksi.
  2. Lorauta paistinpannulle reilusti öljyä. Kuullota sipulia, valkosipulia ja paprikajauhetta miedolla lämmöllä pari minuuttia. Varo, ettei valkosipuli pala. Lisää lopuksi pannulle perunalohkot.
  3. Paista perunoita, kunnes ne ovat saaneet kauniin ruskean paistopinnan. Mausta suolalla ja mustapippurilla. Lisää joukkoon myös ripaus sokeria, joka korostaa ihanasti sipulin makeutta.

patatas bravas paistinperunat paprikajauhe

Tein perunoiden lisukkeeksi jugurttiaiolin. En viitsinyt käyttää majoneesia, koska perunat ovat jo itsessään niin rasvaisia. Pidän kreikkalaisesta jugurtista nykyään muutenkin enemmän kuin majoneesista.

Jos et ole valkosipulin ystävä, voit jättää valkosipulin pois perunoista tai laittaa sitä vähemmän aioliin. Minäkin panin perunoihin pienempiä kynsiä kuin kastikkeeseen, jotta ihmiset eivät karttelisi seuraani päiväkausia.

Sitruunalla maustettu jugurttiaioli

46 lisukeannosta

  • 3 desiä kreikkalaista tai turkkilaista jugurttia
  • puolikkaan sitruunan mehu
  • 24 valkosipulinkynttä
  • suolaa
  • sokeria

  1. Kuori ja murskaa valkosipulinkynnet. Sekoita kulhossa jugurtti, valkosipuli ja sitruunamehu. Maistele ja lisää suolaa sekä hieman sokeria taittamaan hapokkuutta ja syventämään makuja.
  2. Anna aiolin vetäytyä jääkaapissa ainakin puoli tuntia. Mitä pidempään kastike seisoo viileässä, sitä syvempiä maut ovat. Voit raastaa kastikkeen päälle koristeeksi ja lisäraikasteeksi sitruunankuorta ennen tarjoilua.

Proteiinin virkaa toimittivat tuona iltana ihan einesfalafelit. Eiväthän ne ole mitään pinnalta rapean, sisältä pehmoisen kunnon falafelin kanssa. Hyvien lisukkeiden kanssa ne ovat kuitenkin mielestäni ihan mukiinmeneviä. Pakastekasvispyöryköissä ja -pihveissä on vain se ongelma, että ne ovat usein julmetun kuivia. Paistaminen tekee kyllä pinnasta rapean, mutta sisus kuivuu.

Olen ratkaissut ongelman lorauttamalla pannulle aina pienen tilkan vettä, kun paistan kasvispakasteita. Pitäisi vielä kokeilla, miten palleroihin saisi kotosalla rapean, fritatun pinnan. Ihan kauheasti en jaksaisi einesten eteen säätää, mutta ehkäpä saganaki-tyylinen, simppeli leivitys vedellä ja jauhoilla toisi pintaan rapeutta. Vinkkejä kiitos!

 

4 kommenttia

  1. Ihana, inspiroiva blogi! 🙂 Muistan myös omasta lapsuudestani paistinperunat erilaisin lisukkein, niin koulusta kuin kotoakin. Harvemmin tulee itse tehtyä, mutta tämän postauksen innoittamana taitaa jääkaapissa lojuvat eiliset perunat päästä huomenna pannulle!

    • Voi kiitos Emilia! Itsellenikin tuli oikein himo noihin paistinperunoihin ja nyt mun tekee mieli keittää pottuja ihan vain siksi, että pääsen paistamaan ne. 😀

  2. Itse olen yrittänyt korjata kuivien einesfalafelien mössömäsyyttä sulattamalla ne huoneenlämpöiseksi ja litistämällä pallot pieniksi pihveiksi jotka sitten paistelee öljyssä. Näin saa maksimoitua rapsakan ulkopinnan ja minimoitua tylsän sisuksen.
    Eivät ne toki tällöinkään voita oikeita kunnon falsuja, mutta toimivat omassa eineskategoriassaan asteen verran paremmin. 🙂

    • Toi litistäminen kuulostaa toimivalta. Kaipaan pintaan kovasti juurikin sitä rapsakkuutta, mutta siten, ettei rakenne kuivuisi. Tokihan ne falafelit voi itsekin tehdä ja olen tehnytkin, kun en kauheasti eineksistä perusta. Mutta olisi kiva, jos joskus löytyisi Kokkikartanon kaltaisia luottoeineksiä myös etnisten safkojen puolelta. Se helpottaisi kiireisiä ja väsyneitä iltoja.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*