(*Söin ja join ilmaiseksi) Viime viikolla pääsin juhlistamaan Tampereen ravintolamaailman merkkitapausta, ravintola Henriksin 30-vuotissyntymäpäivää. Henriks oli yksi ensimmäisistä hienommista ravintoloista, joissa kävin aikuisiällä, kun aloin tienata. Se on edustanut minulle aina mutkatonta, mutta kunnianhimoista keittiötä. Tähän ravintola pyrkiikin, ja sen mainoslause on ”rennon tyylikkäästi”. Arvostelu Henriksistä oli yksi ensimmäisiä tähän […]
(*Söin ja join ilmaiseksi) Viikko sitten kävin Tillikassa toisen kerran vuoden sisään. Viime kesän lopulla tutustuin tuolloisen keittiömestari Pasi Viitalan bistroherkkuihin. Ajatuksena oli tuoda klassisen pyttipannun ja rasvaa tihkuvan kanaleivän oheen jotain modernia, mutta konstailematonta. Pidin kovasti Viitalan luomista tapaksista, sherryssä haudutetusta kanasta ja ruispaneroidusta lohesta. Nyt lista on uusittu […]
Lukiessani arvioita tamperelaisista ravintoloista olen toistuvasti törmännyt ravintola Heinätoriin. Usein kaava menee näin: arvostelija kehuu hintavaa fine dining -paikkaa. Kommentoijat teilaavat ravintolan ylihintaiseksi pipertelyksi. Lopuksi ketjuun ilmaantuu Heinätorin, Coussican ja Saludin ylistäjiä. Siis näitä vanhemman koulukunnan keittiön ystäviä, jotka haluavat tietää, mitä syövät, ja odottavat reiluja annoksia. Ennen viimeisintä käyntiäni […]
Arvostelin pari päivää sitten Hellan ja Huoneen, ja nyt on luvassa kakkososa: Arto Rastaan toinen tamperelainen iltaravintola, Bistro Le Pot. Olin todella innoissani, kun kuulin Le Potin tulevan rautatieasemalle entisen Sevillan tiloihin. Sevilla veteli viimeisiään jo monta vuotta, ja tila oli markiiseja ja teippauksia myöten kulahtanut. Mielestäni Tampere kaipaa matalan […]