yrtti-juustokierteet ohje

Helpot yrtti-juustotangot

Jos siinä on voi- tai lehtitaikinaa, se voi olla vain hyvää. Tällainen on minun maailmankuvani. Se ohjasi minut leipomaan viikonlopun brunssille maailman helpoimmat suolaiset leivonnaiset. Tarvitset niihin vain viisi raaka-ainetta, mutta lopputuloksesta ei puutu tuoksua ja makua.

VINK: Voit korvata timjamin oreganolla, rosmariinilla tai unikonsiemenillä.

VINK VINK: Tangot kannattaa asetella leivinpaperille harvakseltaan, etteivät ne takerru toisiinsa turvotessaan uunissa. Noin 5 tankoa per pellillinen on hyvä määrä. Voit paistaa pari pellillistä kerrallaan.

Yrtti-juustotangot

16 kappaletta

  • 500 gramman paketillinen lehti- tai voitaikinalevyjä
  • 1 kananmuna
  • 50 grammaa voimakasta, hienoksi raastettua juustoa
  • 3 ruokalusikallista kuivattua timjamia tai muuta mieluista yrttiä
  • ripaus suolaa

  1. Ota taikinalevyt sulamaan hyvissä ajoin. Voit aloittaa leivonnan, kun levyt ovat niin pehmeitä, että niitä on helppo kaulia.
  2. Kauli levyt hieman ohuemmiksi ja leikkaa kaulittu levy kahtia. Pane puolitetut levyt pellille leivinpaperiarkin päälle. Voitele levyt munalla ja ripota niiden päälle juustoraastetta, yrttiä ja hieman suolaa. Tartu levyn molempiin päihin ja pyöräytä toista päätä eteenpäin, toista taaksepäin. Näin levy kiertyy jengamaiseksi spiraaliksi. Nipistä kierteen päät kiinni, jotta leivonnainen pysyy uunissa paremmin kasassa.
  3. Voitele vielä tankojen pinnat ja ripottele niiden päälle uusi kerros juustoraastetta, yrttiä ja suolaa. Voit hieroa tankoa varovasti leivinpaperiin, jotta sille valunut muna, juusto ja mausteet tarttuvat myös tangon pohjaan.
  4. Paista tankoja 225 asteessa uunin keskitasolla noin vartti. Tangot ovat valmiita, kun niiden pinta on kauniin kullankeltainen.

Napsin vielä pari kuvaa voitelu- ja kieritysoperaatiosta, jotta näette, miltä raakojen tankojen tulisi näyttää. Ideana on siis sekä täyttää että kuorruttaa tangot mausteilla. Tekniikan ei kuitenkaan tarvitse olla nättiä hifistelyä ja leivonnaisten ulkonäkö saa olla rustiikkinen. Nämä ovat kuin minipatonkien ja leipätikkujen risteytyksiä.

juustokierteet resepti
juustokierteet resepti
Ja kas, näin nuo albiinomatoa muistuttavat suikerot muuttuvat uunissa kaunottariksi. Kaupan päälle saat mielettömän ihanan tuoksun.

Muistatteko muuten sen ysärimainoksen, jossa nainen soittaa miehelle ja sanoo ”mä tulen puolen tunnin kuluttua”? Sitten mies vääntää daamille jotain jauhelihatäytteisiä nyyttejä voitaikinasta ja niin he elivät onnellisina elämänsä loppuun asti. Mies olisi saletisti hurmannut tytsyn paremmin näillä, koska ei tarvitse käryytellä jauhelihaa ja koti tuoksuu paremmalta.

yrtti-juustotangot resepti
yrtti-juustotangot resepti
Mistä sinun juustosi tulee?

Näihin herkkkuihin liittyy kuitenkin katkera sivumaku. Parmesaani on lempijuustoni ruoanlaitossa. Olin ostanut taas Stockalta pussillisen parmesaaniraastetta, joka mätsäsi hyvin yhteen timjamin kanssa.

Olin juuri alkamassa leivontapuuhiin, kun huomasin tämän Ylen uutisen, joka kertoo Italian parmesaanilehmien järkyttävistä elinoloista. Parmesan ja Gran Padano -juustoja saa tuottaa vain Parmigiano Reggianon alueella. Juustot ovat italialaisen keittiön tunnettuja kruununjalokiviä. Meikäläiseenkin on uponnut täysillä se mielikuva, että voi voi, kyseessä on varmaan tosi eettinen ja idyllinen pientuotanto, koska parmesaani-nimikkeestä ollaan niin tarkkoja.

Eläinsuojelujärjestö Compassion In World Farming on kuvannut parmesaaniin maitoa tuottavia tiloja ja haastatellut maatalousyrittäjiä. Tulokset ovat järkyttäviä. Aliravitut lehmät talsivat kirjaimellisesti omassa kusessaan ja paskassaan. Ne ovat haavaisia ja elävät pahimmillaan koko elämänsä sisätiloissa.

Paikallisia maatalousyrittäjiä ei kiinnosta, millaisissa oloissa lehmät elävät, ja he ovat myöntäneet tämän avoimesti. Kyse ei siis ole mistään salakuvatuista iskuista maitotiloille. Tuottajien mukaan tärkeintä on se, että loppututuote on huippulaadukas. Ei se, millaisella tavalla tuotantoeläimiä kohdellaan.

Rakastan juuston, monien maitotuotteiden ja laatulihan makua. Käyn jatkuvasti kamppailua hedonismin ja eettisyyden välillä. Minua ei ahdista syödä kuollutta eläintä, mutta ahdistun siitä, millaisen elämän tuotantoeläin elää. Sen vuoksi tehotuotetun lihan ja maitotuotteiden määrä on vähentynyt koko ajan ruokavaliossani, ja lihoista syön lähinnä appiukon metsästämää tai kolarissa kuollutta peuraa ja hirveä.

Tämän juustopussin käytin, koska en siedä myöskään hävikkiä ja ruoan heittämistä roskiin. Se, että jätän käyttämättä jo hankkimani tuotteen, ei myöskään maailmaa pelasta, päinvastoin Uutisen jälkeen olen kuitenkin entistä tarkempi siitä, mistä hankin eläinperäiset tuotteeni.

Suositus: Ahlmanin lähiruoka ja REKO-ryhmät

Suosittelen tamperelaisille esimerkiksi Ahlmanin tilan tuotteita, joita voi ostaa oppilaitoksen omasta tilapuodista ja monista hyvin varustelluista marketeista. Muun muassa entisen Anttilan tilassa toimivassa K-supermarket Kuninkaankulmassa on kokonainen hylly Ahlmanin tuotteille.

Ahlmanin eläinten olot on helppo tsekata vaikka hurauttamalla Koivistonkylään. Siellä ne lehmät ammuvat laitumella. Valikoimassa on useita erilaisia juustoja, ja yritänkin löytää nyt suomalaisista pientilajuustoista korvaajan parmesaanille.

Tampereella toimii myös REKO-lähiruokarengas. REKO:ssa on kyse valtakunnallisesta lähiruoan tuottaja-tilaajamallista, jossa kuluttajat voivat tilata lähiruokaa paikallisilta tuottajilta. Tuotteet noudetaan sovittuna päivänä tietystä kokoontumispaikasta, Tampereella Tammelantorilta parittomien viikkojen lauantaisin. REKO:n ja sen eettisiin sääntöihin sekä mukana oleviin yrityksiin voi tutustua näillä sivuilla.

Uutinen oli hyvä muistutus siitä, että vaikka kyseessä olisi kuinka vanha ja palvottu ruokakulttuuri tai tuote, se ei kerro välttämättä mitään tuotantotavan eettisyydestä. Toivon kovasti, että seuraava sukupolvi voisi hämmästellä, ”oletteko te todellakin joskus syöneet rääkättyjä eläimiä luksuksena”.

Toivon myös, että keskustelua tuotannon eettisyydestä voitaisiin käydä fiksusti. Olen todella kyllästynyt siihen, että kun jaan kasvisruokareseptin, jonkun vitsiniekan pitää tulla kyselemään, eikö tuonne sosekeittoon voisi laittaa t-luupihviä ja maksaa. No kuule laitatko puuroosi tonnikalaa (tunne tosin yhden tyypin, joka laittaa) tai pannacottaan kurkkusalaattia? Kuinka sä syöt joululaatikoita, kun niissä ei ole lihaa ja sä jankutat koko ajan olevasi lihansyöjä, öhö öhö.

Vitsit ovat jumalattoman kuluneita enkä ymmärrä niiden pointtia, koska en koskaan käy naljailemassa kenenkään ribs-resepteille tai aloita saarnoja, kun ihminen tarttuu makkarahyllyllä HK:n siniseen. Ehkä joskus koittaa päivä, jolloin on täysin ok vaatia eettistä tuotantoa, olit sitten vegaani tai sekasyöjä, eikä keskustelu tyssähdä ituhippi- ja barbaarivitseihin ja alatyyliseen haukkumiseen.

Vaimomatskuu-bloggaaja Jella kirjoitti myös juustogatesta. Jellan bloggauksesta löytyy oivallisen kuuloinen vegeparmesaanin ohje. En ole vielä ottanut oluthiivahiutaleita käyttöön omassa keittiössäni, mutta ehkä makupaletin laajentaminen lähtee tästä.

Ja kelatkaa nyt: pasta, jossa on bissejohdannaista. Mmmmmm. Porn. Me likes.

 

4 kommenttia

  1. HeavenQueen

    Jos löydät oivan kotimaisen pientilajuuston korvaamaan parmesaanin, hihkaise tännekkin. Tuon ylen jutun luettuani nimittäin kyllä putosi nuo juustot pois tästä keittiöstä. Aattelin seuraavaksi kokeilla miten Jukolan Juuston tuotteet toimii parmesaanin korvaajana.

    Ahlmannin tuotteet on kyllä huippuja, mm. jogurtti on viikottaisessa käytössä. Juustot on myös ihan huippuja!

  2. Jukolan Cheddarit ovat mahtavia! Minun pitäisi myös tavata firman edustajaa lähiaikoina ja voin kysellä vielä tarkemmin maidon alkuperästä.

  3. Olen itse tehnyt hiukan samantapaisia voitaikinaspiraaleja. Helppoja ja nopeita valmistaa.
    Itselleni oli yllätys että Suomesta on poistettu 2007 juustoasetus, joka sallii nykyisin millä tahansa valmistusmenetelmällä ja minkä makuisen tahansa juuston kutsumisen miksi valmistaja itse haluaa.

    • Oho, kiintoisaa. En tiennyt tätä itsekään ja koko elintarvikelainsäädäntö on sellainen savotta tankattavaksi, että koko ajan on vain tietämätön ja dorka olo.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*