Vegemin seitankebab kokemuksia

Sinun ei tarvitse olla Jeesus, oli ruokavaliosi mikä tahansa

Olen seurannut viime aikoina useampaa keskustelua, jotka ovat vähentäneet uskoani ihmiskuntaan. Tai, no, ainakin aikuisten ihmisten käytöstapoihin ja argumentointikykyyn. Keskustelut ovat koskeneet kasvissyöntiä. Suuria ihmettelynaiheita ovat olleet esimerkiksi:

a.) Miksi kasvissyöjät haluavat syödä nakkeja, koska nakkihan on eläimen suoleen tungettua lihaa. On epäeettistä ja tekopyhää, jos kasvissyöjä ei käy tätä ajatusketjua läpi joka kerta, kun syö soijanakin.

b.) Miksi joku kysyy ravintolassa kasvisvaihtoehtoa, vaikka viikonloppuna sama tyyppi grillaa mökillä makkaraa? Miksi se ostaa kaurajugurtteja, vaikka ostoskorissa on myös juusto?

c.) Miten kasvissyöjä voi intoilla keinolihan kehittämisestä? Ihan kuin kannattaisi yhtä aikaa Tapparaa ja Ilvestä ja väittäisi vielä Porissa olevansa Ässä-fani, ettei saa grillijonossa turpaansa.

d.) Miksi kasvissyöjät saarnaavat ruokavaliostaan kuin uskovaiset ja yrittävät tunkea porkkanoita ruumiinaukkoihisi, kun venailet viattomana kaveriasi Stockan kulmalla?

Kysymykset johtavat verrattoman hauskoihin heittoihin. You know. Onks vegaani enää vegaani, jos sen suuhun lentää kärpänen ja se nielee sen? Ja hei, tää on hyvä, tää on tosi hyvä: Voiks vegaani käydä Lihasulassa tai Nakkilassa?

Niin kypsiä, syväluotaavia ja oivaltavia kuin nämä keskustelut ovatkin, en voi mitään sille, että Karjakko-ilme käväisee kasvoillani kerran jos toisenkin. Siksi käynkin nyt kohta kohdalta läpi askarruttavat kysymykset.

Kaikilla on oikeus syödä nakkeja

a.) Kasvissyöjä haluaa syödä nakkkeja samasta syystä kuin lihansyöjä. Harvempi sekasyöjä ajattelee kyrsää popsiessaan, että syönpä tässä suolta. Syömme ihanan suolaista ja rasvaista, sisältä pehmeää ja pinnalta napsahtavaa, geneeristä jalosteherkkua, koska se maistuu hyvältä. Koska se liittyy tiettyihin tilanteisiin: kesään, nuotiotuleen ja saunaan. Koska nakit ja nugetit ovat tuttuja pakkausmuotoja erilaisille sörsseleille. Tuttuja ruokia on mukava syödä.

Kasvissyöjälläkin oikeus syödä mättöä. Hänellä on oikeus syödä kätevässä muodossa olevia pötköjä, jotka on helppo tökätä tikkuun ja paistaa nuotiolla. Hänellä on oikeus syödä ruokia, joista tulee mieleen kesä/mummola/juhannus/se hyvä olo, jota et osaa täysin sanoittaa, mutta joka syntyy siitä, kun lauantaina laitettiin radio päälle ja syötiin nakkeja, joita ei ostettu arkena. Hänen ei tarvitse miettiä jokaisen haarukallisen kohdalla, millaisessa suhteessa soijanakki on luonnonsuoleen tai Stephen Hawkingiin.

Rieslingviikot Tampere 2017

K-supermarket Kuninkaankulma Tampere kokemuksia

Aatteessaan ei tarvitse olla puritaani

b.) Osa sekasyöjistäkin syö kasvispainotteisesti. He eivät ehkä halua tai pysty lopettamaan lihansyöntiä kokonaan, mutta tietävät, että vähentäminenkin keventää esimerkiksi ilmastokuormaa.

Tämä on helpompi ymmärtää, kun mietit haitallisia paheita, joita välttelet terveyssyistä. Suuri osa ihmisistä ei tirvaise kännejä aina, kun siltä tuntuu. He eivät halua alkoholisoitua, menettää työpaikkaansa, tuhota ihmissuhteitaan ja joutua liikenneonnettomuuksiin.

Esimerkiksi minun tekisi mieli kiskoa röökiä posket lommolla ja nappailla viskipaukkuja pitkin päivää. En kuitenkaan tee sitä, koska olen perheeni ainoa jäsen, jolla ei ole astmaa. En myöskään ryyppää, koska en halua tuhota maksaani, ajaa kolaria ja katkoa välejäni läheisiini. En kuitenkaan ole absolutisti ja joskus viinipäissäni poltan tupakkaa. Rappioelämän ja nunnaluostarin välissä on lukuisia miellyttäviä vaihtoehtoja. Kokeile ihmeessä!

Tallinna Chicago sikari viski baari

Kasvissyöjäkin saa ikävöidä lihaa

c.) Kaikki kasvissyöjät eivät inhoa lihaa. Se voi maistua heidän mielestään herkulliselta ja heillä voi olla sitä ikävä. Se, mistä he eivät pidä, on esimerkiksi tapa, jolla liha tuotetaan, ajatus eläimestä pelkkänä lahdattavana hyödykkeenä ja lihantuotannon ympäristökuormitus.

Minäkin ikävoin tupakkaa, vaikka en halua enää polttaa sitä päivittäin. Isäni kädet tuoksuivat Marlborolta, kun olin lapsi. Yhdistän tuoksun turvallisuuteen. Rakastan myös tupakanhajua imeneitä vanhoja huonekaluja. Sen sijaan muisto toisen mummoni keuhkosyöpäkamppailusta kammottaa edelleen. En myöskään kaipaa aikaa, jolloin baareissa sai polttaa ja minua tökittiin röökillä tanssilattialla.

kurpitsapasta ohje

porsaankyljykset kerma-sherrykastikkeessa

Et ole niin kiinnostava, että kaikki haluaisivat saarnata sinulle

d.) Usko tai älä, maailma on täynnä kasvissyöjiä, fleksaajia, karppaajia ja keliaakikkoja, joita ei kiinnosta pätkääkään, mitä sinä syöt. Heillä on muutakin mietittävää kuin toisten syömiset. Pitää hankkia rahaa, maksaa laskuja, olla hyvä lähimmäinen jne.

Ja kyllä, aina on ja tulee olemaan ihmisiä, jotka saarnaavat. Osa saarnaa kasvisruoasta, osa politiikasta, verkostomarkkinoinnista, taaperoimetyksestä, mehupaastosta, yksityisautoilusta, jalkapallosta tai hirsitalon oikeaoppisesta kosteuseristyksestä.

Kannattaa kuitenkin muistaa, että kun joku huutaa sinulle snägärin jonossa murhaajaa ostaessasi makkaraperunat, tämä ei tarkoita sitä, että huutaja edustaisi kaikkia kasvissyöjiä. Sinun ei tarvitse vetää piikkejä pystyyn ja aloittaa vegaanivittuilua varmuuden vuoksi aina, kun näet soijanakin. Kyseessä on yksinkertaisesti tyyppi, joka huutaa snägärin jonossa.

Ruokarauha, kiitos

Kaikkea edellä kerrottua voi soveltaa muihinkin ruokavalioihin ja elämäntapoihin. Himourheilijan ei tarvitse olla terveyden perikuva 24/7. Kun maratoneja juokseva ihminen syö salamipizzan, aloitat tuskin vinoilua pizzan kalorimäärästä. Jos 16-vuotiaana satanistiksi julistautunut taidelukiolainen tulee aikuisena uskoon, jaksat tuskin loputtomasti vinoilla alaspäin käännetyistä risteistä, joita hän raaputti pulpettiinsa. Kun uskovainen sanoo, että osa Raamatusta on koomista bullshittiä, tuskin jankutat, että no, no, kai sä nyt eroat kirkosta, häh?

Onni on maailma, jossa ihmiset eivät vedä toistensa maailmankuvista ominpäin johtopäätöksiä, vaan antavat heidän kertoa ajatuksistaan itse. Onni on maailma, jossa kenenkään ei tarvitse olla sataprosenttisesti pyhä, mutta hänelle ei naljailla.

Annetaan siis toisillemme ruokarauha.

PS. Jeesus söi viimeisen ehtoollisensa kiirastorstaina. Oliko se vegeä, ja jos oli, miten asiaan vaikuttaa se, että Jeesuksen nenään lensi ehkä kärpänen? Noihin aikoihin ötököitä oli enemmän, kun hygienian kanssa oli vähän niin ja näin, eikä Offia ja Raidia oltu vielä keksitty.

 

4 kommenttia

  1. Tägistä huolimatta, en löytänyt ollenkaan huonoa huumoria, paitsi ehkäpä edellämainittujen vegetrollien ihmetykset 😉 Itse syön lähes vegaanisesti ja yksi asia kyllä vituttaa: ei ole napsahtavaa kasvisnakkia. Tai grillimakkaraa. Tai makkaraa ylipäätänsä. Se on muuten hassua, että täydellisesti kypsennetyn sisäfileen sijaan himot kohdistuvat HK:n halpaan balkan-makkaraan tai Mäkkärin suolirustonugetteihin.

    Elämäntapapilkunviilaajat saa muuten hiljaiseksi kyseenalaistamalla heidän motiivejaan piikittelevien kysymyksien takana leikkiin lähtemisen sijaan. Tämä on oma suosikkini koomisen hykertelyn ja kiusallisen tilanteen aiheuttamiseksi 😛

  2. Mää oon kato ovela. Kun laitan tän myös huono huumori -osioon, saan enemmän viattomia uhreja tälle väkisin heidän korviinsa tungetulle SAARNALLENI!!!!! Vegemiltä on muuten tulossa, ellei jo tullut ainakin yksi seitanmakkara. Pitää testata, koska niiden kebab on ihan sairaan hyvää. Sitä ja suolakurkkua ruisleivän päälle, mmmm!

    Lihan suhteen olen ihan sairaan nirso. Kelpaa tyyliin vain luomupeuran sisäfile. Basic-nauta on jossain lounasbuffetissa niin tylsää, että otan kasvista tai kalaa jo maunkin vuoksi. Mutta nakit, oi. Kun kirjoitn tämän, alkoi tehdä ihan sairaasti mieli kaikkia suolaisia jalosteita. Luulen, että suola ja semmoinen vähän vauvamainen koostumus koukuttaa minut. Suola addiktoi, mössö vetoaa johonkin freudilaiseen oraalivaiheeseen.

  3. Ei hitto, miten osuva ja hauska teksti taas. Kiitos!

    ”Onni on maailma, jossa ihmiset eivät vedä toistensa maailmankuvista ominpäin johtopäätöksiä, vaan antavat heidän kertoa ajatuksistaan itse. Onni on maailma, jossa kenenkään ei tarvitse olla sataprosenttisesti pyhä, mutta hänelle ei naljailla.” Aamen.

    • Savusuolaa

      Kiitos Reetta! Ja mä olen siis ollut itse tosi ehdoton änkyrä aikaisemmin, en ehkä ruoka-asioissa, mutta monessa muussa jutussa. se ei tuonut elämääni juuri mitään hyvää. Tai ainakin ehdottomuus aiheutti enemmän vahinkoa ja pahaa mieltä hyviinkin saavutuksiin verrattuna.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*