Taivaallisen tavallinen joulu

Kirjoitan tätä suorastaan epätodellisen idyllisessä miljöössä. Punaisessa tuvassa kaukana kaikesta, puuteriluminietosten keskellä. Aurinko taittuu juuri oikeasta kulmasta hankeen, ja lumessa hohtaa golfpallon kokoisia timantteja. Olen saanut nukkua puolillepäivin, olohuoneessa on appiukon omasta metsästään kaatama kuusi ja kakluunissa tuli. Olen käyttänyt ilahduttavan vähän nettiä ja vilkaissut televisiota ainoastaan kerran. Ruokapöydässä olen istunut molempina iltoina neljättä tuntia. Saunan jälkeen kierin lumihangessa, ja nyt ajattelin lähteä kylänraitille ihailemaan veden yllä liikkuvaa usvaa.

Luulen, että jouluni olisi mukava, vaikka olisimme kotona kaupungissa, emme olisi jaksaneet hankkia kuusta ja koristella näin paljon. Jouluna olen niin kuin huvittaa, teen kivoja asioita tai olen tekemättä. Toisaalta ehkä juuri tämä vapaus on joillekin ihmisille se vankila, joka tekee joulusta vuoden ahdistavimman hetken. Kun pitää kohdata toiset sellaisina kuin he ovat, ei voi paeta töihin, harrastuksiin ja muihin elämää täyttäviin tukirakenteisiin. Tai jos ei ole ketään, joka kohdata, eikä pakopaikkaa, joka veisi yksinäisyyden ja tyhjyyden pois.





En ole jaksanut vetää jouluna kovin ihmeellistä kokkisirkustakaan. Syön kerran vuodessa ihan mielelläni ne perinteiset laatikot. Etenkin, kun en ole käynyt yksissäkään pikkujouluissa, joissa olisin ehtinyt kyllääntyä lanttulaatikkoon. Ja kookoskermalla höystetty bataattilaatikko on niin hyvää, että sitä voisi syödä useamminkin.

Kinkusta en välitä, koska se on tylsää ja sitä on aina liikaa. Pöytä painottui tänänkin vuonna kalaan ja suolaisiin salaatteihin. Tarjolla oli lohen lisäksi silliä ja silakkaa höystettynä katajanmarjalla, sitruunalla ja tillillä sekä valkosipulilla. Lisäksi pöydässä oli parikin makeaa saaristolaisleipää, jotka saimme lahjaksi ystäviltä ja sukulaisilta.

Lihan virkaa toimitti roseeksi paahdettu, rosmariinilla hierottu peuran sisäfile. Söimme myös itse tehtyjä makkaroita, joista puolet oli maustettu chorizo-tyylisesti, puolet yrteillä. Jälkiruoaksi tein helpon ja erittäin täyteläisen, inkiväärillä ja appelsiinilla maustetun suklaamouseen. Lisään reseptin tänne lähipäivinä. Ateria aloitettiin suolaisten kalojen kylkeen sopivalla snapsilla ja päätettiin konjakkiin. Pöydässä istuttiin, kunnes kynttilät paloivat melkein mansetteihin asti.


Italiansalaatti. Tätä herkkua mätetään jouluna ja juhannuksena. Ei hifistelyä, ei ilmakuivattua täyslihakinkkua eikä käsintehtyä artesaanipastaa. On ihan kuulkaas rakettispagettia ja keittokinkkua, ja voisin syödä tätä useita ämpärillisiä. Pari litr- desiä kotitekoista majoneesia on se juttu.











 

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*