Totuus välimerellisestä ruokavaliosta

Tulin Kreikkaan suunnitelmissani syödä raikkaita kala- ja kasvisruokia. Kirjoitan tätä postausta läkähtyneenä, rasvaisin sormin itsevihan vallassa. Tiesittekö, että lihapullat voi kääriä rasvaiseen filotaikinaan ja friteerata? Ja upottaa vielä täysin rasvattomaan jugurttiin, joka on varmaan vain valutettu tosi hyvin, kun lusikan saa jugurttiin pystyyn. Kasvispihvitkin ovat maukkaampia, kun sidosaineena käyttää reilusti juustoa. Pihvit kannattaa varmuuden vuoksi friteerata kevyesti, ettei niiden rakenne hajoa. Pihvien jälkeen voikin sitten siirtyä juustolla höystettyihin, friteerattuihin tomaattipalleroihin ja öljyssä tiristettyihin, unelmanohuisiin munakoisoviipaleisiin. Ai te paistatte erittäin ohutpohjaisia pizzoja omassa kiviuunissanne? No kai me nyt yksi otetaan? Vaikka sellainen, jossa on täytteenä neljää eri juustoa, niin kaikki voivat maistaa. Yksi kun ei tykkää sienistä ja toinen ei syö lihaa. Ja jos ravintoloitsija lähes väkisin tyrkyttää hunajalla terästettyä kotipolttoista, niin ei siitä kehtaa kieltäytyäkään. Tujun ryypyn kylkeen maistuu lautasellinen friteerattuja tuulihattuja, jotka on pyöritelty hunajassa, kanelissa ja seesaminsiemenissä.

Röyh.

Minä se vain väännän kyykkyjä ja lankutan yön pimeydessä ja kadun.

Huomenna kävelen ainakin kahdeksan kilometriä. Uin tunnin. Teen 25 miespunnerrusta, 30 tyttöpunnerrusta ja 200 erilaista vatsalihasliikettä. Päälle ainakin 80 sekunnin lankutus.

Ja pari tuulihattua.

Ihana tämä Välimeren dieetti. Ihana.

 

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*