Kyllä. Ihmisen kynsi voi olla kipeä. Ihan pirun kipeä. Ainakin, kun olet yli kaksi tuntia puristellut limejä, joiden mehu on niin tiukassa, että sen saa kaivettua irti vain puristelemalla peukalonkynnellä.
Olen paloitellut, vaivannut, välttänyt täpärästi leikkaamasta sormeeni, raastanut, vispannut, mittaillut, sekoittanut, tiskannut. Jännittänyt, tuskaillut, nauranut ja iloinnut onnistumisista. Edelleen jännittää, mutta mielestäni sopivasti. Työläimmät esivalmistelut on tehty. Huomenna vielä parit viipaloinnit, marinoinnit ja maustamiset. Sitten ravintolan ovet aukeavat, enkä hievahda omalta työpisteeltäni. Katsotaan, missä kunnossa niska ja sormet ovat Berthan ravintolavaltauksen ja 12-tuntisen työpäivän jälkeen.
Ai niin, ehdin jossain vaiheessa antaa myös haastattelun Radio Funille. Luurin päässä oli onneksi Kimmo Hoivassilta, vanha työkaverini Radio 957:n ajoilta. Yritti se Kimmokin jotain sinne höpinäni väliin vingahtaa. Lisättäköön vielä tuohon vartin monologiini, että onhan Tampereella ihan huipputason italialaistakin, ihanassa Vinoteca del Piemontessa. Sinne hyväkäytöksiset mäyräkoiratkin ovat tervetulleita. 😀
