Pari päivää sitten hämmästelin, mitä on tapahtunut Tammelan legendaariselle erotiikkaravintola Pussy Catille. Kiitos pikkulinnuille, jotka toivat viestin nopeasti. Pussy Cat on mennyt konkurssiin ja liikehuoneistoon on tulossa jotain aivan erilaista. Järvensivulla aloittanut venäläisravintola Lari muuttaa tilaan ja avaa maaliskuussa. Lisätietoa remontin etenemisestä löytynee Larin Facebook-sivulta.
Olen uutisesta täpinöissäni. Sen jälkeen, kun Laterna muuttui pelkäksi tilausravintolaksi, on Tampereella ollut valtava slaavilaisen makumaailman mentävä aukko. Olen kuullut erittäin ristiriitaisia kommentteja Hämeenpuiston Nataliesta. Natalieen lähtemistä rajoittaa myös Tampereen keskustan – ja oman mieleni – entistä tiukempi jakautuminen kahtia kosken ”oikeaan ja väärään puoleen”. Ja oikea puolihan on tietenkin itäpuoli.
Lari lupailee, että muuton myötä myös ruokalistaa viilaillaan ja luvassa on elävää musiikkia. Tästä voi siis tulla mukava illanviettopaikka, jossa voi ottaa lasilliset, syödä pientä suolaista ja seurustella. Erityisen mielenkiintoista on se, miten paljon Tammela on muuttunut parissa vuodessa, ja miten Larin tulo vaikuttaa kaupunginosaan. Tammelasta on kuin varkain tullut oikea ravintolakaupunginosa. Fine diningia tarjoilee Hella & Huone. Roastista saa halvempaa murkinaa, joka on kuitenkin laadukkaampaa kuin tavallisissa purilaispaikoissa. Texmex-mätön ystäville on Pancho Villa, mausteista ja kasviksista pitäville Star & Moonlight, Borneo ja Gopal. Lisäksi Tammelassa on parinsadan metrin etäisyydellä toisistaan pari kiinalaista, useita kebabravintoloita, kotiruokapaikkoja, grillikojuja ja pari kahvilaa, joista saa myös lämmintä ruokaa. Ja tietenkin pubeja, joissa on hyvä olutvalikoima.
Ravintolatarjonnan puolesta Tammela alkaa olla aika ideaalinen paikka elää. Jos kaupunki vielä tekisi jotain DDR:ää muistuttavalle torille, ja rakentamisessa alettaisiin kunnioittaa kaupunginosan vanhaa ilmettä, tästä voisi tulla aika säpäkkä paikka.
Tamperelainen puolestaan kertoo, että Pyynikintorin Lihan uusi kauppias on jo hyvässä vauhdissa. Janne Tomunen on työskennellyt aikaisemmin muun muassa Nokian K-supermarket Löytiksessä. Tämä on mielestäni meriitti. En ole varma, miten paljon lihamestari voi vaikuttaa lihatiskin valikoimaan, ja kuinka paljon tarjonta riippuu kauppiaasta. Nokian Löytis on kuitenkin valopilkku dissaamieni ketjumarkettien joukossa. Liha- ja kalaosastolla on joka viikko ainakin yksi todella hyvä tarjous. Perusvalikoimaan kuuluu jo harvinaisiksi käyneitä häränhäntiä ja savuluita. Sisäänheittotuotteiksi on valittu hevosta, siikaa ja lihaisia raakamakkaroita, ei vain ketjun omia tarjouseineksiä. Löytis-taustan vuoksi uskallankin odottaa Tomuselta paljon.
Tamperelaisen haastattelussa kauppias kertoo satsaavansa lähi- ja luomuruokaan. Tämä on todella mukava kuulla. Toivottavasti asiakkaat tulevat kauppiasta vastaan muutenkin kuin ajatuksen tasolla. Lähi- ja luomuruokaa kyllä kannatetaan nettikeskusteluissa, mutta todellisuudessa ruokaostokset hoidetaan usein tutussa marketissa, ja hinta on tärkein ostopäätökseen vaikuttava asia. Helsingin Sanomat uutisoi muutama viikko sitten lähiruokabuumin karusta todellisuudesta. Pääkaupunkiseudullakin, missä markkinat ovat suuremmat, moni toiveikkaasti aloittanut liike on joutunut lopettamaan tai hautaamaan laajentumishaaveet.
Älä siis liketä lähiruokaa netissä, vaan osta se hemmetin lähileipomon ruisleipä. Se saattaa maksaa euron enemmän kuin marketin tarjouspaketti, etkä saa kärryihisi enää sitä iiiihanaa lisäaineilla kyllästettyä euron naksupussia. Minun mielestäni voitat silti.
