70-luvun keittokirja Mansen Menu

Tamperelaisjulkkisten 70-luvun herkkuja: Möskäpata, potenssiaamiainen ja munakeitto

Kävimme vappuna drinksuilla naapureiden luona ja huomasin heidän kirjahyllyssään hauskan opuksen. Mansen menu -niminen kirja on vuodelta 1973, ja sen on kustantanut Kaarilan Lions Club.

Kirjaan on koottu reseptejä 70-luvun tunnetuilta tamperelaisilta. Mukana ovat niin kansanmuusikko Irwin, kirjailijat Väinö Linna ja Kalle Päätalo kuin teatteridiiva Sylvi Salonen.

Valkopippuria, Worchestershire-kastiketta ja voita pursuilevat reseptit lumosivat minut niin syvästi, että kirja on unohtunut puoleksi vuodeksi kirjahyllyymme. Päätin palauttaa sen vihdoinkin, mutta ennen sitä haluan jakaa tämän kulinaristisen aarteen kanssanne. Reseptit ja kirjan kuvitus tarjoavat yhtä, krhm, maukkaita hetkiä kuin 70-luvun Menu-lehdet, joita esittelin taannoin.

Mansen menu vanha keittokirja
Mansen menu 70-luvun keittokirja

Aloitetaan mausteista. Aivan kuten Menu-lehdissäkin, myös tämän kirjan ruokaohjeissa toistuvat ajan hittimausteet. Valkopippuria käytetään yhtä arkisesti kuin nykyään mustapippuria. Sitä ripsaistaan curryyn, kalaan ja naudanpaistiin.

Myös lihaliemikuutiot, maustepippuri ja nelimauste ovat suosittuja höysteitä. Nelimauste koostuu siis neilikasta, muskotista, pippurista ja inkivääristä. Minäkin käytän noita mausteita omassa keittiössäni, en tosin valmiina seoksena. En myöskään ropsi voimakkaita ja jouluisia makuja yhtä huolettomasti sinne sun tänne kuin 70-luvun herkkusuut.

Vielä enemmän potkua kaipaavat rohkaistuvat terästämään ruokansa valkosipuli- ja sipulijauheella, grillimausteella, Worchestershire-kastikkeella, tomaattipyreellä ja cayannepippurilla. Tuoretta sipulia ja valkosipulia käytetään hämmentävän vähän, ja lohturuokiin heitellään suurin piirtein kaikkea edellä mainittua. Resepteissä on sekaisin jopa sinappia ja ketsuppia, ja koko komeus kruunataan kermalla, konjakilla ja Cointreaulla. Herkullista!

Vai väitätkö, että nämä Speedway-tähti Kille Lahtisen ohukaiset eivät saa kuolaa valumaan suupielestäsi? Eikö Aamulehden päätoimittaja Raino Vehmaan viettelevästi nimetty möskäpäta houkuta? Kamoon, konjakki, Cointreau, valkopippuri, kerma, sinappi, nelimauste, liekitys, grrr……

mansenmenu_killen_ohukaiset
70-luvun ruoka
70-luvun ruoka keittokirja

Yleisimmät raaka-aineet ovat sian- ja naudanliha, silakka, silli, peruna ja makaroni. 70-luvun manselaiskeittiöstä löytyy tosin hieman eksotiikkaakin. Lehtikustantaja Urpo Lehtinen maustaa Tercurry-nimisen liha-perunapadan currylla ja kuminansiemenillä.

Laulaja Markku Aron pataruokaan tulee säilöttyjä bambunversoja – niitä siis on saanut tuolloin Tampereeltakin! Mausteseos tosin on aika kotoisa versio kiinalaisesta keittiöstä, sillä liemeen lorautetaan sherryä. Makeiden alkoholijuomien käyttä ruoan mausteena näkyy olleen jonkinlainen edistyneemmän kulinaristin tunnusmerkki.

Bambun ja curryn lisäksi ruokiin on loihdittu eksotiikkaa banaanilla. Tosin tämä lääkäri Mikko Reinikan itämainen porsaanselkä on sen verran omaperäinen kehitelmä, etten nyt ihan heti osaa paikallistaa tätä ruokaa mihinkään Aasian maahan. Vai tietääkö kukaan, missä sian etuselkä maustettaisiin banaanin, rosmariinin ja kerman harmonisella liitolla?

Jälkiruoaksi maistuukin sitten Neutragel-närästyslääke. Örps.

Mutta jos nyt nyt vielä pari ruokalusikallista siirappia ja tujaus lakkalikööriä päälle. Ja vähän tuoretta purjoa.

mansenmenu_narastyslaake

Resepteistä päätellen kokit ovat marinoineet likööreillä paitsi ruoan, myös itsensä. Näyttelijä Tapani Perttu haluaisi kovasti jakaa herkullisen sorsapaistin reseptin, mutta ohjeen mieleen palauttaminen tuottaa Pertulle kovasti vaikeuksia.

mansenmenu_sorsapaisti

Irwin puolestaan on tarkka siitä, että myös aamiaisen juomatarjoilu on kohdillaan.

70-luvun keittokirja Mansen Menu

Tuntemattomaksi suuruudeksi jäävän Arskan maku on vieläkin pelkistetympi. Luultavasti hänkin satsaa eniten aperitiiviin ja aveciin.

mansenmenu_arskan_iltapala

Kirjailija Robert Alftanin ruokafilosofia on yksinkertaisuudessaan lähes zeniläinen. Tärkeintä on se, ettei ruoka häiritse juomapuolta.

mansenmenu_mitatahansa

Kirjassa on myös kokonainen juomille pyhitetty osio. Kaikki kaupungin tunnetuimmat baarit ja yökerhot ovat saaneet nimikkodrinkkinsä. Jäähovi-coctailiin tulee Bacardia ja Parfait Amouria, Näsinneulaan London Old Tom Giniä ja Parfait Amouria.

Lähes kaikki drinkit koristellaan säilykekirsikalla ja blandataan sitruunamehulla. Lisämakeutta ja jänniä värejä kaipaavan drinksuun tujautetaan myös grenadiinia ja lisäsokeria. Ientaskut kiittävät.

70-luvun drinkit

mansenmenu_seurahuone_mainos

Bileillan jälkeisenä aamuna maistuu suolainen. Onmeksi Mansen menussa on runsaasti silakka- ja sillireseptejä. Sorsapuiston Grillin ravintoloitsija Anna-Liisa Pellas paljastaa tässä kirjassa kuuluisien Sorsapuiston silakoiden reseptin.  Ohjeessa tosin ei ole mitään kovin mystistä: sinappia, öljyä, sokeria, suolaa, valkopippuria, viinietikkaa, vettä ja tilliä. Tillin tosin pitää kuulemma olla pakastetilliä.

Myös miss Suomi Satu Östring kertoo kokkaavansa silakoita. Jotta mausteita olisi varmasti riittävästi, kalojen pintaan hierotaan niin tilliä, ruohosipulia, persiljaa, valkosipulisuolaa kuin paprikajauhettakin. Kala paistetaan voissa, mutta jotta kokonaisuus pysyisi tasapainossa, lisukkeeksi tarjoillaan kurpitsasalaattia ja vettä, jälkiruoaksi pelkkiä marjoja. Linjat ja silleen.

Sen sijaan oikeuspormestari Jyrki Tuominen suosittelee silakkapihvien lisukkeiksi voilla höystettyä muusia, porkkanaraastetta ja juomaksi Moselia. Muusi ja Mosel. Mmmm. Saisiko porkkanaraasteen joukkoon vielä säilykeananasta?

70-luvun jälkiruoat ovat yksinkertaisia. Otetaan vain vähän juustoa, pyöritellään se voissa, gratinoidaan koko komeus juustolla ja paistetaan voissa. Suurin piirtein tältä kuulostaa Näyttelijä Eila Roineen juustopaistos, johon tulee tasan voita, jauhoja, juustoa, munia ja kermaa.

Myös rouva Gunvor Ekroos luottaa siihen, että yksinkertainen on kaunista. Hän tarjoilee vierailleen jälkiruoaksi voipuuroa keitetyn kerman kera. Hieman sekavan ohjeen idea on kai se, että ensin keitetään kaurapuuro kermaan ja se tarjoillaan voikastikkeen kera. Tai toisinpäin. Ehkä. No kunhan et nyt vain unohda sitä voita tai kermaa.

Mansen menun lukija saa nauttia paitsi makuelämyksistä, myös kaikkia aisteja hivelevästä visuaalisesta ilotulituksesta. Olisikohan tämän K-kaupan mainoksen leijonan taiteillut graafikko vielä työelämässä? Miehen firma tarvitsisi pian käyntikortteja.

70-luvun mainos

Myös tämä Lokomon mainos on varsin puhutteleva. Sen on piirtänyt joko aikaansa edellä ollut taiteilija tai toimarin tytär, joka on tienannut Lokomolla kesätyörahojaan ja haaveillut mainostoimistourasta.

70-luvun mainos

Minun on todella vaikea laskea tätä kirjaa käsistäni, ja haikein mielin palautan sen takaisin yläkertaan. Ennen palautusta haluan kuitenkin kokata vielä toimittaja Veikko Ennalan köyhän miehen potenssiaamiaisen, johon tulee viisi perunaa, kymmenen silakkaa ja lasi kotikaljaa.

Ennala neuvoo, että ”Mitä alkukantaisemmin ateria syödään, sen paremmalta se maistuu. Esimerkiksi perunoita ei saa kuoria veitsellä, vaan ne on nyljettävä tuppeen. Silakat nautitaan sormin. Aterian jälkeen röyhtäillään voimakkaasti ja sitten lähdetään töihin.” Ettäs tiedät, Mansessa ei hienostella.

Tai ehkä kokeilen kirjailija Leena Härmän munakeittoa. Härmä ilmoittaa, ettei harrasta ruoanlaittoa, vaan sulattaa pakasteita ja keittää munia päivittäin. Ja kas näin helppo on tämän retroherkun ohje:

”Tarkoitus on keittää 4 min:n munia, mutta joskus niistä tulee 14 minuutinkin. Toisinaan vesi kiehuu 1/2 tuntia ja munat ovat pöydällä, kun asia juolahtaa jälleen mieleen.”

Kyä ennen oli paremmin, nääs.

 

5 kommenttia

  1. Oi että! Tässähän ehtisi vielä tehdä Lanttuhaudan vaikka joululahjaksi!

  2. ..ja jos oikein rohkeasti lähtisi nykyaikaistamaan ohjetta, niin lantun voisi korvata bataatilla. Mutta ehkä tämä on jo liian rohkeaa.

  3. Ei kun lapio käteen ja hommiin! Tai kokeile ihmeessä fonduekastiketta, johon tulee silliä, kapriksia, chiliä, maustekurkkua, persiljaa ja munia. Soosi nautitaan siis hyvän naudanlihan kera, aijai! En kyllä keksi parempaa höystettä sisäfilepihville.

  4. Varsinainen aarre jälleen kerran! Esittely nosti esiteltävän arvon esiin hienosti.

    • Kuulin, että tästä kirjasta on tehty myös uusintaversio vuodelta 1977. Kaverillani on se, ja aion pyytää lainaan!

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*