Siskonmakkarapasta ja pari näperrysvinkkiä

Eilen saarnattiin kasviksista, tänään onkin luontevaa siirtyä taas lihaan, tarkemmin sanoen makkaraan. Olen tehnyt viime aikoina älyttömän hyviä löytöjä Nokian K-market Löytiksestä. Viime viikolla hevosen sisäpaistia 7,90 euroa kilo. Nyt tarjouksessa oli paistovalmis siika. Kalamatkallani huomasin, että tiskissä oli myös erä Lihajalosteen siskonmakkaraa. Myyjä kehui, että Lihajalosteen makkaraa kannattaa maistaa, vaikka sen kilohinta on kalliimpi kuin valmiiksi pakatuissa siskonmakkaroissa. Tämä on kuulemma paljon lihaisampaa.

Ostin myös satsin siskonmakkaraa, ja jostain pulpahti mieleeni siskonmakkarapasta. En ole tehnyt siskiksestä oikeastaan muuta kuin tavallisen sopan pari kertaa. Lapsena vihasin tätä valkoista, pallomaista makkaraa. Aikuisena olen alkanut arvostaa raakamakkaroita eri tavalla kuin naperona, jolloin minulle kelpasivat vain kuorettomat kevytnakit.

Sovelsin omassa kokeilussani Suolaa & Hunajaa -blogin reseptiä. Halusin tehdä pastan, jossa on paria eri makkaraa ja sopivasti potkua. Mieto siskonmakkara ei saisi kuitenkaan peittyä liian voimakkaiden ainesten alle. Reseptissä vinkataan käyttämään vaikka chorizoa, mutta minun ei tehnyt nyt mieli mitään niin suolaista ja jynkkyä. Valitsin toiseksi makkaraksi saksalaistyyppisen, aika vaalean mutta kuitenkin maustetun raakamakkaran. Tämä makkara oli Stockan Herkusta löytämääni (Saarioisten?) vakuumikamaa, mutta erittäin hyvää sellaista.

Kesällä söimme niin paljon itse kasvatettua basilikaa, että nyt halusin jotain muuta. Pitää vielä hehkuttaa Löytiksen heviosastoa. Löysin sieltä lempiyrttiäni rosmariinia sekä oksina että pehmeämpänä ruukkuversiona. Ostin ruukkurosmariinia, jota voi suoraan leikata ruoan joukkoon. Oksa kannattaa joko hauduttaa ruoassa ja ottaa pois ennen tarjoilua tai silputa kovat ”havut” todella hienoiksi.

Tämä resepti on periaatteessa nopea. Ellei satu olemaan kaltaiseni kömpelö mämmikoura. Tapaturmahistoriaani kuuluu mm. kainalon polttaminen pastan keitinvedellä, haavan leikkaminen etusormeen saksilla, joilla yritin tehdä viiltoa Rio Cola -jäätelötuubin kylkeen, sormieni raastaminen kasvisraasteen joukkoon ja useita kertoja päälleni romahtanut keittiön astiakaappi. Niin ja kauraleseitä sisältävän smoothien kaataminen nyppyläiselle sohvakankaalle. Pehmeää ja märkää pikkuputua oli hirveän ihanaa siivota tarramaisesta kankaasta.

Vilkaistaan ensin pastan aineksia, niin oivallatte, miksi koppurakouraa pelotti:

300 grammaa siskonmakkaraa
300 grammaa vaaleaa saksalaistyyppistä raakamakkaraa
2/3 500 gramman pussillisesta leveää nauhapastaa eli pappardellea (saa Stockalta tai puolet halvempaa, aivan kelvollista Pirkkaa K-kaupoista)
3 suurta kaltattua tomaattia
400 grammaa hyvää tomaattimurskaa tai säilöttyjä kirsikkatomaatteja
yksi punainen paprika
yksi keltasipuli
3 valkosipulinkynttä
Reilusti tuoretta rosmariinia (käytin ruukusta puolet)
yksi mieto tai keskitulinen kuivattu chili
suolaa
mustapippuria
sokeria

Haaste numero uno, tomaatin kalttaaminen. Se ei kuitenkaan ole vaikeaa. Kuoreton tomaatti tekee kastikkeesta todella samettisen. Rohkaisen näkemään pienen vaivan, joka kestää vain pari minuuttia, jos käytössäsi on nopea liesi.

Tee tomaatin päälle ristiviilto ja pane se kiehuvaan veteen:

Tomaatti on valmis, kun kuori alkaa irtoilla itsekseen. Tässä kestää tomaatin koosta riippuen puolesta minuutista puoleentoista:

Tadaa, kiehautettu tomaatti kuoriutuu helposti hiukan avittamalla. Älä polta näppejäsi:

Myös siskonmakkara vaatii hiukan esivalmistelua. Jos et välttämättä halua makkarasta söpöjä kuorettomia palleroita, voit skipata tämän vaiheen. Kuori vain tuppaa irtoamaan juuri siskiksestä helposti kypsennettäessä. En halunnut kastikkeeseen kuorenriekaleita ja halusin tästä makkarasta palloja. Esikypsennys myös vähentää makkaran paistoaikaa. Tuntumani mukaan siskonmakkara kypsentyy aika hitaasti. Tein siis näin:

Pursotin makkarasta veteen pieniä palleroita ja heitin suolet koiran kippoon. Makkarapallot saavat kiehahtaa pari minuuttia:

Esivalmistelunäperrys päättyy tässä vaiheessa. Pastalle kannattaa vaihtaa puhdas vesi, koska makkaroista irtoaa vaahtoa. Loppu onkin helppoa kuin heinänteko. Kuullota makkarat, sipulit, paprika, rosmariini ja murskattu chili pannulla. Lisää joukkoon kuutioidut tomaatit, tomaattimurska/säilötyt kirsikkatomaatit ja loput mausteet eli suola, mustapippuri ja sokeri. Keitä pasta lähes al denteksi, kaada vesi pois ja kippaa kypsä makkarakastike pastan joukkoon. Kuuma kastike kypsentää pastaa vielä hetken täydellisen puolikypsäksi.

Pastasta tuli itseäni turhia ylistämättä aivan jumalaisen hyvää. Kiitos inspiraatiosta, Suolaa & Hunajaa!

Reseptiä voi tietenkin yksinkertaistaa, jos jättää tomaatit kalttaamatta ja heittää makkarat vain suoraan pannulle joko kuorineen tai kuorimatta. Kalttaus kannatti ehdottomasti. Seuraavalla kerralla korvaan ehkä alkuperäisessä reseptissä olleet tölkkitomaatit murskalla, jotta kastikkeen tomaatit olisivat mahdollisimman pehmeitä. Myös siskonmakkaran kiehauttaminen ja palloiksi pursottaminen oli pienen vaivan väärti. Molemmat makkarat kypsyivät pannulla samaa tahtia. Pastaan tuli myös mielenkiintoista rakennetta, kun puolet makkarasta oli pätkiä, puolet palloja. Hifistelyä ehkä, mutta tällaisilla pienillä kikoilla kotiruokaan saa luksuksen tuntua.

Lisäsin kastikkeeseen paprikan, koska halusin enemmän kasviksia, värejä ja tekstuureja. Sen voi jättää pois tai korvata yhdellä tai kahdella ylimääräisellä tomaatilla.

Laitan tomaattikastikkeisiin ja -keittoihin myös aina ripauksen sokeria. Sokeri taittaa tomaatin hapokkuutta ja korostaa sen luontaista makeutta ja mehevyyttä. Suosittelen.

Lopuksi sananen pappardellesta. Minulle oli ennen aivan samantekevää, minkä muotoista tai paksuista pasta oli. Sehän on vain pastaa. Nyt olen huomannut, että pastan paksuus ja muoto vaikuttavat lopputulokseen. Tässä kastikkeessa on paljon ronskeja paloja, ja leveä pasta sopi siihen täydellisesti. Pelkistä yrteistä tehty kastike taas pääsee paremmin oikeuksiinsa kapean ja huokoisen spagetin kanssa.

Pastan päälle voi ripotella alkuperäisen ohjeen mukaan juustoa. Mielestäni pasta ei nyt kaivannut sitä. Tosin seuraavaksi ajattelin kokeilla siskonmakkarapastaa vaalean, juustoisen kastikkeen kanssa.

Pahoittelen, jos pastan nimi on harhaanjohtava, koska siinä on kahta makkaraa. Nimesin tämän siskonmakkarapastaksi, koska siskonmakkarareseptejä oli hankala löytää. Tämä voi helpottaa niitä, jotka etsivät netistä reseptejä, joissa ylipäätään on siskistä. Ja voit tietenkin jättää toisen makkaran kokonaan pois.

 

 

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*