Koronavuoden yllättävä muutos on ollut se, että Turusta on tullut suuri rakkauteni. Aikaisemmin lähdin aina Helsinkiin, kun kaipasin irtiottoa kotiympyröistä. Nyt en uskalla käydä pääkaupunkiseudulla, ja kun kaipaamme viikonloppulomaa kauniissa kaupunkiympäristössä, lähdemme Turkuun.
Turussa riittää tekemistä korona-aikaankin
Meillä oli aikomuksena viettää parin päivän kaupunkiloma Turun linnassa ja museoissa. Pari päivää ennen joulukuun alun matkaamme Suomi meni taas lähes kiinni. Totesimme, että nyt on turvallisinta tyytyä ulkona kiertelyyn ja noutoruokiin.
Mitä ihmettä Tamperelainen ruokabloggaaja voi saada irti Turusta pahimpaan kaamosaikaan, kun vielä kaupat, museot, kahvilat, ravintolat ja linna ovat pois pelistä?
Yllättävän paljon!
Radisson Blu Marinan tasoon voi luottaa
Varasimme huoneen Aurajoen rannalla sijaitsevasta Radisson Blu Marina Palacesta, jossa yövyimme jo kesällä. Kokemukseni perusteella kysessä on ehkä Turun paras hotelli. Ainakin Turun Marina on hyvä hotelli lapsiperheelle. Ketjuhotelleissa yöpyminen on ehkä jonkun mielestä tylsää, mutta niissä voi aina luottaa tiettyihin standardeihin, toisin kuin yksityisissä boutoque-hotelleissa.
Radisson Blu Marinan sijainti Turun keskustassa on ensinnäkin loistava. Hotellissa on myös parkkihalli, jonka pysäköintimaksu on kohtuullinen (emme muista tarkkaa hintaa, mutta arvioimme sen olevan noin 25 euroa/vrk), ja hotellissa on helppo kulkea vaunujen ja ison tavaramäärän kanssa.
Palvelu on lämmintä ja huomioivaa. Esimerkiksi vastaanottoaulassa on valtava arkku täynnä leluja ja puuhakirjoja, ja lapset saavat valita sieltä mieluisen lahjan.
Business-huone sopii myös perheelle
Olemme yöpyneet molemmilla kerroilla tilavassa business-huoneessa, joka on ollut varsin kohtuuhintainen, noin 160 euroa sisältäen aamiaiset. Huone on perheelle mainio, sillä huoneessa ei tarvitse olla kylki kyljessä.
Korona-aikaan aloimme tilata aamupalat huoneeseen, ja Marinassa se ei maksa ylimääräistä business-huoneessa yöpyville. Tämä on suuri etu monessa mielessä. Aamiaissalissa ei tarvitse altistua ihmismassoille, ja aamupalan voi syödä juuri siihen aikaan kuin haluaa. Ja kun reissaa härväävien pikkulasten kanssa, huoneeseen tilattu aamiainen vähentää kaikenlaisen sottaamisen ja sekoilun määrää, siis aikuisten stressiä.
Mutta entäs se hävikki? Huoneeseen tilattuna aamiainen kun tuppaa olemaan aina tosi iso. Meillä on tapana ottaa kotoa pari Tupperware-kippoa mukaan. Pakkaamme niihin yli jääneet juustot, croissantit ja hedelmät, ja kas näin on valmiina välipala, joka kyllä tulee tuhottua päivän aikana. Kaupasta ei tarvitse ostaa evästä, joten rahaakin saattaa säästyä.
Turun paras vietnamilaisravintola?
Ensimmäisenä iltana tilasimme illallisen hotellin takana, Linnakadulla sijaitsevasta mainiosta vietnamilaisravintola Huong Vietistä.
Huong Viet tarjoaa esimerkiksi tahmeaa, hitusen makeaasticky ricea, jota ei kovin monesta vietnamilaisesta raflasta Suomessa saa. Tahmea riisi on suorastaan syntistä suolaisen kastikkeen kera. Myös ravintolan pho-keitto ja kevätrullat ovat erinomaisia.
En yleensä syö kesärullia, koska ne ovat melkein joka paikassa tukun pakasteita, joista sain yliannostuksen kiinalaisissa ravintoloissa 2000-luvun alussa. Huong Vietissä rullat tehdään kuitenkin alusta loppuun itse, minkä vuoksi kuori on kröpyliäinen. Täytteet ovat tosi maittavia, olemme testanneet sekä vegen että lihan.
Italian herkkuja ja Turun kauppahallin ihmeitä
Linnakadulla hotellin takana on muitakin kivoja liikkeitä, esimerkiksi Italian Herkut -kauppa, josta saa italialaista pastaa, auhoja, pestoa, makkaroita, juustoja, panettoneja ja vaikka mitä. Uskaltauduimme nopeille ostoksille, kun liikkeessä ei ollut muita.
Samoilla kulmilla on myös kivoja kukka-, sisustus- ja second hand -kauppoja. Kauppakeskus Hansa jäi turvallisuussyistä väliin, mutta Turun kauppahalliin kurkistimme. Voi herramunjee miten upea halli ja kaikki ne erikoiskaupat kaloineen, lihoineen ja juustoineen! Turun kauppahalli eroaa Tampereen kauppahallista siten, että Turussa on enemmän ravintoloita, Tampereella taas myymälöitä ja etenkin leipomoita. Turun kauppahallissa on muuten myös Alko, jonka valikoima näytti nopeasti vilkaistuna laadukkaalta.
Bongasin hauskan näyteikkunan, johon oli koottu vanhojen turkulaisten elintarvikefirmojen purkkeja ja paketteja. Onko tuokin yritys turkulainen? Ja tuo ja tuo ja tuo ja tuo! Tämä historianörtti oli fiiliksissä.
Mystinen ja runollinen Turku
Kävelimme jokivarren päästä päähän, ihailimme jouluikkunoita ja arkkitehtuuria. Siinä on nimittäin tamperelaiselle ihmeteltävää. Edes Helsingin keskustassa ei ole yhtä vanhoja taloja kuin Turussa, saati sitten teollisuuskaupunki Tampereella.
Pastellinvärisessä Turussa on hieman samanlainen tunnelma kuin rakastamassani Tartossa. Se on kulturelli, vanha, mystinen ja hieman unelias kulttuurikaupunki. Voi miten ihanaa olisi vaellella kirjan kanssa jokirannassa ja piipahtaa kirjastossa.
Ihmettelen entistä enemmän, miksi tamperelaiset parjaavat Turkua edes leikkisästi. Turku ja Tampere ovat niin erilaisia kaupunkeja, että niitä on aivan turhaa vertailla keskenään. Jos jatkan kirjallisuusmetaforilla, sanoisin, että Turussa tekee mieli lukea Donna Tarttia ja Oscar Wildea, Tampereella taas Irvine Welshiä. Toinen on vanha aatelinen, toinen nuori, rosoinen ja industriaali. Eikö ole upeaa, että meillä on Suomessa muitakin kiinnostavia kaupunkeja kuin Helsinki, vieläpä näin erilaisia?
Nappasimme eväidemme kaveriksi kahvit ja baakkelssit kehutusta Cafe Artista, jonka kahvia ylistetään yhdeksi Turun parhaaksi kahvilaksi. Nautiskelimme herkut puistonpenkillä jokirannassa, katselimme ihmisiä, taloja ja siltoja. Ihan kuin olisi Pariisissa ollut.
Jokivarressa piisaa ravintoloita
Palasimme hotellille päivälevolle, ja illalla teimme uuden kävelykierroksen upeasti valaistussa jokirannassa. Rannan ravintolat pääsivät hämyisessä tunnelmassa oikeuksiinsa.
Tilasimme ruoat ravintola Paninista, jonka rennontyylikästä italialaista ruokaa moni tuttavani kehui. Paninin terassi oli lämmitetty, ja siinä oli mukavaa hörppiä viiniglögit, kun odottelimme ruokaa. Lapsi tosin halusi ison Jaffan JÄILLÄ. What????!!!!!!
Tilasimme itse tehtyä ricottaa, basilikaöljyä ja pistaasia (8 e), punajuurilla, vuohenjuustolla ja aurinkokuivatuilla tomaateilla täytetyn paninin (18 e) tryffelipestolla, sienillä ja mozzarellalla täytetyn pizzan (16,50 e) ja lasten tomaattisen lihapullapastan (7,50 e).
Pizza kärsi hitusen kuljetuksesta ja oli viileä, kun aloimme syödä. Odotukseni olivat korkealla, mutta pizzan pohja oli turhan sitkoton ja helposti murtuva, ja täytteet olisivat kaivanneet suolaa. Mutta kuten sanottu, jäähtynyttä pizzaa ei kannata kauheasti arvostella.
Sen sijaan pasta oli erinomaisen al denteä, itse tehty ricotta suorastaan jumalaista ja panini erittäin hyvä. En olisi koskaan uskonut, että punajuuri ja aurinkokuivattu tomaatti sopivat näin hyvin yhteen.
Kakolanmäki kuin Game of Thronesista
Otimme myöhäisen check outin, ja ennen kotiinlähtöä teimme vielä kävelyretken Kakolanmäelle ja Portsaan. Näimme myös funikulaarin, ja SE LIIKKUI!
Kakolanmäki oli mykistävä kokemus. Alueesta tehtiin 1899-luvun puolivälissä Kakolan vankila, joka oli pitkään kuuluisa kehnosta ruoastaan ja epäinhimillisistä koppiselleistään.
Kakolan kuuluisia vankeja ovat muun muassa naistennaurattaja Ruben Oskar Auervaara ja pankkiryöstäjä Volvo Markkanen, joka salakuljetti selliinsä dynamiittia. Markkasella oli nimittäin ahtaan paikan kammo, ja hän pelkäsi, että hätätilanteessa kukaan ei tulisi avaamaan hänen tyrmänsä ovea.
Keskustassa sijainnut, vanhanaikainen Kakola tuli vankilatiensä päätepisteeseen vuosituhannen taitteessa. Turkuun rakennettiin uusi vankila, ja ensin Kakolassa järjestettiin opastettuja vankilakierroksia.
Nyt alue on muutettu asuin- ja hotellialueeksi. Kakolassa on esimerkiksi ravintola Kakolanruusu, spa, leipomo ja hotelli palveluineen. Emme kuitenkaan valinneet sitä tällä kertaa, koska perhehuoneissa ei ole vielä jääkaappeja.
Jylhästä alueesta tuli mieleen Game of Thrones. Kun lähdimme laskeutumaan kohti Portsaa, maisema alkoi muuttua taas tarttomaiseksi: paljon värikkäitä puutaloja, rönsyileviä takapihoja, graffiteja ja kissoja ikkunalaudoilla. Uskomatonta, että Portsan puutaloalue on ihan tosissaan meinattu jyrätä 70-luvulla kokonaan elementtitalojen tieltä. Nyt karamellinkauniit talot on entisöity.
Kävelyretken jälkeen suuntasimme kotiin, mutta vielä ei todellakaan ole sellainen olo, että Turku olisi nähty, päinvastoin. Optimistina varasin jo kevätloman Ruissalon kylpylään, johon ihastuimme syksyllä. Tammimetsän kevät, kielot, yölaulajat ja huvilat meren rannalla – tämän mielikuvan voimin jaksaa talven.
Turku tosiaan on kiva kaupunki! Olen asunut siellä opiskeluaikoina kahdeksan vuotta. Nykyään tulee käytyä varsin harvoin, mutta edelleen siellä on kyllä todella mukavaa käydä. Portsa on suosikkiasuin-alueitani Turussa. En ole siellä tosin asunut, mutta muutamat viimeiset vuodet asuin aivan Portsan kupeessa. Lonttinen on muuten vähän vastaava puutaloalue, joka on toisella puolella verrattuna keskustaan kuin Portsa. Täytyy pitää tuo Huong Viet mielessä, kun Turussa seuraavaksi tulee käytyä. Olen siitä muutenkin kuullut kehuja. En ole tainnut Suomessa käydä kertaakaan vietnamilaisessa ravintolassa, mutta reissussa tulee silloin tällöin käytyä ja yleensä kokemukset ovat olleet positiivisia.
Hei tämä Lonttinen on hyvä vinkki! Taisimme sinne suunnalle vähän kurkistellakin ja mietimme, mikäs tuo paikka on. Odotan kovasti myös Turun linnaa. Olen käynyt siellä vain kerran 20 vuotta sitten. Olisi ollut erityisen tunnelmallinen jouluna, joten ehkä säästän tämän ensi vuoteen, ja jos koronatilanne on kesällä helpompi, uskaltaudumme silloin syömään kivoille terasseille ja kauppahalliin.
Kiva kun olet ihastunut Turkuun, niin minäkin. Onneksi se on myös kotikaupunki. Vietnamilainen ravintola käymättä, nyt ehkä kokeiluun. Paniinia paremmat pitzat löytyy myös jokirannassa sijaitsevassa Niskasta. Siellä ei vaan lapsia ole huomioitu kovinkaan hyvin
Terveiset vaan täältä Portsan puutalosta takkatulen loisteesta.
Kiitos pizzavinkistä! Tuonne mennään ensi kerralla, toivottavasti silloin voisi jo syödä ihan ravintolassa. Ja meidän esikoinen on onneksi helppo neito. Kovassa nälässä vetää kokonaisen aikuisten pizzan ja aikuisten maut maistuvat. 🙂
Jos ihanat puutaloalueet kiinnostavat, niin niitähän Turussa riittää! Kannattaa tutustua myös Marttiin, Raunistulaan ja Kähäriin, näin muutamia mainitakseni.
Jes, tässä tuli monta hyvää vinkkiä kävelyretkiin! Oli älyttömän kivaa viettää aikaa kävelemällä ja katselemalla ympärilleen. Siellä on niin upean näköistä, että vähän väliä kiljuin, että katso tota ja katso tota.
Ihana kirjoitus, kivat kuvat, niin hyvin kirjoitettu kuin olisi ollut itse reissussa mukana. Tuli todella hyvä fiilis, sain myös vinkejä vaikka Turussa olenkin asunut paljon, tällä erää naapurissa. Itse koin samantapaisia positiivisia tuntemuksia Tampereella, sehän onkin vallan mahtava paikka.
Voi kiitos! Reissujuttujen tekeminen on aina työlästä, mutta juuri tällaisen palautteen voimin niitä jaksaa tehdä.
Kiitos tästä artikkelista. Turku myös suunnitteilla matkakohteeksi 🙂
Kiva, jos sait Turku-inspiraatiota! Olen suorastaan menettänyt sydämeni Turun seudulle, ja mietin koko ajan, minne siellä suuntaisimme seuraavaksi.
Oli mukava lukea Turusta tamperelaisen näkökulmasta. Itse olen asunut Turun seudulla jo yli 20 vuotta, sitä ennen Tampereella, joka on yksi lempikaupunkini. Mutta jos teillä on esimerkiksi auto käytössä suosittelen vierailua täällä Liedon asemalla Nautelankoskella. Maisemat ovat hienot ja kesäkaudella on yleensä museo ja kahvila auki. Liedossa on näkemisen arvoinen myös Liedon Vanhalinna. Lietoon on Turusta vain noin 20 km. Myös bussilla pääsee lähelle. Aurajokirannan tuntumassa on Cafe Qwensel, joka on ihan ehdoton käyntikohde. Se huokuu historiaa ja on Apteeekkimuseon vieressä. Itse löydän täältä Varsinais- Suomesta vieläkin aivan ihania paikkoja ja jokirantaan en ole vielä kyllästynyt.
Ajjajjaj, nyt oli niin monta kivaa vinkkiä, että housut repeää innosta, kun en malttaisi odottaa! Lieto kuulostaa todella hienolta. Ja Varsinais-Suomen luonto kolahtaa minuun täysillä. Rakastan niitä tammipuita ja kosteita lehtimetsiä. <3