Överiä suklaa-lakritsikakkua, pääsiäislammasta ja couscousia

Pääsiäisenä lupailin, että raapustan yksityiskohtaisemman selonteon menuusta jälkikäteen. Ihan senkin vuoksi, että kokkailut ja vanhoihin resepteihin tekemäni muutokset jäisivät itsellenikin mieleen seuraavia vuosia ajatellen.

Pääruoaksi teimme samaa kuin viime vuonnakin: lampaanlapaa uunijuuresten kera, lisukkeeksi mausteisen makeaa couscousia. Parantelimme lammasreseptiä panemalla lihan marinoitumaan yrteistä, soijasta, mausteista ja siirapista tehtyyn soosiin jo edellisiltana. Jouduin käyttämään kuivattua lipstikkaa, joka toimi yhtä hyvin kuin tuorekin. Lipstikka on aivan ehdoton mauste patoihin; paljon maukkaampi kuin laakerinlehti, todella umaminen.

Osa juureksista laitettiin vuokaan antamaan liemeen makua jo paiston alussa. Kolmannes juureksista lisättiin tällä kertaa vajaa tunti ennen lihan valmistumista, jotta annokseen saisi myös purtavia sattumia.


Couscousin höysteet ja mausteet olivat pääosin samat kuin viimeksi: kanaliemi, minttu, persilja, sitruunamehu ja taateli. Nyt joukkoon silputtiin myös pala tuoretta chiliä ja yksi appelsiini. Toimii! Taateleiden määrän kanssa ei kuitenkaan kannata liioitella. Makeita biittejä on tarkoitus olla vain siellä täällä.

Couscousin ja salaatin kastikkeeksi kehittelin kastikkeen turkkilaisesta jugurtista, tuoreesta chilistä, sitruunasta, puna- ja valkosipulista, mintusta ja persiljasta. Ja mies opetti minulle kantapään kautta, että jugurtin höysteet kannattaa hienontaa ensin, ja sekoittaa valutettu jugurtti vasta valmiin mössön joukkoon. Jos kaikki ainekset hurauttaa kerralla soseeksi, jugurtti leikkaantuu ja muuttuu todella vetiseksi. Jouduimme valuttamaan valmista kastiketta ja säätämään. Lopputulosta onneksi kehuttiin.


Kastikkeen pohjana oli Glorian ruoan ja viinin ohje. Kyllähän siinä ohjeessa neuvottiin soseuttamaan mausteet ensin, ja lisäämään jugurtti jälkeenpäin. Olisi kuitenkin hyvä, jos reseptissä olisi edes yhdellä lauseella varoiteltu jugurtin leikkaantumisesta. Ruokalehtien kielen oppii tuntemaan vain lukemalla. Kotilieden ohjeissa on usein kauheasti turhaa näpertelyä ja välivaiheita, joiden en ole huomannut vaikuttavan lopputulokseen. Tyyliin ”leikkaa leivinpaperi tasaiseksi suorakulmioksi” tai ”levitä taikina hieroen pellille”. Glorian r & v:ssä reseptit ovat aika yksinkertaisia, mutta joskus olennaisia vinkkejä tuntuu uupuvan.

Mietin joskus itsekin, että pitäisi kirjoittaa  reseptit tänne mahdollisimman yksinkertaisesti. Jos ruoanlaitto kiinnostaa ihmistä siinä määrin, että hän etsii reseptejä, hän varmaan tajuaa, että kypsennysaikaa ei kannata tuijotella liikaa ohjeesta, vaan omien aistien käyttäminen on kaiken a ja o. Se, millaisilla otteilla murotaikinan levittää pellille, on aika samantekevää. Mutta jos jokin pilkkomistyyli tai vastaava todella vaikuttaa lopputulokseen, mainitsen siitä.

Joskus on hankalaa löytää tasapainoa suoraviivaisuuden ja turhan neuvomisen välille. Huomautan esimerkiksi aina uunikypsennyksen yhteydessä, että kiertoilmauunilla riittää alhaisempi lämpötila kuin tavallisella. Kun kirjoitat sen reseptiin kerta toisensa perään, alkaa huomautus tuntua jankuttamiselta. Yritän kuitenkin muistaa, että blogissani käy paljon piipahtajia, jotka lukevat vinkin ensimmäistä kertaa.

Jälkiruoaksi tein samaisesta Glorian r & v:srä löytämäni lakritsimutakakun. Tosin suklaa-lakritsikakku kuvaa makua mielestäni paremmin. Käytin lakritsijauhetta himppusen enemmän kuin alkuperäisessä ohjeessa. Ihastuin sen maanläheiseen aromiin. Jauhe alkaa maistua lakritsa(karamellilta) vasta, kun se sekoittuu sokeriin, vaniljasokeriin ja suolaan. Lakritsijauhe sellaisenaan voisi korostaa upeasti porkkanaa ja kaalia sekä riistan kanssa tarjoiltavaa, kermalla terästettyä sherry/jallu/viskikastiketta.

Varoitus: tämä kakku on överein, tuhdein, härskein ja törkein, jonka olen koskaan tehnyt. Tajusin vasta valmistusvaiheessa, että katos perkele, taikinaanhan ei tule pöläystäköön jauhoja, hieman Maizenaa vain. Lopputulos on niin huikentelevainen, että tätä riittää kahvin kaveriksi aivan ohut siivu, mielellään puolikkaan tulitikkuaskin kokoinen neliö.

Jatkossa ehkä sovellan mausteita mieluummin sellaiseen reseptiin, johon tulee hieman jauhoja. Tämä Stockmannin resepti on osoittautunut loistavaksi.

Vielä pari huomautusta, ennen kuin siirrytään itse asiaan. Alkuperäisessä reseptissä kakku koristellaan macarons-leivoksilla. Jep. Voit ihan vapaasti tehdä niin, kunhan näppäilet 112:n puhelimeesi valmiiksi. Ja käytä mielellään pientä, halkaisijaltaan maks. 20-senttistä irtopohjaa. Omani on 23-senttinen, ja aika lättänä tuli.

Suklaa-lakritsikakku:

Kakkupohja:

200 grammaa 60-prosenttista tummaa suklaata
100 grammaa voita
4 kananmunaa
4 desiä tomusokeria
1 ruokalusikallinen maissitärkkelysjauhoa (Maizena)
1,5 ruokalusikallista lakritsijauhoa
1 teelusikallinen vaniljasokeria
ripaus suolaa

Voiteluun:

1 ruokalusikallinen pehmeää voita
1 ruokalusikallinen mantelijauhetta (tai korppujauhoa, jos et halua täysin gluteenitonta kakkua)

Kuorrutus:

150 grammaa tummaa suklaata
100 grammaa tuorejuustoa
1,5 desiä vispikermaa
1 ruokalusikallinen tomusokeria
1 ruokalusikallinen lakritsijauhetta

Koristeluun:

puolikkaan appelsiinin kuori raastettuna
pari lakritsipalaa pieneksi silputtuna

Pingota leivinpaperi pienen irtopohjavuoan pohjan ja reunan väliin, ja leikkaa ylimääräinen paperi pois. Voitele vuoan sisäreunat pehmeällä voilla ja jauhota mantelijauholla.

Sulata kakkupohjaan tuleva suklaa ja voi hyvin miedolla lämmöllä kattilassa koko ajan sekoittaen. Siirrä sula seos jäähtymään. Erottele kananmunien keltuaiset valkuaisista, ja kaada erotellut munanosat omiin kulhoihinsa. Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi.

Vaahdota toisessa astiassa keltuaiset ja tomusokeri kovaksi vaahdoksi. Sekoita omassa astiassaan maissitärkkelys, lakritsijauhe ja vaniljasokeri. Siivilöi seos keltuaisvaahtoon. Sekoita koko seos tasaiseksi, ja lisää joukkoon suklaa-voisula ja pieni ripaus suolaa. Lisää viimeiseksi valkuaisvaahto. Älä vatkaa taikinaa enää tässä vaiheessa, vaan nostele valkuaisvaahto joukkoon, ja sekoita lopuksi taikina turhaa pyörittelyä vältellen.

Kaada taikina vuokaan. Paista 170-180 -asteisessa uunissa (kiertoilmalla alhaisempi lämpötila) noin 20 minuuttia. Kakku on valmis, kun sen pinta on paistunut, mutta sisus saa jäädä reilusti valuvaksi. Anna kakun jäähtyä ainakin kaksi tuntia ennen kuorrutusta. Parhaimmillaan kakku on, jos se saa mehustua jääkaapissa yön yli.

Tee lopuksi kuorrutus. Sulata suklaa ja voi miedolla lämmöllä, koko ajan sekoittaen. Vaahdota omassa kulhossaan kerma ja tuorejuusto. Mausta seos tomusokerilla ja lakritsijauheella, ja sekoita viimeiseksi joukkoon suklaasula.

Levitä kuorrutus kakun päälle veitsellä tai nuolimella. Koristele raastetulla appelsiininkuorella ja lakritsimuruilla. Säilytä kakku jääkaapissa, ja ota huoneenlämpöön viitisen minuuttia ennen tarjoilua.

Syö ja yritä jäädä henkiin.

 

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.