En ole koskaan erityisemmin välittänyt perunasta. Lapsuudessani peruna oli lähes ainoa lisukevaihtoehto, ja pasta ja riisi olivat jotakin eksoottisempaa ja harvinaisempaa. Kuulun myös kumiperunoiden traumatisoimaan sukupolveen. Kiinteiden kuoriperunoiden sijaan meille tarjottiin koulussa valmiiksi kuoruttuja, ylikypsiä ja mauttomia perunoita. Pastapäivät tuntuivat juhlalta, ja kun muutin kotoa pois, en keittänyt koskaan perunoita. […]
Kun lapsemme alkoi syödä kiinteitä ruokia, pari kaveriani varoitteli minua siitä, että hyvinkin syövät lapset alkavat usein nirsoilla päiväkodissa, koska tavat tarttuvat. Kun joku ruoka on yhden mielestä ällöä, muutkin ällöävät. Teoriassa on varmasti perää, sillä muistan, että koulussa tietyista safkoista ei saanut pitää. Inhokkejamme olivat herne- ja pinaattikeitto sekä […]
(*Söin ja join ilmaiseksi) Viime viikko oli yksi huikeimmista, jonka olen saanut kokea ravintola-asiakkaana. Aloitan kokemusten perkaamisen Ravintola C:stä, tuosta Christina Suomisen ja Ilkka Isotalon Rautatienkadun helmestä. Pian kahdeksan vuotta toiminut C valittiin Suomen parhaaksi ravintolaksi vuonna 2011, ja ravintola on aina listalla, kun maan parhaat ravintolat rankataan. Meikäläinenhän on […]
Taidan olla vähän friikki. Juu, siis toki monessakin mielessä, mutta nyt puhun pavuista. Minä nimittäin suorastaan himoitsen niitä joskus. Tiedän, että se on hiukan hassua, koska suurin osa pavuista on aika mauttomia. Niiden jauhomainen koostumus inhottaa joitakin – ja juuri sitä mössöisyyttä minä rakastan. Lähes kiljahdin riemusta huomattuani, että Hesarin […]