Olemme parin vuoden ajan haksahtaneet syksyllä uuden sadon viiniin, joka tunnetaan nimellä Beaujolais Nouveau. Kyseessä on siis kuluvan vuoden rypäleistä tehty viini, jota tehdään Beaujolais´n alueella Gamay-rypäleistä. Viini valmistetaan macération carbonique -menetelmällä eli maseraatiolla, jossa rypäletertut pannaan käymisastiaan kokonaisina. Astian pohjalla olevat tertut murskaantuvat painon alla, ja tertuista valuva mehu alkaa käydä rypäleiden pinnalla olevan luonnonhiivan avulla. Maseraatio kestää 4–5 vuorokautta. Tämän jälkeen viini alkaa käydä kuten normaalit punaviinit.
Tänä vuonna myynnissä on kahta laatua: Château des Loges Beaujolais Villages Nouveau ja Duboeuf Beaujolais Nouveau, joista testasimme ensimmäisen. Molemmat viinit maksavat 9,98 euroa. Duboeufia on hankittu Alkoon 32 400 pulloa ja Châteauta 19 800 pulloa. Sään kerrotaan suosineen satoa, toisin kuin viime vuonna. Uuden sadon viinejä onkin nyt paremmin saatavilla kuin 2013, ja valikoima kestää ehkä hieman pidempään. Uudesta sadosta kiinnostuneen kannattaa kuitenkin ostaa pullonsa heti eikä viidestoista päivä. Muistelen näiden loppuneen ainakin Tampereen Alkoista melko nopeasti.
Uuden sadon viini on ennen kaikkea tuotantoalueen markkinointia. Näin lyhyen ajan kypsynyt viini kun ei vain voi olla erityisen hyvää. Kuvailevin sana lienee mielenkiintoinen. En suosittelisi ostamaan Beaujolais Nouveau -viiniä tarkasti harkitun illallisen tahdittajaksi. Me esimerkiksi joimme tätä perjantaina pizzan kanssa, ja loput sunnuntaina kiinalaisen noutosafkan huuhtojana. Sopii buffetiin, illanistujaisiin, kevyille ruoille, hullutteluun. Salaateille, leiville, suolapaloille, kanalle.
En nyt leiki sommelieria, vaan kerron omista aistimuksistani ja ajatuksistani, joita tämä viini herätti. Toisesta uuden sadon viinistä löytyy asiantunteva arvio esimerkiksi Hesarista. Sen sijaan en stalkkaile, mitä muut ovat kirjoittaneet Châteausta, ettei se sotke omia muistijälkiäni.
Väri oli paljon tummempi kuin odotin. Sinertävästä sävystä toki huomasi, että kyseessä on nuori viini. Odotin kuitenkin paljon mehumaisempaa väriä. Tuoksu, no. Sitä saikin sitten aistimalla aistia ja odotella. Alko suosittelee nauttimaan uuden sadon viinit hieman viilennettyinä, 12-14-asteisina. Olen kuullut jopa suosituksen viinin nauttimisesta jääkaappikylmänä, siis vain 8-10-asteisena. Viileys voi olla eduksi maulle, mutta minä aloin löytää aromeja vasta, kun viini avautui lasissa kaikessa rauhassa. Heiluttelin lasia aika reilulla otteella, että sain tuoksusta kunnolla kiinni. Aika lailla jouduin kuitenkin pinnistelemään, eikä tuoksusta jäänyt mieleen juuri muuta kuin yleinen marjaisuus.
Maku olikin paljon mielenkiintoisempi. Mietin pitkään, että mikä ihme tästä tulee mieleen. Hiukan kuin vanilja, mutta ei aivan. Sitten tajusin.
Pesuaine.
Tunne, kun nielaiset vahingossa suihkusaippuaa. Sellaista todella täyteläistä Dovea, jossa mainostetaan olevan neljännes kosteusvoidetta. Viinissä oli hentoa kermaisuutta ja jännä saippuan maku, kuin suuhun olisi muodostunut jonkinlainen kalvo. Ehkä hentoja aavistuksia banaanista. Kovin tanniinisia uuden sadon viinit eivät ole, mutta sitäkin löytyi hieman; oikein hentoa Lipton-pussiteetä.
Mausta saa eniten irti varmaankin viileänä, mutta lasiin kannattaa jättää pieni tilkka ja seurata rauhassa tuoksun avautumista. Beaujolais Nouveau on hauska kokemus, ja erityisesti kokemus. Voisi sen kympin huonomminkin käyttää.
