Kuule meillä on täällä parinsadan metrin hyllyllinen tota pakasteperunaa

Tässä bloggauksessa ei ole mitään älyllistä pohdintaa. Ajattelinpahan vain sanoa, että kävin just Prismassa.

Olin luvannut ostaa yhteen kokoontumiseen pussillisen ranskanperunoita. Löysin valtavan pakastealtaan. Otsikon parinsadan metrin pituus nyt on liioittelua, mutta siltä se tuntui, kun aloin etsiä tavallisia ranuja kymmenien vaihtoehtojen joukosta. Lohkoperunat, Hasselbackan perunat, tuliset veneperunat, valkosipuliperunat, yrttimaustetut kierreperunat, peruna-sipuliseos, paistovalmiit kermaperunat, röstiperunat, grilliperunat.

Jossain vaiheessa tajusin, että olen pakastimen väärällä puolella. Haa, siis tällä toisella puolellahan on vain erilaisia ruoanlaittoon tarkoitettuja perunasekoituksia sekä kermaperunoita ja vastaavia. Ranskanperunat, lohkoperunat ja kierreperunat ovat toisella puolella. Kun viimein pääsin pakastimen oikealle puolelle, en vieläkään saavuttanut maalia. Yritä siinä sitten valita, ostatko luomuranuja, ekstrapitkiä ranuja, poimuranuja, sileitä ranuja, valmiiksi maustettuja vai naturelleja, ja jos otat valmiiksi maustetut, valitsetko valkosipuli-, yrtti- vai chilimaustetut.

Kun mää halusin vain pussillisen perinteisiä, tyhmän, ihan tavallisen ihmisen ranuja.

No, löytyiväthän ne lopulta sieltä arkun päästä. Sen jälkeen vaapuin kalatiskille ja totesin, että eipä siellä ollut tarjolla juuri muuta kuin lohta ja muutama ahvenfile.

Siinä sitten jöpötin paikoillani pakastepussi kädessäni ja mietin, että on tämä erikoinen maa. Eri muotoihin paloiteltua, pakastettua perunaa on tarjolla enemmän kuin tuoretta kalaa. Koska kuluttajien toiveisiin vastaaminen, koska pitkät välimatkat, koska hankala ilmasto, koska maataloustukijärjestelmä, koska pyllyhiki ja hiertävä kenkä.

Tähän kohtaan varmaan pitäisi kirjoittaa jeesustelua siitä, että kun minä aina teen kaiken ruoan alusta loppuun itse, ja koskaan en eineksiä syö (valetta), mutta en nyt jaksa, koska olen lässyttänyt siitä, ja kaikissa ruokablogeissa ja -ohjelmissa lässytetään siitä koko ajan pääsemättä aiheesta yhtään pidemmälle. Eipä tämäkään bloggaus nyt vie asiaa suuntaan eikä toiseen, ja olen toisaalta jäävi sanomaan mitään, koska ranskalaisiahan minäkin ostin.

Mutta silti. Eksyin pakasteperunahyllylle pahemmin kuin Shanghain metroon. Jonkinlainen kokemus sekin.

 

2 kommenttia

  1. Kiitos virkistävästä postauksesta. En tee aina ruokaa alusta alkaen, en syö eineksiä kuin harvoin ja eksyisin samalle altaalle, mutta tuoreen kalan tiskille ei pysty eksymään, kun sitä valikoimaa on vaan kovin vähän.

    • Kiva, jos koit postaukseni virkistävänä, tämmöistä väsynyttä, illalla kirjoitettua mölinäähän tämä oli 😀

      Suomalainen ruokakulttuuri vain on niin kummallinen. Markkinoinnissa ja yleisen puheen tasolla hellitään mielikuvaa kansasta, joka syö paljon marjoja, kalaa, ruisleipää ja kasviksia. Ja sitten, kun menet suureen markettiin, todellisuus lyö kasvoille vähän eri tavalla. Tuo Prisma on muuten tosi hyvin varusteltu. Siellä on esim. enemmän luomua kuin monessa muussa kaupassa. Mutta pakastettua perunaa, siis pelkkää perunaa erilaisina viipaleina, on altaassa yhtä paljon kuin erilaisia tuoreita kasviksia hevi-osastolla.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*