Saisikos olla lakritsihammastahnaa? Tai salmiakkisipsejä?

(*Sain ilmaiseksi Vikingin risteilyn ruokineen ja festivaalipassin. Yöpalat, hölmöt valokuvat ja tax freen viinakset maksoin omasta pussistani.)

Viime viikonlopun vietin merillä toimittajaystäväni Eveliinan kanssa. Sain nopealla aikataululla kutsun Tukholman lakritsi- ja salmiakkifestivaaleille. Festivaalijärjestäjä tarjosi ilmaiset liput festareille, ja pakettiin kuului myös ilmainen merimatka uudistuneella Viking Gabriellalla illallisineen ja aamiaisineen.

Tartuin tarjoukseen, sillä lakritsi- ja salmiakkifestivaali kuulosti niin eksoottiselta, etten olisi varmasti keksinyt omin päin lähteä tapahtumaan. Tukholmassa Choklad & Lakrits -kauppaa pitävä Tuija Räsänen on järjestänyt festarit Tukholmassa vuodesta 2009 lähtien. Tapahtuma on paisunut vuosi vuodelta, ja rinnakkaistapahtuma on järjestetty Helsingissä vuodesta 2014 lähtien.

Itselläni on päällä aika hektinen työputki ennen kesälomia, ja ajattelin, että merimatka katkaisisi arjen mukavasti. Olin kuitenkin varautunut siihen, että festareille hankkiutuminen ja itseni viihdyttäminen jäisi omalle kontolleni. Olin positiivisen hämmästynyt tajutessani, että kyseessä oli viimeisen päälle suunniteltu seuramatka. Minun tarvitsi tasan noutaa lippuni Vikingin terminaalista, painua laivaan ja katsoa ohjelmalappusesta, minne suunnata seuraavaksi.

Viking Gabriella
Viking Gabriella
Meillä oli jopa omat matkanjohtajat. Vikingin Tiina Rinkinen ja Lauri Orpana kaitsivat meitä huomioivasti ja kärsivällisesti. Tästä iso plussa, koska kaikenlainen säätäminen jäi minimiin. Oli ihanaa lepuuttaa aivoja, eikä minun tarvinnut olla vastuussa mistään muusta kuin siitä, että olen ajoissa illallispöydässä.

Risteillessäni valitsen yleensä Siljan. Tähän on kaksi syytä. Ensimmäinen syy: Muumit. Joulukuun Ruotsin -reissullamme tuli selväksi, että lapsemme on hulluna Muumeihin, etenkin Myyhyn. En halua edes kuvitella, mikä huuto syntyisi, jos menisimme laivalle, jossa ei ole parimetrisiä valkoisia pylleröitä halailemassa muksuja.

Toinen syy Siljan suosimiseen juontaa lapsuudestani. Äidilläni oli tapana kuvailla Vikingin paatteja nimityksillä, jotka eivät ole poliittisesti korrekteimmasta päästä. Mieleeni on jäänyt käsitys, jonka mukaan Siljalle mennään viihtymään, Vikingille ostamaan halpaa viinaa ja tunkemaan buffetin lihapullia käsilaukkuun.

Vikingin vanhoja risteilijöitä on remontoitu, niin myös Gabriellaa. Ensimmäinen iloinen yllätys oli hytti. Tähän kahden hengen Premium-hyttiin on tuotu muhkea parisänky seinältä vedettävien punkkien tilalle. Hytissä oli myös minibaari, televisio ja ikkuna merelle. Noin puolet vanhoista Premium-hyteistä on remontoitu, ja puolet odottaa vielä uutta kuosia.

Uudistetussa ravintolamaailmassa on skandinaavista tasting-menuta tarjoileva No Name ja meren antimiin keskittyvä Bistrotek. Ravintolakannen päädyssä on myös istuskelu- ja drinkkibaari Living Room. Matka alkoi Living Roomista, jossa saimme tervetulomaljat ja maistiaisia No Namen listalta.

Viking Gabriella No Name ravintola
Viking Linen ruoka
Viking Linen ravintoloiden ruoka
Viking Gabriella vegaaninen ruoka
Maistelupaloissa oli muun muassa ankansydäntä, No Namen versio Waldorfin salaatista sekä täysin vegaanisesti valmistettua punajuurta eri tavoin. Ankansydän kuulosti hieman kiinnostavammalta kuin maistui. Sydän oli koostumukseltaan hyvin tiivis, hieman sitkeäkin. Menee sarjaan voinpahan sanoa syöneeni, mutta en hingu uudelleen.

Suosikkini oli pelkistetty, tyylikäs ja raikas Waldorfin salaatti. Myös pehmeää pyrettä ja napakkaa pureskeltavaa sisältänyt punajuuriannos oli ihana. Cheap Life Twins -bloggaaja oli iloinen siitä, että sekä allergiat että vegaanius oli huomioitu annoksessa maun ja esillepanon kärsimättä.

Illallisen söimme buffetissa. Se kannattaa varata etukäteen, kuten aamiainenkin, jos haluaa päästä pari euroa halvemmalla. Esimerkiksi HelsinkiTukholma risteilyn illallisbuffa maksaa etukäteen varattuna 33 euroa, paikan päällä 36 euroa. Alle 6-vuotiaat syövät ilmaiseksi, ja vielä 17-vuotiaatkin ale-hinnalla. Tämä on iso kädenojennus perheille. Risteilyt ovat monille isoille perheille ainoita mahdollisuuksia yhdessä matkusteluun, koska lomailu on kallista. Lisäksi pikkulasten ruokahalu on yhtä hyvin ennustettavissa kuin Suomen kesäsää. Joskus maistuu kaikki parsakaalista lähtien, toisinaan ei mikään.

Viking Gabriellan buffetin ruoka
Viking Gabriellan buffetin ruoka
Manailen aina buffeteissa, että olisi pitänyt keskittyä alkupaloihin, koska ne ovat lähes aina parhaita. Nyt päätin olla viisas ja skippasin lämpimät pääruoat melkein kokonaan. Se oli hyvä valinta, sillä Gabriellan salaatti- ja kalapöytä oli niin runsas ja laadukas, etten jäänyt kaipaamaan lämpimiä ruokia. Nappasin pääruokapuolelta vain yhden chorizon ja sinappia. Makkara oli todella lihaisa ja maukas. Sinapissa oli ihania kokonaisia sinapinsiemeniä.

Suosikkejani olivat kylmät lohet, sillit ja silakat. Tarjolla oli paljon rakastamaani raakakypsytettyä, rohkeilla mausteilla marinoitua kalaa. Olikohan perinteistä uunilohta lainkaan tarjolla? Ei ainakaan osunut silmiini.

Illallispöydän yllättäjiä olivat taas kasvisruoat. Vegaaneille ja allergikoille tarjoiltiin omat annokset, jotka näyttivät todella upeilta. Kalapöydästä löytyi siianmädin lisäksi sekä tummaa että vaaleaa levämätiä. Nauroimme porukan vegaanien kanssa, että harva luultavasti edes tajuaa, että mäti on kasvispohjaista. Suolaisuus ja rakenne olivat häkellyttävän upeita; hienoa osaamista keittiöltä. On mukavaa, että kasvisruoat ovat luonteva osa noutopöytää. Niitä ei eristetty omaan karsinaansa, ja näin änkyröimmätkin lihansyöjät rohkaistaan maistelemaan kasvisherkkuja.

Vegaaninen merilevämäti

Food Gardenin erikoisaamiaiseen kuului pieniä jippoja, joita normaalissa aamupalabuffetissa ei ole, esimerkiksi kuohuviiniä ja prinsessakakkua. Olin tyytyväinen myös tähän buffetiin. Olisin kaipaillut vain leipäpöytään makeaa saaristolaisleipää.

Aamiaisen jälkeen suuntasimme bussilla kohti Globenia ja festivaaleja. Julia Jääskö festivaaliorganisaatiosta toimi matkaoppaanamme. Hän antoi hyviä vinkkejä siihen, miltä kojuilta löytyy mielenkiintoista maisteltavaa. Kun pääsimme Globeniin, olin äimän käkenä. Messuhallin pihassa oli valtava jono. Julia kertoi, että viime vuonna festareilla vieraili 11 000 kävijää, mutta nyt tuntui siltä, että sama määrä ihmisiä kävi tapahtumassa jo ensimmäisenä päivänä. Lakritsi- ja salmiakkifestivaalit alkavat olla iso juttu Ruotsissa.

Tukholman lakritsifestivaalit kokemuksia
Tukholman lakritsafestivaalit

Tapahtumia Tukholmassa keväällä
Ilahduin siitä, että suurten makeisvalmistajien lisäksi messuilla oli käsityömentaliteetilla toimivia yrittäjiä. Kaikilla oli myynnissä ainakin yksi lakritsituote, ei vain mitä tahansa makeaa. Heti hallin alkupäässä oli firmoja, jotka myivät erilaisia hilloja, marinadeja, kastikkeita, ja hunajaa. Nämä tuotteet istuvat omaan makuuni, koska en ole mahdottomasti makean perään. Ruotsalainen lakritsijuuresta ja mustasta viinimarjasta tehty hillo oli mukavan kirpeä. Lakritsi ei hallinnut makua liikaa, ja uskon, että tämä maistuu hyvältä juustojen kanssa. Ostin myös italialaista lakritsitahnaa, jota suositeltiin ricottan pariksi.

Valitettavasti makuaistini kyllääntyi nopeasti. Parin ensimmäisen pöydän jälkeen aloin olla aivan täynnä lakua ja salmiakkia. Makeistehtaat jakoivat auliisti maistiaisia, mutta en pystynyt syömään niitä. Maistoin vielä paria eksoottisuutta, kuten lakritsisipsejä. Eivät iskeneet meikäläiselle, sillä makean ja suolan liiton olisi pitänyt olla voimakkaampi. Nyt sipsit maistuivat vain makeille ja rasvaisille perunaviipaleille.

Kävin katsomassa paikallisten ruokabloggaajien näytöskeittiöitä. Lavalla kokkailtiin paljon nopeita, kylmiä jälkiruokia, kuten erilaisia jäädykkeitä. Maistattamisessa oli yksi olennainen ongelma. Meille jaettiin yhdet lusikat, mutta yleisössä kiersi useita maistelupurkkeja. Ensimmäisen maistelukierroksen jälkeen en halunnut syödä purnukasta, johon muut olivat upottaneet kertaalleen suussa käyneet lusikkansa.

Yläkerrassa oli ravintola, jossa oli tarjolla kolmen ruokalajin lakritsimenu sekä pientä makeaa, suolaista ja kahvia. Kaikissa ruoissa oli lakritsia tai salmiakkia, mikä noudatti teemaa. Olisi kuitenkin hyvä, että tarjolla olisi myös lakutonta syötävää, jotta makuaistiaan saisi puhdistettua ja lepuutettua.

tapahtumia Tukholmassa keväällä
ruokafestivaalit Tukholmassa
lakritsihillo

Nämä festivaalit ovat makeanystävän taivas. Suolaisen ystävälle suosittelen aitoon lakritsijuureen tutustumista sekä erilaisia marinadeja ja kastikkeita. Ne sopivat esimerkiksi grillatun rasvaisen kalan ja lihan, kuten lohen ja possun maustajiksi. Festareilta löytää myös söpöjä ja häröjä tuliaisia. On Englannin lakua muistuttavia korvakoruja ja lakritsihammastahnaa.

Palasimme laivalle iltapäivällä. Vedimme Eveliinan kanssa skumpat viinibaarissa. Laivan samppanja on Charles Heidsieckin Réserve Brut, joka valittiin juuri vuoden samppanjaksi. Alkossa pullo maksaa noin 50 euroa, Vikingillä alle 30 euroa. Kuivassa samppiksessa on hentoa paahteisuutta ja hieman sitruunaa, ja voisin kuvitella, että se maistuu merenherkkujen kanssa. Ostin silti suosikkiani Piper-Heidsieck Brut Cuvéeta. Pidän aika pähkinäisistä ja kermaisista kuohuvista. Niissä on vanhan maailman fiilistä. Ja kyllä, minuun vaikuttaa tieto siitä, että tämä oli Marilyn Monroen lempisamppanja. Nippelitieto, joka tuskin pitää paikkaansa, mutta saa minut vinguttamaan korttia. Olenhan nainen, joka on tilannut itselleen Kuponkiuutisista laihduttavat kengänpohjalliset.

Ennen illallista maistelimme äyriäisiin erikoistuneen Bistrotekin herkkuja. Toisessa annoksessa oli tursasta ja paahdettua paprikatahnaa, toisessa tomaatin ja paahdetun leivän kera tarjoiltua merisiilin mätiä. Ihastuin molempiin annoksiin. Tursaassa oli mukavasti läskisyyttä ja vastusta. Merisiilin mäti taas maistui kiehtovalla tavalla multaiselle kellarille. Kuulostaa ehkä friikiltä, mutta Eveliina jakoi aistimukseni ja tykkäsi annoksesta hurjasti.

Viking Linen ruoka
Illallisen söimme Food Garden -ravintolassa. Kuolasin upean alkupalapöydän perään, mutta meille tarjoiltiin kolmen ruokalajin menu ja pieni tervehdys. Illallisen aikana totesimme, että hidas gourmet olisi sopinut paremmin ensimmäiseen iltaan. Ruokien odottelun aikana olisi voinut tutustua paremmin pöytäseurueeseen. Pitkän messupäivän jälkeen taas olisi ollut mukava vetää napa kireäksi buffetissa.

Alkupalaksi tarjoiltiin ravintolan kevyt versio toast Skagenista. Pääruoaksi söimme lammasta vuohenjuustopisaroiden, parsakaalin, makean sipulin ja tattaririsoton kera. Jälkiruoaksi oli raparperia eri tavoin vaniljan kera.

Viking Linen ravintolat

Viking Linen ravintolat
Viking Linen ravintolat
Kaikki annokset olivat kauniita, taitavasti tehtyjä ja maukkaita. Jopa lammas oli hienosti kypsennettyä, eikä siinä ollut jänteitä. Jokin jäi silti uupumaan. Totesimme, että se jokin oli rehellinen hiilarimättö. Pääruoassa oli paljon lihaa, mutta risottoa vain ruokalusikallinen. Minulle tuli samanlainen olo kuin joensuulaisessa Kielossa, jonka annokset olivat jotenkin karppaushenkisiä. En tarvitse valtavaa uuniperunaa, mutta etenkin pääruoka kaipasi ruokaisuutta ja täyteläisyyttä.

Vaikka ruokalejaja oli vain neljä, illallisessa kesti kolmatta tuntia. Meille ehti tulla uudelleen nälkä jälkiruokaan mennessä, ja suuntasimme lopuksi Grill-ravintolaan, josta saa yöpalaa. Valitettavasti fish´n´chipsiä ei nyt ollut tarjolla, joten otimme pyttärin puoliksi. Myös listan pitat kuulostivat kivoilta.

Ja pitihän sitä vähän pöllöilläkin. Usutin Eveliinan hakkaamaan pokerimasiinaa, ja kyllä: me ostimme sen nolon valokuvan, joka laivaantulijoista räpsäistään puolipakolla. Kyllä nyt herranjumala kannattaa maksaa 20 euroa siitä, että saat Weight Watchers -lehteä apinoivan kannen, jossa virnistelet. Mutta hei, tsekatkaa toi ihon hohde. Vain naistenlehtitoimittajat näyttävät näin hiton hyviltä jopa ilman silmämeikkiä. Eheheh….

Ymmärsimme olevamme sen verran vastuuttomassa tilassa, että nautimme lopuksi vain alkoholittomia drinkkejä. Living Roomissa oli mielettömän pätevä ja mukava baarimikko. Oikeista hedelmämehuista ja yrteistä syntyy niin upeita mocktaileja, että vodkaloraukset ovat tarpeettomia.

laivalla pelaaminen
valokuvaus ruotsinlaivalla

Reissu oli mahtava. Suuret kiitokset vielä virtuaalisesti koko festivaalipoppoolle, kanssamatkustajille, Vikingille ja kaitsijoillemme Laurilla ja Tiinalle. Meistä pidettiin hienosti huolta, ja oli ihanaa, kun ei tarvinnut pohtia, miten Globeniin pääsee.

Jos mahdollisia tulevia lakritsiristeilyjä halutaan kehittää, niin verkkainen gourmet-illallinen sopisi paremmin ensimmäiseen iltaan ja buffet paluumatkalle. Olisi myös kiva, jos ensimmäisenä iltana järjestettäisiin esittelykierros, jossa bloggaajat kertoisivat hieman itsestään.

Kiitokset etenkin Paleokeittiölle, Habanerolle, Passionate Travellerille, Tsajutille ja Cheap Life Twinsille hyvästä seurasta, ruokakeskusteluista ja levottomasta läpästä! Maltan tuskin odottaa, että pääsen jauhamaan tällä porukalla uudelleen. Jos olet kiinnostunut risteilyistä, seuraa Passionate Travelleria, hän tietää niistä kaiken.  Ja hei Habanero, jos luet tätä, hommaa mulle sitä juustoa ja sikaa. 😀

 

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.