Tää menis nyt ensin junaan.
Tiks ovi auki tiks ovi kiinni.
Naks, sit ylihintainen oluttölkki aukeis täyteen ahdetussa ravintolavaunussa.
Sit tää jäis junasta jo Tikkurilassa ja menis sillä uudella yhteydellä lentokentälle. Viuh!
Sit tää heittäis laukun hihnalle, turvatarkastus sanoo piip piip, onks se sun kello?
Sit tää sais migreenikohtauksen haisevassa tax freessä. Miten ne tädit voi olla siellä töissä joka päivä?
Sit tää menis Finskin loungeen ja kuvittelis olevansa joku.
Sit tää menis eka kertaa elämässään bisnesluokkaan ja kuvittelis vielä enemmän olevansa.
Sit tää kävis samassa koppivessassa muiden kanssa ja muistais olevansa vaan yks silli ahtaassa purkissa.
Tää huomais, että edellä istuvan sedän Hugo Bossin puvun selkä on täynnä hilsettä. Yäks.
Sit tää ottais kuvia bisnesluokan safkoista ja somettais koko ajan. Mums mums klik klik.
Sit tää ajais autolla isoo tietä pitkin vrum vrum!
Sit teidenvarsilla olis kipsikoristeita puutarhoihin ja pesuainemainoksia.
Tää laittais sit tosi ihanan mekon ja olis ihan niinku prinsessa. Hih!
Sit olis linna ja häät ja uima-allas ja grillibileet ja cavaa cavaa cavaa poks poks hörps hik hik.
Sit aikuiset sanois tälle, että Janica ei ota enää yhtään lasillista, vaan menee tutimaan. Yhyy!
Sit olis vaan monta päivää hik hik hik hik hik.
Sit lentokentät täti sanois, että sun laukku on viis kiloo ylipainonen viinipullojen takia.
Semmosta tää ajatteli tehdä.
Sen pituinen se!
😀
Armaat kommentoijat. Jos haluatte levittää ilosanomaa esim. leivästä, jonka taikinan kohottamiseen nainen on käyttänyt oman hiivatulehduksensa hiivaitiöitä, sellainen vieno ehdotus, että jokin muu kanava saattaa olla hedelmällisempi tällaisen (sinänsä varsin kiinnostavan) tiedon levittämiselle.
Mutta nyt tää menis hörppään taas lasillisen cavaa. Moi!