Ahlmanin opetusravintola Anna päihittää monet illallispaikat

Saisiko olla samettisen pehmeää lohta, mureaa luomulihaa, tuoreita yrttejä ja kasviksia tai lähitilan juustoa? Totta maar, vastaisi moni ja kysyisi todennäköisesti perään, onko se paikka jossain skutsissa ja pääseekö sinne muuten kuin autolla. Minulle nämä suurimmat syyt siihen, miksi niin moni Pirkanmaan maalaiskahvila ja tilapuoti on vielä testaamatta.

Tampereen Koivistonkylään sen sijaan pääsee auton lisäksi bussilla ja pyörällä. Lisäksi siellä pääsee nauttimaan kaikesta edellä mainitusta.

Ahlman ravintola Anna
Ahlman ravintola Anna

Ahlman, pala maaseutua kaupungin kainalossa

Ahlmanin koulutuskeskus tarjoaa esimerkiksi hotelli- ja ravintola-alan, floristiikan, taiteen alojen, matkailun ja eläintenhoidon koulutusta. Koulutus on nivottu tiiviisti käytäntöön. Maaseuturomantiikkaa kaipaavat asiakkaat voivat yöpyä Ahlmanin kartanossa, lounastaa koulun ravintoloissa, ostaa tilapuodista lähiruokaa tai maitobaarista käsittelemätöntä maatiaiskarjan maitoa.

Opiskelijat pääsevät harjoittelemaan koulun palveluissa oman alansa taitoja, ja asiakkaat saavat maistella ruokia, jotka on valmistettu opettajien valvonnassa. Lopputulos on kokemukseni mukaan usein parempi kuin monessa kalliimmassa ammattilaisravintolassa.

Olen käynyt lähes joka syksy Ahlmanin Läheltä hyvää -tapahtumassa, jossa lapset pääsevät näkemään maatilan eläimiä, askartelemaan ja istuttamaan taimia. Myynnissä on oppilaitoksen ja lähitilojen tuotteita, ja ravintola Kapusta tarjoilee herkullista lounasta. Kapusta on ehkä paras kanttiinityylinen ravintola, jossa olen koskaan syönyt, ja olen rankannut sen jopa yhdeksi Tampereen parhaista rafloista.

Pari viikkoa sitten minut kutsuttiin tutustumaan myös opetusravintola Annaan. Anna tarjoilee lounasta maanantaista perjantaihin kello 11-13 ja on auki kello 15:n asti. Ravintolalla on A-oikeudet, ja lounaan jälkeenkin voi tilata pikkusuolaista. Tiloja voi vuokrata yksityiskäyttöön, ja Annassa on järjestetty myös joululounaita.

Ahlman ravintola Anna arvostelu

Ahlman ravintola Anna arvostelu

Annasta saa laaturuokaa pikkurahalla

Osallistuin viime talvena uudistetun tilapuodin avajaisiin, ja tuolloin tarjottujen cocoktail-palojen perusteella osasin odottaa paljon. Nyt seisovan pöydän tarjonta oli kuitenkin jotain sellaista, että haukoin henkeäni.

Muikkuja, remouladekastiketta, oman tilan juustoja hillojen kera, pikkelöityjä kasviksia, salaattia, leipää, lehtikaalisipsejä…. Olisin voinut vetää överit jo pelkästä alkupalabuffetista. Jouduin pidättelemään myös lasta syöksymästä kalojen kimppuun.

Ravintola Anna Ahlman arvostelu
Ravintola Anna Ahlman arvostelu
Ravintola Anna Ahlman arvosteluTestaa upea lounas

Lämpimien puolelta löytyi esimerkiksi falafelpyöryköitä, minikokoisia kanahampurilaisia, lohella täytettyjä saaristolaisleipäsiä ja mureaa bbq-lihaa, jonka päällä oli rapsakka siannahasta tehty lastu. Annokset olivat todella kauniita, eikä asiakkaille pöytään tarjoiltu lounas häviä näille herkuille.

Emmi kävi hiljattain Annassa nauttimassa tuon normilounaan, ja pelkkä kuva sous vide -kypsennetystä lohesta saa minut kuolaamaan. Lounas maksaa 13,50 euroa, ja pää- ja jälkiruoka tarjoillaan pöytään. Iso ja äänekäs vink vink kaikille, joiden työpaikka on vaikkapa Nekalan tai Hervannan suunnalla, tai jotka pystyvät pitämään arkivapaita.

Opettaja Pasi Lassila ja ravintolapäällikkö Leena Pekkanen onneksi lupailivat, etteivät ajatukset ilta- ja viikonloppuravintolastakaan ole mahdottomia. Toivon kovasti, että Annan arkilounas löydetään, jotta aukioloa voitaisiin venyttää myöhemmäksi, jopa viikonloppuihin. Ja kuten Emmikin mainitsee bloggauksessaan, Anna olisi täydellinen brunssipaikka.

Ahlmanin ravintola Anna
Ahlmanin ravintola Anna
Ahlmanin ravintola Anna

Lähiruokaa hävikkiä välttäen

Me aikuiset maistelimme ruoan kanssa lasilliset alkuviiniä. Tyttö lipitti tyytyväisenä paksua, suorastaan kermamaista tilamaitoa. Annan olut- ja viinivalikoima näytti oikein mukavalta. Tarjolla on muun muassa Pyynikin Panimon juomia.

Annan ruoanlaittofilosofia perustuu paitsi lähiruokaan, myös hävikin minimoimiseen ja improvisointiin. Tämä tarkoittaa sitä, että lista ei ole kiveen hakattu. Edellisen päivän tähteistä voidaan kehittää jotain ekstraa seuraavalle päivälle. Tavalliset sämpylät muuttuvat juuressämpylöiksi, jos lounaalta jää yli sosekeittoa, joka voidaan käyttää leipätaikinaan.

Anna on myös paikka, jossa ruoan alkuperästä tarkka ihminen voi syödä huoletta. Liha ei tule suuresta tehoteurastamosta, vaan oman laitumen lehmistä, samoin maitotuotteet.

Jälkiruoissa käytetään paljon marjoja, kotimaisia hedelmiä ja oman maan yrttejä. Jälkkäripöydässä oli lapsen iloksi pakollinen suklaaherkku, ganachemainen, lusikkaan aseteltu tahna. Tarjolla oli myös tyrnipannacottaa ja raparperia paksun kerman kera. Etenkin kaksi jälkimmäistä olivat raikkautensa vuoksi aikuisten makuun. Myös Emmi, joka ei makeasta välitä, kehui jälkkäriä lounaspostauksessaan.

Ahlmanin ravintola Anna
Ahlmanin ravintola Anna
Ahlmanin ravintola Anna

Ahlmanin ravintola Anna
Ravintolapäällikkö Leena Pekkanen houkutteli meitä maistamaan alkuviinejä. Optimismia ja energiaa -Katjakin lumoutui jälkkäreiden kauneudesta.

Vanhan miljöön kasvojenkohotus

Ehdimme pyörähtää hieman myös salin ulkopuolella. Ahlmanin tilat ovat vaikeat, koska osa opetusrakennuksista on aika ankeita 70-luvun tiilitaloja. Tasakattoisia kuutioita on vaikea saada mätsäämään idylliseen maalaismiljööseen ja kartanoon. Sisätiloissa on kuitenkin tehty ihmeitä.

Sekä Annassa että tilapuodissa on vaalea, raikas ja hyvällä maulla tehty maalaisfiilis. Rekvisiittaa ei ole liikaa, ja pinnat on uusittu fiksusti. Useinhan tällaisissa rakennuksissa on oranssi muovilattia ja kellastuneita puupaneeleja. Annan aulassa on kuitenkin viihtyisä oleskelunurkka pianoineen ja hauskoine Alkon puulaatikosta tehtyine pöytineen.

Ahlmanin ravintola Anna
Ahlmanin ravintola Anna

Oman tilan herkkuja puodista

Lopuksi kävimme vielä Tilapuodissa ostoksilla. Sivumaku-Janin ostoskoriin sujahti lihaa. Ahlman on harvoja paikkoja Tampereella, joista saa pientilan vasikkaa.

Meidän kassiimme päätyi luomumunia, savu- ja munajuustoa. Söimme munajuuston parina iltana jälkiruoaksi viikunahillon kera. Innostuin hämäläisestä perinneherkusta niin paljon, että aion kokeilla sen tekemistä jouluna. Munajuustoa ja kanelilla maustettua omenakompottia, mmmm.

Ahlmanin ravintola Anna
Ahlmanin ravintola Anna
Nyt peukut pystyyn, että Annan aukioloja olisi mahdollista laajentaa. Ja hitto, jostain minä sen arkivapaan revin ja menen tänne joskus ajan kanssa lounaalle. Tilapuodissa voi onneksi shoppailla arkisin klo 19:n asti. Puoti on auki myös niinä viikonloppuina, jolloin Ahlmanilla järjestetään tori. Toriviikonloppujen ajankohdat löytyvät täältä.

Vastaus alussa esitettyihin kysymyksiin siis ovat, että hyvää ruokaa tänne kiitos kyllä ja ei, sen vuoksi ei tarvitse ajaa skutsiin. Sen kun hyppäät dösään numero 12 ja köröttelet vartissa maalaisparatiisiin.

Paikalla olivat myös Sivumaku, Kipparin morsian ja Optimismia ja energiaa. Muikeista ilmeistä ja ihastuneista somepäivityksistä päätellen koko poppolle maistui. Kiitos mukavasta illasta!

 

8 kommenttia

  1. On kyllä huikea ravintola! <3 Repesin täysin tolle pyllistelykuvalle, toinen yrittää puhua ja meikäläinen pyllistelee menemään. Voi elämä! 😀

  2. Asuin ensimmäisen puoli vuotta Ahlmanilla, kun muutin Tampereelle opiskelemaan. Mukavan pehmeä lasku kaupunkielämään 😀

    Satakunnan perinnejuustoista kaipaan erityisesti piimä- ja maitojuustoa, niihin ei täällä juuri törmää. Toki kätevä emäntä varmaan pyöräyttäisi ne ihan itse siinä joulukranssien teon yhteydessä 😉

    • Savusuolaa

      Nopeasti piimä-, maito- ja munajuustojen ohjeita tsekkailtuani ajattelin, että hei, täähän on helppoa kuin heinänteko. Kun syvennyin kunnolla reseptejä, tuli paniikki. Mitä, jos kiehautan seosta liikaa? Osaanko siivilöidä sen tasaisesti? Kuuluuko kerma oikeaoppiseen munajuustoon? Hyvä jumala, että voi ihminen tehdä tästäkin vaikeaa! 😀

  3. Ei liity mitenkään Ahlmaniin (kiitos suosituksesta!), mutta oletko käynyt jo testaamassa Kaffetta -nimisen kahvilan tammelassa? Hyvää kahvia ja suolasta piirakkaa, saa istua läppärin kanssa.

  4. Kröhöm…korjauksena, jos tamperelainen haluaa matkustaa linja-autolla, hän hyppää ONNIKKAAN.
    Muita nimityksiä käyttävät junantuomat tahi muuten vääräuskoiset.
    Ei olisi Branderista uskonut…

  5. Mää olen kato tätä nuarta ja morernia sukupolvea, joka kulkee PUSSILLA!

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*