Hotelli Tammerin aamiainen arvostelu

Arvostelu: Hotelli Tammerin aamiainen ei ole vielä hintansa väärti

(*Söin ilmaiseksi)

Hotelli Tammerin brunssi aloitti Tampereen brunssivillityksen viitisen vuotta sitten. Kävin tuolloin testaamassa brunssin, ja hintavuudesta huolimatta pidin siitä todella paljon. Nyt en ole käynyt Tammerissa pariin vuoteen, ja lähdin mielelläni aveciksi, kun Emmi pyysi minut mukaansa hotellin media-aamiaiselle. Grand Hotel Tammer kuuluu nykyään Radisson Blu -ketjuun. Myös aamiaista on muokattu Radissonin konseptin mukaiseksi.

Radisson Blu määrittelee Tammerin aamupalan moniaistiseksi aamiaiseksi, jossa huomioidaan makujen ja esillepanon lisäksi taustamusiikki, valaistus ja ruoan lämpötila. Ketjun hotelleissa suositaan kuulemma paikallisia herkkuja, ja sesonkiruokien luvataan olevan vahvasti esillä. Super Breakfast -aamiainen on tarjolla viikolla kello 6.3010, lauantaina kello 7.3012 ja sunnuntaina kello. 7.3011. Aamupala maksaa 21 euroa.

Hotelli Tammer on varmasti ketjun upeimpia paikkoja. Vuonna 1929 rakennettu syvänpunainen talo pursuilee ylväitä yksityiskohtia. Ruokasalissa on valtavat ikkunat samettiverhoineen. Ala-aulassa on Hercule Poirot -henkinen eteinen puisine narikkakaappeineen ja portaikkoineen.

Hotelli Tammerin aamupala arvostelu
Hotelli Tammerin aamiainen arvostelu
Hotelli Tammerin aamiainen arvostelu
Tammerin brunssilta mieleeni jäivät paikalliset herkut: Mouhijärven juustolan juustot, Sastamalasta kalastettu lohi ja Tapolan possunkylki. Pidin myös siitä, että kahvi tarjoiltiin pöytään, ja vaihtoehtoina oli sekä tummaa että vaaleaa paahtoa.

Nopealla silmäyksellä Radisson Blu Tammerin aamiaispöytä on kaunis. Tarjolla on paljon erilaisia siemeniä, pähkinöitä, myslejä ja jugurtteja, jotka on katettu trendikkäästi suuriin lasipurkkeihin. Aamiaispuuro maustetaan aina hieman erikoisemmin. Nyt padassa porisi katajanmarjapuuro.

Päätin kuitenkin keskittyä leipiin, kasviksiin, lihaan ja munakokkeliin, koska syön puuroa todella harvoin. Leipäpöydästä lautaselleni päätyi hyvää pähkinä-siemenleipää. Leipälajeja oli kuitenkin tarjolla aika vähän. Olisin kaivannut hapanta ruisleipää tai perustamperelaista rievää, siis riävää. Se olisi helppo tapa luoda paikallisuutta aamiaiseen.

Leikkele-, salaatti- ja juustopöytä oli samanlainen kuin muissakin tasokkaissa hotelleissa. Mitään vau-efektiä se ei kuitenkaan luonut. Tarjolla oli samaa kalkkunaleikeittä, edamia ja valkohomejuustoa kuin muuallakin. Kasvis- ja hedelmäpuolelta löytyi mummonkurkkuja ja marinoituja retiisejä. Pientä yksilöllisyyttä, mutta tämäkään pöytä ei ollut erityisen runsas tai persoonallinen.

Lämpimän ruoan puolella oli mustaamakkaraa, pieniä makkaroita, pekonia, paahdettuja kasviksia ja munakokkelia. Mustamakkara tuo buffetiin Tampere-fiilistä, mutta se näytti aika kuivalta, joten jätin mörön väliin.

Hotelli Tammer aamiainen arvostelu
hotelli_tammer_aamupala_jugurtti

Kaikki, mitä lautaselleni valitsin, maistui hyvältä. Vierustoverini tosin huomautti, että munakokkeli oli selvästi tehty munajauheesta. Maku oli kuitenkin pehmeä ja puhdas. Joissakin buffeteissa munakokkeli maistuu oudon happamalle tai kirpeälle, mutta täällä en havainnut inhottavaa sivumakua. Pekoni oli paistettu keskirapeaksi, ja paahdetut kasvikset olivat säilyttäneet kauniisti värinsä ja pureksittavuutensa.

Kokonaisuudessa ei kuitenkaan ollut mitään mieleenpainuvaa. Kun aamiaista kerran markkinoidaan lähi- ja sesonkiruoalla, buffetissa pitäisi olla muutakin kuin mustaamakkaraa. Missä ovat syksyn sienet ja juurekset? Kurpitsasta voisi tehdä niin hilloa, munakasta, piirakkaa kuin smoothieitakin. Kysyimme, tulevatko kasvikset joltakin lähitilalta. Eivät kuulemma tule, koska pienten lähituottajien suosiminen on vaikeaa suuressa hotellissa.

Kävin viime viikolla Berliinissä paljon tylsemmässä, kliinisemmässä ja halvemmassa hotellissa. Sen aamiaisella tarjoiltiin bataattiranskalaisia, currywurstia, pannukakkuja ja kokin paikan päällä paistamia omeletteja. Tällaiset erottuvat kohokohdat uupuivat Tammerista.

Hotelli Tammerin aamiainen arvostelu
Hotelli Tammer aamupala arvostelu
hotelli_tammer_aamupala_annos3

Kahvi tuotiin taas pöytään, mutta nyt meille ei ainakaan tarjottu mahdollisuutta valita tummasta ja vaaleasta paahdosta. Kahvi, maito ja sokeri tarjoillaan Tammerin kauniista vanhoista hopea-astioista. Juuri tällaiset yksityiskohdat pitävät yllä ainutlaatuisen hotellin henkeä.

Meikäläinen mämmäili taas, kahvikuppineuroosi ja silleen. Jaan tietenkin edustavassa blogissani kaikelle kansalle kuvat pöydällä lainehtivasta kahvistani.

Imago ja tyyli ennen kaikkea.

hotelli_tammer_aamupala_kahvi

Hotelli Tammerin ruoka

Mehuautomaatista voi hakea tavallista mehua, mutta aamiaissalin päässä on palvelutiski, josta voi tilata tuoreista appelsiineista puristetun mehun. Hotellin esitteessä mainostetaan mahdollisuutta puristaa mehu itse, mutta tarjoilija siis tekee sen, ja kaltaiseni koppurakoura on siitä kiitollinen.

Samalta tiskiltä saa myös alkoholitonta Bloody Marya, söpöihin lasipulloihin kaadettuja smoothieannoksia ja pientä makeaa. Tällä kertaa tarjolla oli porkkanamuffinseja ja suklaacroisanteja. Makea puoli oli pieni pettymys, sillä esimerkiksi 10 euroa maksavalla Fazerin aamupalalla tarjolla on aina kakkuja. Runsas ja syntinen leivonnainen toisi aamiaiseen sitä fiilistä, että ateriasta kannattaa maksaa 21 euroa.

hotelli_tammer_aamupala_bloodymary

Saimme lähtiäislahjaksi kupongit, jotka oikeuttivat toiseen ilmaiseen aamiaiseen kahdelle hengelle. Päätimme siis lähteä Villen kanssa aamupalatreffeille. Hän matkustaa paljon työnsä vuoksi ja on kolunnut läpi varmaan satojen hotellien aamiaiset. Ajattelin, että toinen testi olisi hyvä tilaisuus arvioida Tammerin asiakaspalvelua ja aamiaisen tasalaatuisuutta. Samalla siippa voisi verrata aamupalaa kansainvälisiin hotelleihin.

Asiakaspalvelu oli huomioivaa ja ystävällistä. Naulakot neuvottiin meille kyselemättä ja pöydässä käytiin varmistamassa, että kaikki on kunnossa. Aamiaisen päätyttyä saimme toisen pannullisen kahvia, eikä meitä hätistelty pois.

Tällä kertaa maistoin puuroa, joka nousi aamupalan huipuksi. Samettinen, suolainen ja aromikas ruis-appelsiinipuuro oli niin hyvää, että muistelen makua vieläkin. Olisi pitänyt syödä toinen lautasellinen. Sen sijaan munakokkeli ja pekoni olivat aamiaisajan loppupuolella kuivia. Myös paahdetut kasvikset olivat aivan eri maailmasta kuin viimeksi. Ne olivat mustia ja kovia, enkä ole ihan varma, mitä kaikkea söin.

Miehen mielestä aamiainen oli peruslaadukas, mutta ei hintansa väärti. Hänkin kaipasi enemmän leipiä, erikoisempia juustoja, kaloja, leikkeleitä ja niitä kuuluisia lähi- ja sesonkituotteita. Kovatasoisessa paikassa ruoan pitäisi myös olla tuoretta myös aamiaisajan loppupuolella.

Kurkistimme vielä rakennuksen toiseen päähän, Vihtorin verannalle. Sen moderni sisustus poikkeaa vanhan puolen tyylistä. Lasisiipi tunnettiin ennen Vihtorin kirjastona. Kirjastoon tarjoiltiin bistroruokaa, ja viikonloppuisin asiakkaita viihdytti dj. Remontoitu tila vaikuttaa nyt enemmän levähdyspaikalta hotellin omille asiakkaille. Tammerista kuitenkin lupailtiin, että verannalle tuodaan tapahtumia samaan tapaan kuin kirjastoon, jossa järjestettiin ennen Vihtorin kirjamessut.

Hotelli Tammer Vihtorin Veranta
hotelli_tammer_aamupala_vihtorin_kirjasto2
hotelli_tammer_aamupala_vihtorin_kirjasto3

Tammerin aamiainen on peruslaadukas, mutta hinta-laatusuhde ei ole kohdillaan. Hämeensillan Fazerin ja Pella´sin aamiaiset ovat puolet halvempia. Pella´silla saa ihanaa itse leivottua saaristolaisleipää. Fazerilla kahvinsa saa tumma- tai vaaleapaahtoisena lämmitetyn maidon kera, ja buffetissa on hekumallisia kakkuja.

Tiedän, että hotelleissa on aina hotellien hinnat. 21 euroa on silti liian kova hinta, jos tarjolla ei ole lähi- ja sesonkiruokaa, joilla asiakkaita houkutellaan.

Tuomio: Hyvän hotellin aamiainen, jolla on loistohotellin hinta.

 

12 kommenttia

  1. Tämä postaus toi mieleen kokemuksen muutaman vuoden takaa. Olin pidemmällä työmatkalla Tampereella, ja olin valinnut tämän hotellin juurikin sen takia, että hotelli mainosti aamiaisen olevan lähiruokaa ja paikallisia herkkua. Niinpä, samat teolliset munakkaat ja leikkeleet kuin muuallakin, No juustoa löytyi jotain kotimaista, ja jugurtti oli läheltä. Mutta esim. hunaja tuli Aasiasta (ei edes Unkarista tai mistä sitä nyt tuodaankin Suomeen). Teetä en saanut parina ekana aamuna lainkaan, koska heillä ei ollut edes Liptonia vaan kaikki oli sitä enkelinpissa-kategoriaa josta tulee migreeni pelkästä ajatuksesta. Parin päivän päästä jostain löytyi sitä Liptonia (siinä vaiheessa minulla oli jo omat teepussit).

    Kaiken huippu oli se, että kun annoin sekä suullisesti että kirjallisesti palautetta, siihen ei vastattu millään tavalla (samalla listalla oli myös huoneen siisteyteen liittyviä juttuja). En kaivannut mitään hyvittelyä tai muuta, mutta olisi nyt edes voinut sanoa anteeksi, tai edes perustella miten lähiruokaa mainostava paikka voi tarjota maapallon toiselta puolelta rahdattua hunajaa.

  2. Savusuolaa

    Aloin oikein miettiä, minkä hotellien aamupalat ovat jääneet positiivisesti mieleeni. Helsingissä hotelli Helkassa oli tosi hyvää raakapuuroa ja vaikka valikoima oli aika suppea, aamiaisesta jäi hyvä ja persoonallinen fiilis.

    Tuo Berliinin hotelli oli upea, tai sen aamupala siis. Että voikin ihminen tulla onnelliseksi bataattiranuista!

    Puhuin tänään kampaajani kanssa Tammerista. Hän oli yöpynyt siellä hiljattain ja meni heti seitsemältä aamupalalle ehtiäkseen koristelemaan hääpaikkaansa. Ruoissa ei ollut vielä ottimia, vaikka aamiaisen piti jo rullata, joten hän kaapi sitten omalla haarukallaan ruokaa lautaselle.

    Hyvä vertailukohta on Henriksin brunssi, josta kirjoitin viime viikolla. Se maksaa 22,50 ja kaikki on tehty itse perunalastuista lähtien. Pääruoka ja jälkkäri tarjoillaan vielä pöytään, ja Henriksissä on suosittu lähiruokaa jo 80-luvulla, jolloin koko termiä ei vielä edes ollut.

  3. Minä päätin silloin etten ainakaan Tammeriin mene ikinä, ja tämä kirjoitus vahvistaa ettei mikään ole muuttunut 🙂 Olen blogissani joskus pohtinutkin sitä, että miksi suomalaisissa hotelleissa aamiaiset ovat niin kamalia. Käyn työmatkoilla aika usein ja ulkomilla isoissakin hotelleissa on persoonalliset ja hyvät aamiaiset. Suomessa Calliolassa on täydellinen aamiainen, se tosin ei ole varsinainen hotelli, mutta siitä pitäisi hotellien ottaa mallia. Kesälomalla parhaan aamiaisen saimme pienessä yöpaikassa, jossa vanha rouva oli itse laittanut aamiaisen, leiponut leivän, graavannut kalan, tehnyt suolakurkut ja paistanut lettuja. Laatuja ei montaa, mutta kaikki tuoretta, itse tehtyä ja hyvää.

    • Savusuolaa

      Juuri tämän takia mä haluan lomalla mieluummin huoneistohotelliin. En tykkää pukeutua aamiaiselle silmät sikkurassa, vaan haen mieluummin lähikaupasta juustoa ja leipää ja syön halvemman, ihan kelvollisen aamupalan omassa rauhassani.

      Tampereen hotelleista moni on kehunut uutta Lapland Hotelia. Hotellin ravintola Dabbal on aivan huippu, vaikka se on hotellin ravintola. En ole koskaan yöpynyt siellä, koska asumme ihan naapurissa, mutta aika moni tuttu Helsingistä on ja ovat kehuneet. Dabbalin aamupala maksaa ulkopuolisille muistaakseni 17 euroa, ja siellä on esim. kokki paikan päällä tekemässä omeletteja.

  4. Mäkin olin viime viikolla Berliinissä perusvaatimattomassa, edullisessa hotellissa. Aamiaisella oli kuitenkin useampana päivänä tarjolla TARTARIA. Joka oli etten sanoisi NAM.

  5. Savusuolaa

    Tartaria aamupalalla????? Voi luoja! Just tämän vuoksi mä haluaisin muuttaa Berliiniin. Paratiisiin Tallinnan hinnoilla. Edes se sää ei haittaisi.

  6. Kun tuolla isolla kirkolla kävin jokusen kerran tässä parin viikon sisään, niin kävin kahden eri hotelliketjun aamiaisilla. Sokos-hotellissa ei ollut pekonia (tiesin etukäteen), mutta siellä oli PYTTIPANNUA. Siis mitä hittoa? Syökö joku sitä aamulla? Varsinkin kun näytti suoraan että pakastepussista oli paistettu. Muuten oli ihan perushuttua, paitsi että toisena aamuna oli tuoreita donitseja. Isoja,pinkillä kuorrutuksella ja värikkäillä nonpareillella. En syönyt koska mulla oli ns. sokeriton kuukausi päällä.
    Kahvia oli kolmea sorttia.

    Scandicissa olikin pekonia, aivan jumalaista. Oisin voinut ottaa sen vadin pöytään. Munakokkeli oli itse tehtyä, ihanan kermaista. Ei todellakaan jauhoista.
    Sokoksessa oli perus, Scandissa laadukas.

    Muistelen silti edelleen Riian Radisson Bluta. Omeletteja kokin paistamana. Silliä ja silakkaa pöytä täynnä. Melkein mitä vaan. Huikea.

    Vaikka tämä meni vähän kuvailuksi, niin pointti on se, että Suomessakin on eroja paljon hotelliaamiaisilla. Olen huomannut jopa ketjun sisällä.

  7. Savusuolaa

    Edesmenneen Tampereen hotelli Victorian ruoat olivat muuten yllättävän jees, kun kävin siellä joskus koulutuksissa. Ei olisi uskonut, koska paikka näytti niin nuhjuiselta. Ja ketjujen sisälläkin on todella vaihtelua. Tuossa Sokos-ketjun Tampereen Tornissa on ollut tosi kivat ruoat palavereissa, mutta se Rautatienkadun hotla, jonka alakerrassa on Piazza, on ysärimpi.

  8. Olenpas huonosti asioista perillä kun kuvittelin Tammerin olevan edelleen osa Sokos-ketjua.
    Tammer on tavallaan vähän luonteikkaampi kuin suurin osa kaupungin hotelleista.. sellaisia sinänsä tasokkaita, moderneja ja puhtaita mutta ehkä vähän steriilejä hotelleita riittää. Torniin olen tykästynyt ja onhan sieltä Moro Sky Barista komiat näkymät.

    Dabbal tosiaan vaikuttaa olevan hotelliravintoloiden parhaimmistoa.. ainakin heidän burgeri oli todella maukas ja muut annoksetkin näytti niin hyviltä että pitäis joku kerta mennä vähän pidemmän kaavaan mukaan syömään.

    • Savusuolaa

      Tammer on tosiaan ollut muistaakseni noin vuoden osa Radisson Blu -ketjua. Mutta esimerkiksi kellariravintola Trattoriasta saa edelleen S-bonusta. Uudistettuja huoneita en valitettavasti ehtinyt kurkkaamaan, koska keskityin syömiseen. Parhaissa huoneissa on kuulemma upeat tassulliset ammeet!

  9. Samat kutinat Tammerin aamiaisesta, hienoinen pettymyshän se oli.
    Lapland hotellissa olen yöpynyt pari kertaa ja niiden aamiainen on kyllä monin verroin parempi kuin Tammerissa.

    • Savusuolaa

      Nuorgamin Emmikin kävi viime viikolla syömässä Lapland Hotelin aamupalan brunssityyliin. Ymmärtääkseni hänkin tykkäsi siitä. Pitääkin mennä tuonne joku viikonloppu kiireettömästi perheen kanssa. Olen nyt innostunut tästä aamupalan syömisestä ulkona. Kaamosaikaan pelkissä aamutoimissa tuntuu kestävän hervottoman pitkään, joten joskus on ihan kiva maksaa siitä, että joku toinen keittelee sumpit ja paistaa munakkaat.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*