Taste of Helsinki Grön possi makea sipuli

Taste of Helsinki 2016 ja herkullisimmat palat

(*Sain ilmaisen sisäänpäsyn sekä pariin annokseen riittävän määrän ilmaisia poletteja)

Menetin Taste of Helsinki -neitsyyteni vasta tänä vuonna. Aikaisemmin olen ollut aina matkoilla tai elämässä on ollut jotakin muuta säätöä, minkä vuoksi tapahtuma on jäänyt väliin. Nyt päätimme jo keväällä Emmin ja ystävämme Ninan kanssa, että teemme ruokamatkan festareille.

Tällä reistulla testasimme myös ensimmäistä kertaa Airbnb:tä. Tämän kokeilun perusteella suosittelen systeemiä lämpimästi. Yövyimme tunnelmallisessa vanhassa talossa aivan Kansallisteatterin kupeessa. Toisen kodissa yöpyminen tuntuu, no, tietenkin kotoisalta. Tilaa oli kunnolla, sijainti oli loistava ja fiilis miljoona kertaa mukavampi kuin kliinisessa hotellissa. Maksoimme suurehkosta huoneistosta noin sata euroa. Emme olisi saaneet samalla rahalla yhtä tilavaa majoitusta tähän hintaan ydinkeskustan hotelleista.

Avajaispäivän sää oli hirvittävä. Yritimme kuitenkin kääntää sen voitoksemme: vähemmän jonoja, vähemmän odotusta. Koleasta säästä huolimatta White Trash Diseasen Nata jaksoi ottaa kutsuvieraat aurinkoisesti vastaan. Pipsa Hurmerinta ja Barry MacNamarakin sanoivat avajaispuheessaan, että joka toinen vuosi sää on täydellinen ja joka toinen vuosi kehno, mutta meininki Taste of Helsingissä on aina yhtä hyvä.

Ai mikä tämä asento on? No se on Instagram-kyykky. Tässä asennossa pakarat kuulemma törröttävät herkullisesti, vyötärö näyttää kapeammalta ja reisien väliin tulee rako. Siis ihan helvetin fiksultahan tää näyttää, jatkoon!
Ai mikä tämä asento on? No se on Instagram-kyykky. Tässä asennossa pakarat kuulemma törröttävät herkullisesti, vyötärö näyttää kapeammalta ja reisien väliin tulee rako. Siis ihan helvetin fiksultahan tää näyttää, jatkoon!

Taste of Helsinki 2016

Taste of Helsinki 2016 parhaat ruoat
Kutsuvieraat pääsivät alueelle ilmaiseksi, mutta normaalisti sisäänpääsy maksaa. Pääsylippu kustantaa 1217 euroa riippuen siitä, mihin aikaan alueelle tulee. Ruokaa ei osteta käteisellä tai kortilla, vaan markoiksi nimetyillä poleteilla, joita ostetaan erillisestä polettipisteestä. Yksi markka vastaa yhtä euroa. Polettien ansiosta ruoan maksaminen sujuu nopeasti, koska korttien lukemiseen ja vaihtorahojen pläräämiseen ei kulu aikaa.

Mukana on tänä vuonna seitsemän helsinkiläisravintolaa: Ask, Grön, Kolmon3n, Muru, Pastor, Sinne ja Toca. Tamperetta edustaa Hella ja Huone, Kirkkonummea Bistr O Mat ja Tallinnaa Restoran Ö. Järjestäjien mukaan ruoka on aikaisempaa kasvispainotteisempaa. Jokaisen ravintolan listalla on pari edullisempaa pääruokaa ja yksi jälkiruoka, jotka maksavat noin 57 markkaa. Lisäksi jokainen ravintola on luonut oman kruununjalokivensä, nimikkoannoksen, joka maksaa 7–10 markkaa. Annokset vastaavat kooltaan reiluhkoa alkupalaa tai väliruokaa.

Alueella on tietenkin myös runsaasti viini- ja drinkkipisteitä, kahvipaviljonki ja näytteilleasettajia, jotka myyvät kaikkea mahdollista oliiviöljystä makeisiin. Näytteilleasettajien tuotteita voi ostaa myös käteisellä ja kortilla. Käyttämättä jääneitä markkapoletteja ei voi vaihtaa takaisin euroiksi. Ylimääräiset poletit voi lahjoittaa takaisin järjestäjälle, joka ohjaa markkoja vastaavan summan perheitä, lapsia ja nuoria tukevalle Hope ry:lle.

Taste of helsinki poletti markka

Taste of Hesinki Aperol Spritz

Taste of Helsinki viinit drinkit

Kiitos Emmin emme lähteneet harhailemaan kuin päättömät kanat. Tämä Taste of Helsingin veteraani laati meille selkeän toimintasuunnitelman. Ensin syöksytään suojaisaan pöytään ja pidetään siitä kiinni kuin hukkuva pelastusveneestä. Seuraavaksi ruksitaan menusta annokset, jotka halutaan maistella. Jokainen hakee pöytään vuorotellen viiniä ja safkaa, ja joku nököttää pöydässä aina kuin tatti, ettemme menetä tukikohtaamme.

Suunnitelma toimi kuin junan vessa. Saimme ensimmäiset annokset todella nopeasti, eikä homma hajonnut missään vaiheessa päämäärättömäksi seppäilyksi. Aluksi maistelimme Askin metsäistä sienirisottoa, Sinnen paahdettua lohta avokadokreemin ja retiisin kera, Tocan arancinipalleron ja pestoa sekä Hellan ja Huoneen kylmäsavustettua maa-artisokkaa ja ruisviskillä maustettua Lapin härkää.

Menetimme sydämemme heti Askin sienirisotolle. Ja minähän nyt olen menettänyt sydämeni Askin Filip Langhoffille jo jonkin aikaa sitten, kun jäin koukkuun Från jord till bord -ohjelmaan. Annos oli juuri sellainen, miltä Filip ja koko Askin tyyli vaikuttavat. Simppeliä, luonnon makuja kunnioittavaa ja niihin luottavaa. Ei kikkailua, ei mölyä, ei räiskettä ja pauketta. Annos näyttää ehkä vaatimattomalta, mutta oih. Makeahkon etikkaiset sienet, juokseva ja juustoinen risotto. Lohturuokaa parhaimmillaan. Ostimme vielä toisenkin annoksen.

Ask Filip Langhoff risotto
Sinnen paahdettu lohi jätti meidät hieman kylmiksi. Annoksessa ei ollut mitään vikaa, mutta se oli kovin tasapaksu. Avokadokreemi maistui enemmän majoneesille tai hapankermalle kuin avokadolle. Lohessa olisi voinut olla reilummin paahteisuutta tai vaikkapa savun makua. Nyt makumaailma oli turhan mieto ja turvallinen.

Hellan ja Huoneen härkä jakoi mielipiteemme täysin. Emmi ja Nina eivät välittäneet annoksesta. Minä taas ihastelin sen rohkeutta ja pidin todella paljon savustetusta maa-artisokasta ja raikkaasta lihasta. Sipuliliemi oli paahdettu kitkeräksi, ei herkulliseen ja helppoon tapaan makeaksi. Lähes toffeinen hera toi annokseen täyteläisyyttä. Hienosti erilaisia suutuntumia ja ulottuvuuksia, tykkäsin.

Potin räjäytti kuitenkin Tocan simppeli arancini. Unelmanrapea kuori, juokseva ja juustoinen sisus, hohkaavan vihreä pesto. Emmi ja minä himoitsimme tätä hiilaripommia niin paljon, että pakkohan se oli toinenkin saada.

tasteofhelsinki_hellajahuone

Bistr O Matin haukiburgeria on kehuttu kovasti. Se oli saanut maistelijat puolelleen jo keväällä Taste of Helsingin pressissä. Odotukset olivat ehkä liiankin korkeat. Miniburger oli maukas, mutta ei tajunnanräjäyttävä. Terriinimäinen haukipihvi oli ihana pehmeä, briossin pinta rapsakka. Hampurilaisen majoneesi oli värjätty hauskasti mustekalan musteella. Välissä oli myös marinoitua kurkkua.

Tämä annos oli vähän samanlainen kuin Sinnen lohi: liiankin harmoninen. Kaipasimme enemmän maustekurkkua ja ehkä pientä tulisuutta tai muuta kulmaa, joka toisi annokseen sitä jotakin.

Murun listalta valitsimme parmesaanirisoton etanoiden ja persiljaliemen kera. Tämä risotto hävisi Askin ihanuudelle. Koostumus oli liian jäykkä. Myös suolaa ja juustoa olisi saanut olla reilusti enemmän.

Pastorista ostimme paahdettuja pieniä mustekaloja. Annoksessa oli myös aiolia, fermentoitua chiliä, tuoretta chiliä ja kevätsipulia. Naapuripöydässä juteltiin, että annos olisi kuulemma kuiva ja melkoinen pettymys. Me kuitenkin pidimme siitä.

Mustekala ei sattuneesta syystä ole Suomessa koskaan suoraan merestä pöytään hypännyttä. Annos oli kuitenkin raikas, ja mustekala ei ollut mielestämme ikävän kuivaa, vaan mukavan rapeaa. Aioli, kevätsipuli ja rohkean tulinen chili olivat kaikkien mieleen. Annos oli Ninan suosikki, ja totesimme, että tällaista ruokaa olisi kiva napsia terassilla.

Bistr o mat haukiburger

Pastor mustekala
Olimme kuulleet niin paljon kehuja Restoran Ö:n Saarenmaan hirvitartarista, että valinta oli yksimielinen. Maistoimme myös suolakuoressa kypsennettyä selleriä karamellisoidun voin ja heran kera. En tiedä, olivatko odotukset taas liian korkealla, mutta en pitänyt annoksista niin paljon kuin etukäteen kuvittelin.

Jäin mietiskelemään tartarin lihaa. Mustavalkosipulikastike oli värjännyt sen todella tummaksi ja teki koostumuksesta tahmean. En voi mitään sille, että minulle annoksesta tuli mieleen veripalttu. En myöskään pitänyt tahmaisesta koostumuksesta. Valkosipulin versot olivat maukkaita, mutta makumaailma jäi laimeaksi ja suolattomaksi. Selleriannos oli parempi, ja kinuskinen kastike ja hera olivat silkkaa ruokapornoa.

Grönin annoksista valitsimme tattaririeskan ruskistetun voin, herneiden, perunan ja lipstikan kera. Tämä annos oli koko illan heikoin suoritus. Tattarin ja perunan yhdistelmä oli liian kuiva ja tärkkelyspitoinen. Ihmettelimme, olisko rieska pitänyt syödä tortillan tapaan rullattuna. Herneissä oli voimakas kitkerä jälkimaku, ja vahvaa lipstikkaa oli näin pienessä annoksessa turhan paljon. Lipsitikasta olisi voinut tehdä vaikka öljyä. Nyt annos huusi lisää kosteutta ja työstämistä.

Onneksi annoimme Grönille toisen mahdollisuuden. Suolattu porsas, grillattu ja karamellisoitu kevätsipuli ja vehnä: napakymppi. Upean makea sipuli, pehmeä liha ja suolainen vehnä olivat mehukas yhdistelmä. Muistelen tätä annosta vieläkin.

Restoran Ö tartar

Taste of Helsinki Grön

Kolmon3n jäi lopulta välistä, sillä aloimme olla täynnä. Valitsimme kolme jälkiruokaa: Tocan maitosuklaavanukkaan, Bistr O Matin lehtikuohusabayonin lakritsimarengin kera ja Grönin kuusenkerkkäkeksin.

Emmi oli maistanut Tocan annosta jo tapahtuman pressissä. Jos tämä jälkiruokien vihaaja suosittelee suklaavanukasta, sen on pakko olla hyvää. Ja voih! Maitosuklaavanukas, mansikat, kaakaocrumble ja minttu-jugurttisorbetti olivat täydellinen yhdistelmä, vaikka tarjoilukippo olikin aika ankea. Makuyhdistelmä oli kuin raikas versio Marianne-karkista. Tämän idean pohjalta aion kokata itsekin kotona jotain samantyylistä.

Bistr O Matin sabayon oli yhtä aikaa raikas ja pehmeä. Lakritsimarengit vain olivat aika kuivia ja saivat minut yskimään. Tocan lohturuokien jälkeen annos oli hieman kliininen.

Grönin jälkiruoka oli niin upea, että annan anteeksi tylsän rieskan. Ruiskeksin välissä oli kuusenkerkkäetikalla maustettua jäädykettä ja kuusenkerkkäkinuskia. Rapeaa, pehmeää, suolaista, makeaa, metsäistä. Täydellistä, ja katsokaa nyt, kuinka kaunista. Oli ihanaa syödä geelitippojen sijaan jälkiruoka, jota sai ronskisti haukata.

Maistoin vielä tuoretta kuusenkerkkääkin. Se oli kirpeän pehmeää ja puhdisti suun roomalaisten orgioidemme jälkeen.

Ravintola Grön kuusenkerkkä
Lopuksi kävimme vielä drinkkiteltassa, jossa rohkaistuimme maistamaan Cointreau-pohjaista drinksua. Cointreaulla on suotta maine kasarijuomana ja sukulaismummojen digestiivinä. Runsaalla limemehulla, soodalla ja kurkulla höystettynä juomasta ei tule äitelää, vaan raikkaan kesäinen.

Aioimme jatkaa iltaa vielä jossakin tunnelmallisessa ja fancyssa paikassa.

Tota.

Päädymme sitten Painobaariin kuuntelemaan Johnnyn huonoja vitsejä ja kiskomaan Ghostbusters-shotteja (ainesosia mm. Suomi Viina ja absintti…). Sitten sitä vain ihminen huomaa syöksyvänsä Kiasman takana muoviämpärijulisteen kimppuun. Jos jostain kuitenkin niitä saisi. Myoviämpäreitä. Ilmaisia. Ämpäreitä. Ja sitten sitä on karaoksessa. Ja grillijonossa. Ja Mäkkärin jonossa. Ja darrassa.

Ja tuntee itsensä ihan helv-etin ammattitaitoiseksi kulinaristiksi – jolla oli ihan hel-vetin hauskaa!

tasteofhelsinki_emmi_sateessa
tasteofhelsinki_nina_viini

Koska kertaus on opintojen äiti, tässä Savusuolan suositukset Taste of Helsinkiin:

  • Askin sienirisotto
  • Tocan arancini ja maitosuklaavanukas
  • Hellan ja Huoneen Lapin härkä
  • Pastorin paahdetut mustekalat
  • Grönin sipulipossu ja kuusenkerkkäkeksi
  • Alkoholi kaikissa muodoissaan
  • Poletteja ainakin 50 eurolla per nokka, jos haluat syödä ja juoda kunnolla
  • Tukikohta, jota ei hylätä
  • Sateenvarjo
  • Rahvasta ördäystä ja ahmimista sievän maistelun jälkeen
  • Kumisaappaat, ettei tule harmitus ja pipi, kuten minulle

 

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*