Hehkutin jo aikaisemmin, että olen aivan hullaantunut paprikaan, etenkin paahdettuun sellaiseen. Olen jemmannut vanhaa Hesarin ruokaliitettä voidakseni kokeilla kaikki reseptit, koska jokainen sattui olemaan niin houkutteleva. Nyt jaksoimme kokkailla vihdoinkin viimeisen ja kaikkein työläimmän reseptin, paahdetut paprikat pähkinäkastikkeella.
Tai no, alkuperäisen reseptin nimi on chiles en nogada eli chilejä pähkinän kera. Isojen vihreiden poblano-chilien löytäminen tammikuussa on helpommin sanottu kuin tehty, joten korvasimme chilit erilaisilla paprikoilla. Täyte on mukavan mausteinen, mutta pehmeä, joten voisin kuvitella, että se sopisi hyvin myös vähän ärtsymmän chilin kanssa. Täytyy pitää mielessä.
Tämän reseptin voi toteuttaa joko oikaisten tai nyhvertäen. Jos oikaiset, voit korvata kastikkeessa olevat saksanpähkinät vaikka pähkinävoilla, joka antaa kastikkeeseen oikeaa makua. Tai voit jättää koko kastikkeen tekemättä.
Alkuperäisessä reseptissä chilit/paprikat vielä kuoritaan paahtamisen jälkeen. Aivan ohut, kiiltävä ja vahamainen pinta siis kuoritaan pois. Jaksoimme tehdä pähkinäkastikkeen, mutta en oikein nähnyt paprikoiden kuorimisen pointtia, koska ne hajoavat helposti kypsentämisen jälkeen, ja pinnan kiilto on mielestäni kaunis. Annoimme kuorien siis olla.
Korvasimme myös possunjauhelihan hirvenlihalla, ja hyvin toimi. Valitse siis mieleistäsi lihaa; possua, nautaa, peuraa, hirveä, mitä haluatkin. Tapamme mukaan käytimme mausteita enemmän kuin alkuperäisessä ohjeessa ja karsimme välivaiheita, jotka saivat reseptin kuulostamaan työläämmältä kuin se on.
Reseptissä mainittu osio, jossa paahdetut paprikat pannaan höyrystymään muovipussiin, kannattaa kuitenkin tehdä. Muovipussittaminen ja paprikoiden tarjoilu hieman viilenneenä syventää paprikan makeutta aivan mielettömän paljon. Ideana on siis täyttää viilenneet paprikat kuumalla täytteellä ja tarjoilla ne viileän pähkinäkastikkeen kera.
Puolikas riittää alkupalaksi tai buffetiin, pari puolikasta lisukeriisin kanssa vastaa ateriaa.
Paahdetut paprikat ja jauheliha-mantelitäyte
4−6 annosta
- 6 erilaista suurta paprikaa
- 400 grammaa jauhelihaa
- 1 suuri keltasipuli
- 3−6 valkosipulinkynttä
- 2 porkkanaa
- 1 omena
- 2 ruokalusikallista tomaattipyrettä
- 1 desi keltaisia rusinoita
- 1 desi kuorittuja manteleita
- 1 ruokalusikallinen sokeria
- 3 teelusikallista kanelia
- 0,5 teelusikallista jauhettua neilikkaa
- suolaa
- mustapippuria
- öljyä kuullottamiseen
Pähkinäkastike:
- 100 grammaa saksanpähkinöitä
- 100 grammaa maustamatonta tuorejuustoa
- 150 grammaa ranskankermaa
- 1 desi maitoa
- 2 teelusikallista sokeria
- 0,5 teelusikallista kanelia
- Jos teet pähkinäkastikkeen, tee esivalmistelut edellisenä päivänä. Kiehauta pähkinöitä viisi minuuttia runsaassa vedessä. Kaada keitinvesi pois ja upota pähkinät tämän jälkeen jääkylmään veteen. Anna pähkinöiden liota jääkaapissa yön yli.
- Valuta pähkinät seuraavana päivänä ja kuori niiden ruskea pintakerros, jossa on kitkerää makua. Kuorimiseen kannattaa varata aikaa. Työ helpottuu, kun halkaiset pähkinän ja etsit kynnelläsi pinnan kalvomaisen reunan, jota voi repiä isompina palasina pois.
- Sekoita kuoritut pähkinät, tuorejuusto, ranskankerma, maito, sokeri ja kaneli tehosekoittimeen. Aja tasaiseksi massaksi ja tarkista maku. Kastikkeen on tarkoitus olla hennon makeaa.
- Paahda seuraavaksi paprikat. Halkaise ne, poista siemenkodat ja paahda paprikoita pellillä leivinpaperin päällä 250 asteessa, kunnes niiden kuoret tummuvat. Nosta kuumat paprikat muovipussiin, sulje pussi ja anna höyrystyä 10 minuuttia. Höyrystäminen pehmentää paprikoita, joten nostele ne varovasti pussista pois tarjoiluastialle odottamaan täyttämistä.
- Esivalmistele täyte paprikoiden höyrystyessä. Kuori ja paloittele sipuli ja valkosipuli, porkkanat ja omena. Jos rusinat ovat suuria, puolita ne. Rouhi mantelit suurella, terävällä veitsellä rouheeksi.
- Kuullota sipulia, valkosipulia, kanelia ja neilikkaa pari minuuttia pannulla öljyssä. Lisää joukkoon jauheliha ja tomaattipyre, paista ja kääntele. Kun liha on lähes kypsää, lisää joukkoon porkkana, omena, mantelirouhe ja rusinat. Mausta seos sokerilla, suolalla ja mustapippurilla. Täytä paprikanpuolikkaat kuumalla jauhelihatäytteellä ja tarjoile pähkinäkastikkeen kera. Lisukkeeksi sopii riisi tai salaatti.
Lopuksi muutama käytännön vinkki lisää. Tuossa pähkinöiden kuorimisessa kesti yli puoli tuntia. Siis yli puoli tuntia säälittävän 100 grammaan nyhvertämisessä. Ehdotan siis seuraavaa.
Ota kasvoillesi viaton ja herkkä ilme. Kerro miehellesi, miten kovin taitava ja käytännöllinen hän on (jos olet sinkku, kaverimies tai höveli kämppis sopii tarkoitukseen, mutta naiset haistavat juonen herkemmin, joten heitä on vaikeampi kietoa tähän). Kerro, että luotat häneen niin paljon, että olet valmis uskomaan mitä tahansa hänen vastuulleen. Vaikka ihan pikkuisen kourallisen kröpyliäisiä saksanpähkinöitä. Jotka pitäisi kuoria. Mahdollisimman puhtaiksi. Kun mies on niin hirmuisen tekninen ja uljas ja neuvokas, ja sinä niin kauhean kädetön ja avuton reppana.
Kun saat usutettua miehen tiskialtaan luo rapsuttelemaan pähkinöitä, hiivi jää/baarikaapille. Avaa pullo laadukasta olutta tai kaada itsellesi viskipaukku – kuten minä teen juuri tälläkin hetkellä. Korkkaa se pullo, jonka miehesi sai kavereiltanne joululahjaksi saatesanoilla ”tää ei sitten ole yksin Janicalle” (vaihda Janican tilalle oma nimesi). Nappaa mukaan vielä kulhollinen rapsakkaita maalaissipsejä, sujauta jalkaasi pehmoiset villasukat, hiippaile olohuoneeseen ja sytytä pari kynttilää.
Maistele drinkkiä ja kuuntele keittiöstä kuuluvia, miehekkäitä ”voi vittu mitä paskaa” -ärähdyksiä. Makustele mielessäsi paahdettujen paprikoiden ja pähkinäkastikkeen makeutta ja mausteisuutta. Kiitä itseäsi tästä kauniista päivästä. Tästä nimenomaisesta hetkestä, jonka juuri sinä olet ansainnut.
Koska olet sen arvoinen.
Hölökynkölökyn.
Voi veikkoset, olen jo vuosikymmeniä käyttänyt näitä imartelulauseita niin omaan miekkoseen kuin työkavereihin, se toimii lähes aina. ”kun sinä olet niin voimakas/komea/taitava/viisas, niin etkö millään voisi, kun minä olen niin pieni/heikko/vähänhupsu…” En ole heikko, enkä varsinkaan pieni, mutta se unohtuu sen alkuimartelun vuoksi.
Jep. Tiedän, että tasa-arvon nimissä näin ei tietenkään saisi tehdä. Pitäisi itse vaivautua hoitamaan pähkinöiden kuorinnat, tietokoneen päivitykset ja lamppujen vaihdot. Mutta kun. Minä vain olen niin helvetin laiska. 😀
Tismalleen sama syy täälläkin! Olen huomannut, että komeuteen ja voimakkuuteen vetoaminen toimii parhaiten.