Kun Anja-mummuni leipoi torttuja, nei eivät olleet tähtitorttuja kaupan paketista. Mummu teki voitaikinan itse ja muovaili siitä puolikuun muotoisia torttuja, eräänlaisia joulupasteijoita. Nostalgiapäissäni pyöräytin pienet joulutortut rahkavoitaikinasta ja muotoilin niistä samanlaisia söpöläisiä kuin mummo. Pikkutortuista ei tule ähky, ja opin, että myös kotitekoisesta voitaikinasta voi saada lehtevää.
Joulutortun monet muodot
Tavallinen tähtitorttu on toki kaunis, mutta syömisen kannalta muoto ei ole kovin optimaalinen. Ensin pitää nakertaa pelkkää voitaikinaa (joka on pahimmillaan kuivaa ja saat yskänkohtauksen), ja hillopalkinto odottaa vasta lopussa.
Puolikuun muotoiset joulutortut ovat siitä käteviä, että saat hilloa jokaisella haukkauksella. Luumusose ei myöskään kuivahda, kun se on kannen alla suojassa. Ja kuten olette ehkä huomanneet, kaikenlaiset kannelliset piirakat ja pasteijat ovat heikko kohtani.
Löysin useammankin artikkelin eri muotoisista joulutortuista. Vinkkejä torttujen muotoiluun on esimerkiksi Yhteishyvän ja Annan jutuissa. Kovin villit askartelut eivät meikäläistä innosta, mutta voisin kokeilla ainakin torttua, jossa hedelmäsosetta levitetään runsaasti neliönmuotoisen voitaikinalevyn päälle. Sehän on käytännössä viineri. Pinnalle voisi vielä ropsia raesokeria lumeksi.
Puolikuutortut muotoillaan lasilla
Puolikuun muotoiset tortut on helppo muotoilla millä tahansa pyöreällä astialla: lasilla, mukilla tai desimitalla. Jos käytät parin desin vetoista juomalasia, tortuista tulee melko pieniä. Jos haluat isompia torttuja, käytä kahvikuppia tai mukia.
Muotti siis painetaan ohueksi kaulittuun voitaikinaan. Pyöreän taikinapalan toiselle puolikkaalle pannaan nokare täytettä. Sitten torttu painellaan kiinni kostutetuilla sormilla ja haarukalla.
Pintaan kannattaa painaa muutama ilmareikä, ettei täyte pursuile kauheasti saumasta ulos. Pieni hillokurkistus ei kuitenkaan haittaa. Mielestäni se näyttää vain kivalta.
Laskostus tekee voitaikinasta lehtevää
Kotitekoinen rahkavoitaikina syntyy helposti. Taikinassa on nimensä mukaisesti pääosin rahkaa ja voita sekä jauhoja ja leivinjauhetta, that´s it.
Jotta taikinasta tulisi lehtevää, ei paksua ja muovailuvahamaista tatinaa, sitä pitää malttaa kaulia ja laskostaa huolella. Taikina kaulitaan siis mahdollisimman ohueksi levyksi, ja reunat taitellaan levyn päälle kuin viikaisit lakanan. Sitten levy kaulitaan taas ohueksi ja taitellaan.
Kauliminen ja taittelu kannattaa toistaa 2 – 4 kertaa. Mitä useampaan kertaan taittelet taikinan, sitä enemmän voimaa kaulimisessa pitää käyttää, mutta sitä lehtevämpi lopputulos on.
Rahkavoitaikinaa löytyy myös pakastealtaasta
Jos et kuitenkaan jaksa leipoa rahkavoitaikinaa itse, kaupan pakastealtaista löytyy esimerkiksi Vuohelan rahkavoitaikinaa. Kun kyse on tortuista, kaupan valmis taikina on mielestäni täysin relevantti vaihtoehto. Makuero itse tehtyyn ei ole mitenkään dramaattinen.
Olen kuitenkin iloinen, että opettelin tekemään voitaikinan itse. Se on meditatiivista näpertämistä aivotyön vastapainoksi, ja jatkossa voin hyödyntää uutta taitoani ties missä leivonnaisissa.

Kannellisia piirakoita ja suolaisia pasteijoita
Lopuksi lisää kannen alle kätkeytyviä leivonnaisherkkuja. Tiesitkö, että perinteinen itävaltalainen Apfelstrudel on a.) vegaaninen ja b.) tosi helppo tehdä.
Minä en tiennyt ennen kuin kokeilin. Apfelstrudel sopii erinomaisesti myös joulupöytään. Täytteeseen tulee pikantti vivahde, kun lorautat omenan joukkoon hieman konjakkia. Jouluna voit korvata omenan tai osan siitä luumuilla tai täyttää kuoren kokonaan luumusoseella.
Amerikkalainen omenapiirakka on myös vegaaninen. Piiraan ulkonäkö on kuin suoraan Mummo Ankan keittiöstä, rakastan sitä! Fazerin legendaarisia marjapiirakoita imitoivat pienet kannelliset piiraat taas ovat miniversioita siitä. Jouluna nämäkin piiraat voi täyttää torttutäytteellä tai luumusta tai omenasta tehdyllä kompotilla.
Suolaisten ystävillekin löytyy herkullisia pasteijoita. Pari vuotta sitten onnistuin veganisoimaan täydellisesti perinteiset muna-riisipasteijat tofu-riisipasteijoiksi. Olen itsekin häkeltynyt maun autenttisuudesta.
Jos taas kaipaat enemmän mausteita, marokkolaisittain maustettu peltivihis on ihanaa. Nyhtökauran voi korvata myös härkiksellä tai vaikka soijarouheella. Suolaiset piirakat maistuvat sellaisenaan tai kuuman kasvis- tai sieniliemen kanssa.
Katso myös kaikki joulureseptini ja vinkit joulupöytään.









Ihana että joku muukin muistaa että myös puolikuut kuuluvat joulutorttutaivaalle siinä missä tähdetkin. Muistan että äidin kanssa teimme voitaikinan joulutortuille itse. Keittiön ikkuna oli auki jotta taikina pysyi
kylmänä käännellessä ja kaulitessa. Silloin kauan sitten oli aina kova pakkanen kun joulutorttuja leivottiin. Tässä puhutaan 50-luvusta eikä pakastinta ollut. Myös luumutäyte keitettiin itse. Niin teen nykyäänkin
mutta käytän yleensä valmista taikinaa. En ole innostunut uutuuksista joulutorttujen muotoilemisessa ja täytteissä. Ehkä voisin ajatella täytteeksi viikunaa tai taatelia.
Mä teen joskus luumun lisäksi omenatäytteisiä torttuja, mutta en ole makeissa innostunut muista mauista.
Aion kokeilla tämän rahkavoitaikinan tekemistä. Ehkä isoon suolaiseen piirakkaan tai pieniin pasteijoihin. Löysin toisaalta myös yksinkertaistetun voitaikinan ohjeen jossa aluksi ainekset sekoitetaan eikä kaikkea voita kaulita taikinaan. Ensi vuonna teenkin itse rahkavoitaikinan tai tuon helpon voitaikinan tortuille. Kaikki kaupan voitaikinat eivät ole yhtä hyviä ja aina suosikkitaikinaa ei ole saatavilla. Kuinka rasvaista rahkaa kannattaa käyttää tuohon taikinaan jotta se onnistuisi hyvin vai eikö rasvapitoisuudella ole väliä? Yleensä käytän puolalaista 10% ”karheaa” rahkaa. Rahkaa on saatavilla 0% rasvapitoisuudesta muistaakseni 40%.
Mä käytin kaikkein rasvaisinta, mitä suomalaisesta marketista löytyy, mutta ei siinä ole rasvaa kuin 15 prosenttia. Käyttäisin vielä rasvaisempaa, jos jostain saisi.