Kauan eläköön, Pyynikintorin Liha!

Ette uskokaan, kuinka iloiseksi tulin tänään bongattuani tämän Yle Tampereen uutisen, jossa kerrotaan, että perinteinen Pyynikintorin Liha on saanut uuden yrittäjän. Kaupan historia on pähkinänkuoressa seuraavanlainen. Keijo ja Maija Ojanen perustivat liikkeen 1967. Siitä lähtien lähikoululaiset hakivat Lihasta karjalanpiirakat ja karkit ja lähikulmien asukkaat tuoreen lihan, vihannekset ja muut elintarvikkeet.

Ojaset jäivät eläkkeelle vuonna 2011, ja uusi yrittäjä Imdat Uludag  astui ruoriin. Aloin kuulla viime kesänä Pyynikilla asuvilta kavereiltani, että bisnes ei tainnut sujua kovin hyvin. Monet peruselintarvikkeet olivat usein lopussa, ja tuotteiden hinnat nousivat. Marraskuussa Tamperelainen uutisoi liikkeen tulevaisuuden olevan vaakalaudalla. Kauppias oli laittanut lapun luukulle ja sammuttanut valot.

Ehdin jo surra, että tässäkö kaatui keskustan viimeinen yksinäinen soturi, joka jaksoi taistella suurten ketjujen monopolia vastaan. Mutta nyt on siis julkistettu, että vielä hetken Nokialla marketin lihamestarina työskentelevä Janne Tomunen aloittaa pian uutena kauppiaana. Jee!

Käyn työni puolesta aika usein Nokialla. En tunne Tomusta, mutta ehkä hän on joskus palvellut minuakin jonkun nokialaisen marketin lihatiskillä. Toivotaan kovasti, että uusi yrittäjä onnistuu paremmin, ja kaupan toiminta pääsee jatkumaan kunnolla.

Yksityisten kauppojen romahdus on tapahtunut yllättävän nopeasti. Vielä minun lapsuudessani ja nuoruudessani 80- ja 90-luvuilla oli Kotikonttia, Kotitukkua ja pieniä ketjuja, Sparit, Brassicat, T-marketit. Ketjuuntuminen alkoi kuin varkain. Nyt ketjut ovat ahmineet elintarvikebisneksen huoltoasemia myöten.

Toisaalta valittaminen on turhaa, jos tekee aina ostoksensa lähimarketissa. Olen itse tietoisesti alkanut opetella pois tästä tavasta. Lidlissä kävisin enemmän, jos valikoiman pysyvyyteen voisi luottaa. Lidliin ei voi marssia kauppalistan kanssa, koska fenkolia ja munakoisoa löytyy heviosastolta yhtenä päivänä, toisena taas ei. Grillikaudella Lidl on sen sijaan paratiisi. Jopa Lidlin vakuumiin pakatut makkarat ovat usein todella hyviä.

Leivät ja kahvin kanssa kastettavat ostan usein paikallisista leipomoista, monesti alakerrasta Hakaselta. Ruokaostokset teen usein  Stockan Herkussa, vaikka moni motkottaakin sen olevan kallis eliittipaikka. En tietääkseni ole erityisen rikas, mutta olen onnistunut luovimaan Stockan Herkustakin ihan kohtuullisilla kustannuksilla. Kannattaa penkoa ala- ja ylähyllyt, joille halvimmat tuotteet piilotetaan, ja hyödyntää kanta-asiakaskortin tarjoukset. Mukavaa on sekin, että Stockan kassoille ei ole pesiytynyt yhtä välinpitämätön liukuhihnameininki kuin moniin marketteihin. Kyllä sitä aina hätkähtää, kun kassa sanoo oikein päivää alle kolmekymppiselle, avaa muovikassin valmiiksi ja toivottaa hyvää päivänjatkoa.

Tammelalaisena ilahduin myös lähiruokapuoti Lempin avaamisesta. Lempiä pitää vanha lukiotuttuni Inkeri äitinsä kanssa. Ihan joka päivä en raaski Lempissä käydä. Haemme täältä usein hyviä naposteltavia viikonlopuksi, kuten erilaisia lähitilojen leikkeleitä ja juustoja. Toivotaan myös Lempille menestystä ja pitkää ikää.

Uskon, että varallisuus ja varattomuus on joskus myös korvien välissä. Suurten markettien tarjoustuotteet ovat usein ravitsemuksellisesti köyhää turhakeruokaa. On sipsejä, naksuja, limsoja ja keksejä. Tuoretuotteista usein vain sika-nautajauhelihaa sekä kilon omena- ja porkkanapusseja. Ihmiset ostavat halvalla naksuja ja ”herkkuja”, koska eivät enää osaa tehdä mitään vaikka halvoista juureksista. Kotiruoan tekemiseen menee muka liikaa aikaa, vaikka esim. munakkaan paistaa muutamassa minuutissa.

Mutta valitus sikseen. Viikonloppu tulee, Pyynikin Liha herää taas eloon. Iloitkaamme!

 

 

 

2 kommenttia

  1. Tämäpä olikin mukava uutinen Pyynikintorin lihasta, joskus tässä ohi kävellessäni katselinkin että on tainnut tulla lappu luukulle. Mutta toivataan että uusi kauppias saa kaupan uuteen nousuun!

    • Savusuolaa

      Sanopa muuta! Amurissa ja Pyynikillä ei muutenkaan ole enää kauheasti palveluja. Museokorttelin vieressä on vissiin Valintatalo tms., mutta eihän noissa missään ole enää lihatiskejä. Siksi Pyynikin Lihan paluu on todella tervetullut.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*