Voiko holiton olla hyvää?

Joskus olisi mukava juoda jotakin alkoholitonta, mutta juhlavaa ja ehkä etäisesti alkoholia muistuttavaa. Raskausaikana tuskailin etsiessäni hyvää alkoholitonta olutta ja siideriä saunajuomaksi. Valtaosa holittomista oluista oli aika kauheita. Itseäni häiritsi ehkä eniten happojen ja kuplien puute. Yhdeksän kuukauden etsintä tuotti vain yhden täysosuman. Krombacherin alkoholiton vehnäolut on aikuisten oikeasti hyvää. Se maistuu oluelta, ja nimensä mukaisesti vehnäoluelta. Vehnäoluen luontainen makeus ja pehmeys antavat ehkä alkoholittomuuden anteeksi. Sen sijaan ajatus vaikkapa alkoholittomasta tummasta oluesta tai ipasta on niin absurdi, etten haluaisi mokomaa edes maistaa.

Suurin yllätys taisi olla se, miten kehnoja alkoholittomat lagerit ovat. Jotenkin sitä kuvittelisi, että luonnostaan kevyt ja raikas olut taipuisi hyvin holittomaksi, mutta en löytänyt yhtään siedettävää, täysin alkoholitonta lageria. Siiderit olivat vielä hirveämpiä. En ymmärrä, miten alkoholittomista siidereistä voidaan saada näin makeita ja pahoja, vaikka hyviä limppareitakin on niin paljon. Ainoa lähes alkoholiton, jota voin vilpittömästi suositella, on Stowford Press, jossa on 0,5 prosenttia alkoholia.

Tänä kesänä testasin taas mielenkiinnosta pari alkoholitonta ja vähän miedompaa juomaa. Toiveissa on löytää hyvä viinin ja kuohuvan korvike, jota voisi tarjoilla vaikka juhlissa.

alkoholiton viini

Tuossa lasissa kuohuu Alkon uuteen alkoholittomien ja kevyiden juomien tuoteperheeseen kuuluva Canti Moscato d´Asti. Sain Canti-pullon testattavaksi kyseisen viinin maahantuojalta. Päätimme maistella viiniä arki-illan piknikillä kavereiden kanssa. Lasi kuohuvaa nostaisi mukavasti tunnelmaa, mutta aamulla kenelläkään ei olisi tahmea olo.

Alkon kuvauksessa Cantia kuvaillaan keskihapokkaaksi ja pirskahtelevaksi. Hapokkuus jäi kuitenkin aika miedoksi, ja kuten kuvastakin huomaa, kuplia oli vähänlaisesti. Mielestäni alkoholittomassa juomassa pitäisi olla juurikin reipasta kuplintaa luomassa juhlan tuntua ja viemässä huomiota siitä, että hei, tää on vähän niinku leikkiviini. Ja Canti ei siis ole täysin alkoholiton, vaan mieto viini: siinä on 5,5 prosenttia alkoholia. Joimme viinin vähän liian lämpimänä, ja ruoatkin valittiin väärin. Fiilistelimme tulevaa kesälomareissuamme, ja katoimme rantapeitteelle suolaista salamia, oliiveja ja juustoa, jotka korostivat viinin makeutta, mutta kätkivät sen muut aromit.

Canti on erittäin makea ja hedelmäinen, erotin maussa ananasta ja kuivattuja hedelmiä. Viini toimi ihan kivasti jälkiruoaksi nauttimiemme karvasmantelikeksien kera. Tämä sopii parhaiten alkumaljaksi tai jälkiruokaviiniksi, mutta minkä tahansa kuoharin korvikkeeksi siitä ei ole.

alkoholiton viini

alkoholiton viini
Löysin kuitenkin ilokseni yhden kuohuvan juhlajuoman, josta voin sanoa käsi sydämellä, että tämä alkoholiton juoma on hyvä. Täysin alkoholitonta Lehtikuohua kuvaillaan Alkon sivuilla makeaksi, sitruksiseksi ja keskihapokkaaksi. Mielestäni tässä oli todella paljon enemmän hapokkuutta ja pirskahtelevuutta kuin Canti Moscato d´Astissa. En myöskään kuvailisi Lehtikuohua täysin makeaksi. Onhan se makea, mutta ei äitelä, eikä maku kärsi yhtä paljon lämpenemisestä kuin Cantissa.

Kylmänä juoma kuohui suorastaan esimerkillisesti. Maku muistutti mustan viinimarjan lehdistä tehtävää Louhisaaren juomaa, ja tuoksussakin oli ihanasti viinimarjan lehtiä. Myös juoman väri oli todella kaunis ja syvä. Jos minun pitäisi valita alkoholiton tai mieto viini tai Lehtikuohun kaltainen juoma, valitsisin heti jälkimmäisen. Tällaisesta juomasta voisi saada hyvän pohjan myös booleihin ja drinkkeihin, siis myös niihin alkoholillisiin.

Vinkkejä miedoista ja alkoholittomista, hyvistä ja kiinnostavista juomista otetaan edelleenkin vastaan. On ollut kiva löytää esimerkiksi tuo Krombacher, koska nyt arki-iltojen mökkireissuilla kuskikin voi ottaa saunakaljan, eikä tarvitse nihkeillä, kumpi ajaa ja kumpi juovissyä. Ei siinä, että vissyssä mitään vikaa olisi. Lisäksi alkoholittomat juhlajuomat tuottavat päänvaivaa, kun vanhemmat sukulaiset käyvät kylässä. He eivät useinkaan halua alkoholia, ja olisi kiva tarjota heille muutakin ruokajuomaa kuin vettä kuplilla tai ilman. Ja alkumaljaksi kohotetusta Pommacista nyt vain tulee liikaa lastenkutsufiilis.

Ja hei, jos joku tietää, että miten noista holittomista siidereistä onnistutaankin tekemään niin järkyttävän makeita ja muovisia, kerro ihmeessä. Tämä on näitä ensimmäisen maailman ongelmia, joita mietin pyöriskellessäni unettomana punkassani.

 

 

5 Kommenttia

  1. Mattilan marjatila Kokemäellä valmistaa monenlaisia kuohuvia holittomia. Pienemmät pullot muistuttavat mehupulloja mutta isompi annos on pakattu kuohuviinipullon näköisiin puteleihin. Ainakin valkoherukkakuohuvaa voin suositella myös kuivaan makuun, juoman pitää tosin olla jääkaappikylmää. Ei se tietenkään cavalle maistu mutta ihan omana juomanaan hyvää. Saman tekijän pihlajanmarjakuohuva odottaa vielä jääkaapissa maistelukierrosta.

    Oman myymälän lisäksi olen tainnut nähdä kyseisiä tuotteita esimerkiksi Sokoksen ruokaosastolla.

  2. Näin aamulla meni marjatilat sekaisin… 🙂 Nuo kyseiset kuohuvat valmistaa Anttilan tila Kokemäellä, Mattila löytyy naapuripitäjästä.

  3. Pauliina Autio

    Hei kiitos hyvästä postauksesta, täytyykin kokeilla tuota Alkon Lehtikuohu-juomaa! Itse olen raskaana ja mm. siksi etsinyt alkoholitomia nautiskelujuomia. Maistamani alkoholittomat punaviinit mm. Torresin olivat aivan järkyttäviä ja kamalan makeita. Löysin ihan Prisman akoholittomien juomien hyllystä hyvän saksalaisen alkoholittoman kuohuviinin: CARLJUNG Schloss Boosenburg. Juoma on 200ml piccolo pullossa, mikä on mielestäni kätevä. Pidän myös runsaskuplaisista juomista ja tässä niitä löytyy 🙂

  4. Kiitos vinkeistä! Kaikki leikkiviinit ovat tosiaan ihan hirveitä. Tuota Torresiakin pahempaa on Blue Nunin holiton punkku. Maku oli niin tympeä, kylmä ja metallinen, että koko pullo meni viemäristä alas. Ei siis varmaan kannattaisi etsiä alkoholitonta viiniä, vaan juuri tuon Lehtikuohun ja Mattilan marjatilan juomien kaltaisia, jotka ovat hyviä ihan itsenään, kuten Kieppis hienosti sanoi. Olisi mukavaa tarjoilla täysin selvin päin oleville sellaista juhlajuomaa, että pullo on kaunis ja arvokkaan näköinen, ja korkki poksahtaa avatessa. Efekti on hitusen erilainen kuin muovipulloon pakatussa Pommacissa.

    Kevyistä alkoholijuomista Lidlin vähän yli 2-volttinen lager on ihan ok janojuoma. Jos on tottunut ryystämään oikein vahvoja ja karvaita oluita, tulee varmasti tikua poronpissasta. Mutta kylmänä januojuomana saunan jälkeen menee hienosti. Ja olen aikas varma, että moni ei huomaisi eroa Lappariin. 😀

  5. Pingback: Otin oluen ja aion ottaa toisenkin - EMMI NUORGAMEMMI NUORGAM

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.