tulinen sienipasta ainekset

Mesoava tv-kokki ja chilinörtti – 9 ruokamaailman ihmistyyppiä

Rakastan tyypittelyä ja listauksia. Siis minähän en stereotypioi, koska olen valtavan avarakatseinen persoona. Mutta minkäs teet, kun ihmiset vain loksahtavat niin mukavasti omiin lokeroihinsa.

Nyt päätin listata ihmistyypit, joita ruokamaailmasta löytyy. Siis ravintoloista, kokkiohjelmista, blogeista ja ruokapöytien äärestä.

1. Parrakas lihahifistelijä

ÄIÄ! ÄIÄ!

Lihahifistelijällä on metsuriparta, vanttera runko ja ruutupaita, yleensä myös tatuointeja. Hän tietää kaiken pihvin paistosta, ribsien marinoinnista ja sous vide -kokkaamisesta ja tekee sen selväksi muille. Hänen seurassaan on noloa tunnustaa, että tein kuule makaronilaatikon ihan tarjousjauhelihasta.

Lihahifistelijä on usein myös olut- ja viskihifistelijä ja kallellaan chilinviljelyyn. Ruoka, jossa yhdistyvät tirisevä fläsä, tulisuus ja alkoholi, on hänen märkä päiväunensa.

Omakotitalossa asuva lihahifistelijä rakentaa takapihalleen savustuskaapin, ehkä kokonaisen palvaamon. Keittiössä muhii itse pantu olut, palvaamon vieressä on kasvihuone chileille. Ihan itte tehtyä, koska ÄIÄ!

Parga Meteora ravintolat

2. Chilinörtti

Hoikempi, karvattomampi ja nörtimpi versio lihahifistelijästä. Chilinörtti suhtautuu naga morichin kasvattamiseen luonnontieteilijän tarkkuudella ja teinipojan innolla. Hän luennoi tuntikaupalla scoville-asteikosta ja chilien aromivivahteista – halusit tai et.

Vaikka chilinörtti asuisi kerrostaloyksiössä, se ei haittaa hänen harrastustaan. Sohva väistyköön Bolivian Rainbow`n tieltä, ei päinvastoin!

Chilinörtti yhdistää chilinkasvatukseen tietotekniset taitonsa ja intohimonsa nikkarointiin. Lopputuloksena on automaattisesti aamukahdeksalta käynnistyvä kastelu- ja tuuletusjärjestelmä. Se ei ole ehkä maailman esteettisin, mutta herättää suurta heimotovereissa.

3. Mesoava tv-kokki

Monen parrakkaan lihahifistelijän unelma-ammatti. Mesoava tv-kokki panee kuppilat kuntoon ja penkoo tavisten jääkaapit. Ei helvetti mitä tää on, syötkö sä oikeesti tällasta, jumalauta mä oksennan!

Aikansa mesottuaan tv-kokki rauhoittuu ja luennoi taviksille ja huoltoasemien eineskokeille kotimaisesta järvikalasta ja luomulihasta. Sitten mennään tekemään jotain kivaa yhdessä, vaikka hohtokeilaamaan.

Lopuksi einesperheet ja kyypparit kiittelevät tv-kokkia, jonka mesoaminen sai heidät arvostamaan hyviä raaka-aineita. Silmät kostuvat. Pianomusiikkia. Kamera kääntyy järvelle, tv-kokki sanoo moro ja lähtee messuamaan seuraavalle ABC:lle.

4. Iloinen kakkukuningatar

Kakkukuningattaren Instagram-feedi on täynnä kuvia monikerroksisista Frozen-kakuista, joissa on hilettä ja kiiltoa. Kakkukuningatar haaveilee voivansa jättäytyä päivätöistä, sillä hän haluaa omistautua kuppikakuille ja macaron-lajitelmille.

Kakkukuningattaren koti on somessa hämmentävän siisti, ja jatkuvasta leipomisesta huolimatta hän on ärsyttävän hoikka. Kun kakkukuningattaresta tulee leivontajulkkis, hän kertoo syövänsä joka päivä kohtuudella makeaa.

Se jos mikä nyppii pölyisellä sohvalla möllöttävää paksua suklaaholistia.

5. Maanläheinen kotikokkaaja

Tämä kotikokki rakastaa ruokaa, mutta vierastaa piperrystä ja ruoan stailaamista. Hänen ruokablogistaan löytyy klassikkoreseptejä: kaalikääryleet, karjalanpata, näin letität pullapitkon.

Kotikokkaaja on kiinnostunut lähiruoasta, luomusta ja villiyrteistä, mutta hän ei pidä asiasta melua. Hän on ripotellut lipstikkaa lihasoppansa mausteeksi iät ja ajat, joten hipsterien kouhotus unohdetusta yrtistä huvittaa häntä.

Kotikokkaajan takapihalla on kasvimaa, jonka tapahtumista hän raportoi blogiinsa. Hänen viljelymetodinsa ovat kuitenkin maanläheisempiä kuin chilinörtillä, joka mittailee kasvihuoneensa kosteuspitoisuutta itse koodaamallaan mobiilisovelluksella.

Kun mesoava tv-kokki ilmestyy ruutuun, kotikokki huokaisee ja vaihtaa kanavaa. Ykköseltä tulee Poirot.

6. Valaistunut raakaruokailija

Tälle ihmiselle ruoka ei todellakaan ole polttoainetta, se on hänen persoonansa jatke.

Valaistunut raakaruokailija on ollut usein pulla- ja karkkikoukussa. Hän on jojoillut ja kärsinyt väsymyksestä ja vatsaongelmista. Sitten hän löysi raakakaakaonibsit ja kookosöljyn ja se oli menoa!

Raakaruokailija on myös kasvissyöjä, jonka on vaikea löytää yhteistä säveltä ipalla käyvän lihahifistelijän kanssa. Raakaruokailijan ateriat ovat usein nestemäisiä, ja hän kertoo saavansa euforiset kiksit chia-övereistä.

Raakaruokailijan city-versio on vaalea polkkatukkainen nainen, jolla on harkittu tanskalaishenkinen tyvikasvu ja beigestä ja laivastonsinisestä koostuva vaatekaappi. Ihmistyypin alkujuuret ovat kuitenkin syvällä kommuuniviljelmien mullassa. Siellä, missä huovutetaan, meditoidaan ja annetaan hiusten puhdistaa itse itsensä.

7. Grammoja laskeva fitness-kisaaja

Fitness-kisaajalle ruoka on keino kasvattaa lihasmassaa ja polttaa rasvaa. Hän ei ole kiinnostunut mausta, vaan proteiinista ja hiilihydraateista.

Fitness-ruokailija punnitsee jokaisen ateriansa keittiövaa´alla. Hänellä on aina omat eväät muovirasiassa, ja hän punnitsee matkavaa´alla jopa huoltoaseman salaatin.

Kisakireys, bulkkaus ja massakausi toistuvat tämän ihmisen puheessa. Kun kerrot hänelle ihanasta intialaisesta voikanasta, hän tuijottaa sinua tyhjä ilme kasvoillaan. Paljonko siinä on proteiinia?

Kun kisakausi on ohi, fitness-tyyppi palkitsee itsensä irtokarkeilla ja Pepsi Maxilla, jotka ovat hänelle herkuttelun huipentumia.

8. Kaikkitietävä foodie

Foodie on kolunnut maailman kaikki keittiöt jo 25-vuotiaana. Hän tietää ruoanlaitosta enemmän kuin kokit, mutta ei ole hakeutunut ravintola-alalle, koska tiskin takana häärääminen ei nappaa.

Kaikkitietävä foodie haluaa olla passauksen keskipisteenä. Hänen on tosin vaikea keskittyä ravintolaillalliseen, koska hän rekisteröi tarjoilijoiden mikroilmeitä ja serviettien asettelukulmaa.

Useimmissa paikoissa ruoka on pahaa, miljöö yllätyksetön ja palvelu tympeää. Kaikki on aina paremmin ulkomailla ja foodien omassa keittiössä.

Foodie haaveilee pääsevänsä kirjoittamaan ravintola-arvosteluja Helsingin Sanomiin tai bisneslehtiin. Oikeastaan se on hänen isänmaallinen velvollisuutensa, sillä kaikki suomalaiset ruokakriitikot ovat paskoja.

Glorian Ruokaa ja Viiniä hän pystyy lulemaan juuri ja juuri, läpäl niinku. Mut joku Yhteishyvä, mä en ees alota.

Hella ja Huone Tampere

9. Ihan hyvää suikaleista -tyyppi

Tämä ihminen kokee olonsa uhatuksi foodieiden, kakkukuningattarien ja tv-kokkien maailmassa.

Ihan hyvää suikaleista -tyyppi suosii puolivalmisteita ja lapsuudestaan tuttuja reseptejä. Jauheliha, nakit ja erilaiset marinoidut suikaleet ovat hänen ruokiensa perusta. Heittäytyessään villiksi suikalekokki höystää appeensa Koskenlaskijalla tai maustetulla ruokakermalla.

Rokahifistelijät herättävät suikaleihmisessä epävarmuutta ja aggressioita. Hän ei ymmärrä, miksi ruoanlaitosta on tehty ihmeellistä kotkotusta, ja mitä pahaa on valmiiden wokkivihannesten käytössä.

Jos suikaleihminen työskentelee media-alalla, hän kirjoittaa säännöllisesti kolumneja, joissa hän lyttää nykyisen ruokasirkuksen. Kaiken maailman kimchit vieraannuttavat tavallisen tallaajan todellisuudesta. Maanantain jälkeen tulee tiistai, talven jälkeen kesä ja ennen vanhaan pärjättiin makaroonivellillä. Nih!

uunimakkara sinappikaali

Tunnistatko itsesi jostain stereotypiasta ja keksitkö näitä lisää? Minä olen jonkinlainen foodien ja perinteisiä pataruokia rakastavan kotikokkaajan sekoitus. Perhetaustani taas on patojen ja einessuikaleiden hybridi.

Kymmenisen vuotta sitten käväisin kurkkaamassa myös fitness-keittiöön. En nyt sentään punninnut sokerintonta mehukeittoani, mutta välttelin hiilareita, tavoittelin ketoosia ja haisin sen vuoksi paskalle.

Taloudestamme löytyy myös chilinörtti, joka on saattanut toimia jonkinlaisena innoituksena tähän tekstiin, öhm. Pikkukaverista en vielä tiedä. Kunhan siitä ei tule fitness-ruokailijaa.

 

24 kommenttia

  1. Campasimpukka

    No ihan ei ollut sopivaa lokeroa minulle 😀 😀 Mutta hauska kirjoitus! Keksi minulle vielä oma, tai pistä minut ruotuun noihin mitä jo kehitit.

  2. Savusuolaa

    Sanoisin, että sinä olet hybridi niin kuin minäkin. Vähän kotikokkia, vähän foodieta. 😀

  3. Minä syön mitä sattuu olemaan. Pystyn tekemään bravuurini Jämäkimaran myös tuoreista tuotteista. Syön elääkseni en elä syödäkseni. Toki syön mieluummin hyvää ruokaa kuin pahaa.

  4. Savusuolaa

    Savusuolan facebook-ketjussa ehdotettiin juuri näiden tyyppien alatyypittelyä. Birgitta, kuvauksesi itsestäsi olisi ehkä tuon ihan hyvää suikaleista -tyypin jonkinlainen alalaji.

    Silloin, kun mies lähtee pitkälle työmatkalle ja pyöritän arkea yksin, minäkin olen usein syön mitä sattuu olemaan -ihminen – vaikka toki pyrin aina siihen, että ruoka on maukasta. 🙂

  5. Maanläheinen kotikokki täällä terve! Ihan puhdasverinen sellainen, Poirottia myöten (mistä sä sen tiäsit?). Ei tarvitse alatyypittää.

    Voin vielä lisätä että yhdyn täysillä Henri Alenin toiveeseen vuodelle 2017, eli että tulisi tv-ohjelma jossa pääasiana olisi kokata ruokaa.

  6. Savusuolaa

    Campasimpukka, keksin tuon FB-keskustelun avulla yhden kotikokkaajan alalajin: perinneruokailija. Hän vaalii oman kotiseutunsa ruokaperinteitä. Ja yksi Foodien alalalji taas on maailmanmatkaaja, joka imee keittiöönsä vaikutteita ulkomailta ja tietää, että Cookies Cream on Berliinin paras vegemesta.

    • NONYTPIENTÄRAJAA!!! alkaa mennä henkilkohtaisuuksiin! Vaikka mun maailmanmatkaaja ajoista alkaa ollakin aikaa etten sanoisi aika lailla. Jos sitten eläkkeellä Buahhahah hah!

      Ja onhan mussa tuota kotikokkaajaakin!

      Kahvit olis tullu nenästä, jos soisin…

  7. Savusuolaa

    Sauvajyvnen, kurkkaapas löytyykö Areenasta vielä Femmanin sarja Från jord til bord. Filip Langhoffilla on juu parta, mutta hän on ihana tv-kokki. Ei huutoa tai oman egon paisuttelua, vaan RUOKAA.

  8. oon lihahifistelijä, partakin on ✔️ Oluet ja hyvät viskit ovat myös jees, eivät kyllä ihan hifistely asteella. Lihat ja kalat hankitaan erissä tuottajilta tai herkusta ja pääsääntösesti luomuna. Viikonloppuisin on hauska tehä. Toisaalta oon myös mutkaton suikale mies. Perussafkat nakkikeitot ja jauhelihakastikkeet jees.

  9. Taidan osua lähimmin tuohon maanläheiseen kotikokkaajaan, mutta olen varmaan hiukan myös noita kaikkia muita 🙂

  10. Mites toi lähiruokaluomustelija? Kotikokin alalaji, joka jaksaa olla rasittavuuteen asti kiinnostunut siitä, mistä ruoan raaka-aineet tulee. Ja mitä rehua niille naudoille on syötetty ja onko ne ulkoilleet ja teurastettu pienessä perheteurastamossa. Jos vois aina syödä vaan naapurissa luomusti kasvatettuja maatiaisrotuja ja -lajikkeita. Riisi on hyi, maapallon toisella puolella kasvatettu omena on hyi ja jos syö sesongin ulkopuolista ruokaa, se on vasta hyi. Parhaat ostokset tehdään kauppahallissa (sielläkin voi vähän nyrpistellä tuontilihoille ja -juustoille) ja tietysti lähiruokapuodeissa.

    Oikeesti en oo näin fanaattinen mut kun nyt tyypitteleen alettiin… 🙂

    • Savusuolaa

      Tyypittely on ihanaa!!!!

      Lähiruokaluomustelija on ehdottomasti maanläheisen kotikokin alalaji. Se tyyppi, joka ei käytä vain kaurahiutaleita, munia ja mehua, vaan SEn myllyn hiutaleita, TÄMÄN tilan munia ja SIITÄ METSÄSTÄ (itse) poimituista marjoista tehtyä mehua.

      Riisi on ehdottomasti hyi, samoin ympäri vuoden törkykalliissa minirasioissa myytävät marjat.

  11. Hahaa, päivän paras piristys 😀 😀 Löysin jokaiseen tyyppiin ihkaelävän vastineensa kaikkine ominaisuuksineen. Yksi lihahifistelijä löytyy kotoa, mutta itse olen edellä mainittujen tavoin sekasotku eri tyyppejä. Tai no vähän enemmän tuota foodieta jopa, vaikka alkoi hiukkasen hävettämään.. 😉

    • Savusuolaa

      Hehhhee, minä vedin kotona oikein kunnon foodie/kakkutaikuriraivarit pari päivää sitten. Olin tehnyt illalla pastaa, jonka reseptin aioin laittaa blogiin. Säästin siis yhden annoksen aamuksi, jotta voisin kuvata sen valoisaan aikaan. Sanoin tästä miehelle, mutta joko pasta houkutteli liikaa tai hän ei kuunnellut minua. Viimeinen annos päätyi siis miehen eväsboksiin ja mahaan.

      Soitin ukolle duuniin kauhean raivopuhelun ja eilen sitten tein saman pastan uudelleen, jotta sain kuvattua sen. Ja hävettää aivan hel-vetisti tunnustaa tämä ääneen. 😀

      • Just luin kikherne-episodistanne 😉 Oma mies on pidettävä ruodussa näissä asioissa, koska kuvaaminen is the most important thing!

        • Savusuolaa

          Pidin tästä kikherne-episodista nyt vakavan puhuttelun. Ville lupasi, että se ei ota jääkaapista enää mitään ilman minun lupaani. Tasa-arvo on ihana asia!!!!

  12. 😀 Ihania lokeroita! Tunnistin itseäni monesta, toisaalta menee raakaruoka, mutta irtokarkit myös ja joskus jopa sämpylöitö leivon ja kuvaan. 🙂

    • Myönnän harrastavani tällaista ihmisten tyypittelyä kaikkialla. Kauppajonossa, salilla, lentokoneessa, hotelleissa…. 😀

  13. Joo monesta lokerosta tunnistan kyllä itseni muttei nyt ihan puhtaasti noista mitään.

    Från jord til bord oli tosi mahtava sarja, siitä sai hyviä ja vähän erilaisia idoita monen raaka-aineen käyttöön. Sekä Linda että Filip on molemmat vaikuttaa todella sympaattisilta ja myös hienoa että laadukkaiden raaka-aineiden tuottajat saa huomiota.
    Ihan vaan jo tuon sarjan takia tekis mieli käydä kokemassa ravintola Ask.. jos tänä vuonna kerkeis jossain vaiheessa.

    • Myös Askin annokset tämän vuoden Taste of Helsingissä olivat ihania. Juuri semmoisia konstailemattomia, mutta mielettömän hyvistä raaka-aineista tyhtyjä, kuten ohjelmassakin. Moni stailatumpi piperrysannos hävisi kirkkaasti Askin hekumalliselle risotolle.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*