Burger King teki sen myös Tampereella. Ravintola on ollut auki kuukauden verran, ja jonot ovat lyhentyneet inhimillisiksi vasta nyt. Ensimmäiset pari viikkoa ravintolan oven eteen oli levitetty punainen matto, ja portsari säännösteli väkeä sisään. Nyt ateriansa saa jo ripeästi, mutta ahdasta on edelleen ajoittain. Niin innoissani en BK:sta ollut, että olisin jaksanut jonottaa sisään ja kytätä vapaata pöytää. Testasin ravintolan vihdoin viime viikolla.
Burger King pääsi parhaalle mahdolliselle paikalle. Ravintola sijaitsee Hämeenkadun alkupäässä, aivan Stockmannin ja asiakasvirtojen vieressä. Liiketila on yhdessä keskustan hienoimmista arvotaloista, aivan kuten Suomen ensimmäinen McDonald´s Keskustorilla. Toisaalta näin komean liikepaikan vuokraaminen pikaruokapaikalle ärsyttää. Toisaalta on mielenkiintoista nähdä, miten kaupunki elää, ja tilojen käyttötarkoitukset ja arvostukset muuttuvat.
Tilassa toimi aikaisemmin Picnic. Remontissa liiketilaa laajennettiin yläkertaan, joka on huomattavasti tilavampi kuin ahdas alakerta. Burger Kingin tilaussysteemi yhdistettynä alakerran pienuuteen on hankala. Ateria tilataan normaaliin tapaan tiskiltä. Juoma käydään kuitenkin hakemassa itse oikeassa nurkassa olevalta juoma- ja serviettipisteeltä. Valmiita aterioita ei tuoda pöytiin, vaan omaa annosta pitää odottaa.
Emme olleet liikkeellä ruuhka-aikaan, mutta alakerta ja juomapiste tukkeutuivat heti, kun jonossa oli viisi asiakasta odottelemassa purilaisiaan ja täyttämässä juomiaan. Kaikki sumppuuntuivat juomapisteen ympärille, koska alakerta on jaettu nauhoilla jonotus- ja odotustiloihin. Ratkaisu ei ole kovin toimiva.
Pahoittelen heti, etten muista aterioiden tarkkoja hintoja, koska kuitti lensi roskiin. Tilasin klassikon eli Whopper-aterian, joka maksoi muistaakseni 7,90 euroa. Burger King mainostaa grillaavansa pihvit avotulella, mikä tekee lihasta mehevämpää ja antaa siihen aidon savun maun. Ihailimme kaverini kanssa ravintolan kanavalikoimaa. Kanahampurilaisia oli tarjolla eri kokoisina ja erilaisilla leivillä, toisin kuin kilpailijoilla. Seuralaiseni päätyi tilaamaan pienen Crispy Chicken aterian (muistaakseni 4,90 euroa). BK:n hampurilaiset vaikuttivat kaiken kaikkiaan mielenkiintoisemmilta kuin Mäkkärissä ja Hesessä. Osa hampurilaisista muistuttaa enemmän täytettyä leipää kuin klassista purilaista.
Kuten kuvasta näkyy, päätimme jakaa vielä valikoiman erilaisia friteerattuja pikkupaloja. Olisikohan boksi maksanut 6 euroa. Sisältä löytyi sipulirenkaita, nugetteja ja juustopalleroita. Mikähän idea tämäkin oli. Minä messusin vielä syöväni jälkiruoaksi Kit Kat -pehmiksen. Heh heh. Olisi pitänyt muistaa, etten koskaan jaksa syödä edes niitä aterian ranskalaisia loppuun.
Ranuista puheen ollen, ne olivat yllättävän hyviä. Ranskalaisissa oli rapea, kullankeltainen paistopinta, ja ne todella maistuivat perunalle. Pikaruokavalikoiman kärkeä. No entä se kuuluisa Whopper? Se oli koostumukseltaan muhkeampi ja ilmavampi kuin McDonald´sin hampurilaiset. Pehmeäksi lutsahtanut sämpylä on Mäkkärin hampurilaisten tunnusmerkki, jota joko vihaa tai rakastaa. Lutsahtaneisuus saadaan aikaan seisottamalla valmiita hampurilaisia hetki uunissa matalassa lämpötilassa.
Kuohkea Whopper oli kauniimpi ja houkuttelevampi. Kuuluisa pihvi sen sijaan ei ainakaan vielä vakuuttanut. Savuisuus ja erittäin tummaksi sisältä paahdettu sämpylä tekivät purilaisesta kuivan. Tuoretta tomaattia oli mukavasti, mutta hampurilainen huusi reilusti enemmän kastiketta. Vaikka McDonald´sin hampurilaiset ovat hutaistumman oloisia, niiden pihvissä on enemmän lihasnestettä, koska liha paistetaan umpijäisenä.
Kaverini kanahampurilainen sen sijaan oli mehevä. Pihvi oli päältä rapea ja sisältä pehmeä. Lisäksi pihvissä oli todella kanaa, ei nugettimaista kanamassaa. Hampurilaisessa oli sopivasti kastiketta, ja kokonaisuus oli parempi kuin Whopperissa. Purilainen oli myös passelin kokoinen. Tästä annoksesta olisin jaksanut syödä ranskalaisetkin.
Sormiruoista suosikkejani olivat sipulirenkaat, joissa makea sipuli maistui kunnolla. Juustopoppersit olivat ihan ok, juustoisia ja miedon tulisia. Nugetit olivat omaan suuhuni mitäänsanomattomia, kuten nugetit aina. Kaverini taas piti niistä. Kastikkeet olivat Heinzia; tavallista majoneesia ja bbq:ta. Perussettiä siis.
En vielä osannut päättää, mitä ajattelen BK:n sisustuksesta. Yksinkertaiset valkoharmaat pinnat ja punaiset tehosteet tekevät ilmeestä neutraalin. Tietyssä mielessä ratkaisu kunnioittaa vanhaa rakennusta. Alkuperäistä tiiliseinää on jätetty sinne tänne, ja sillä olisi voinut leikitellä enemmänkin. En sisustaisi tätä tilaa räikeästi, mutta nyt kokonaisuus on aika hengetön ja arka. Yläkerta on niin suuri, että tilaa olisi voinut elävöittää vaikkapa isommilla seinämaalauksilla. Toivottavasti yläkerran ikkunoita ulkopuolelta peittävä Manseenking-lakana otetaan joskus pois, niin ikkunapöydistä pääsee seuraamaan katuvilinää.
Tärkeä käytännön muistutus vessoihin liittyen. Ne ovat yläkerrassa, ja ovi aukeaa numerokoodilla. Koodi löytyy kuitin lopusta, eli kuittia ei kannata jättää kassalle.
Jälkiruoaksi olisi ollut tarjolla myös pannukakkuja siirapin kera, mutta tämän setin jälkeen pelkkä ajatus pureskelusta ja nielemeisestä huippasi. Pääruoat antoivat kuitenkin riittävän hyvän kuvan Burger Kingistä. Pidin siitä, että hampurilaisvalikoima on mielenkiintoisempi kuin kilpailijoilla. Whopperin pihvi oli hyvää lihaa, vaikka hampurilainen olikin kuiva, ja savuisuus suorastaan hyökkäävä. Kanaburgeri oli pikaruoaksi mainio. Pidin sämpylöiden kuohkeudesta ja siitä, että hampurilaisten täytteenä oli reilusti salaattia ja tomaattia. Pisteet myös hyvistä ranskalaisista ja sipulirenkaista.
Ahdas alakerta ja tilaussysteemi tekevät asioimisesta sekavaa. Yläkerta on onneksi rauhallinen ja siisti, mutta tunnelmaltaan aika kolkko. Toisaalta, eipä näihin paikkoihin tulla istuskelemaan ja viihtymään, vaan syömään nopeasti. Pidin myös siitä, että ruoan haju ei tarttunut vaatteisiin, koska keittiö on alhaalla. Kyllä tämä Mäkkärit ja Heset voittaa, niin ruoan kuin miljöönkin puolesta.
Tuomio: Niin hyvää ruokaa, kuin pikahampurilaiset voivat olla. Hinta-laatusuhde kohdillaan.
Mä kävin kesällä jkl:n burgerkingissä ja toistaiseksi jäi myös viimeiseksi. Tilasin myös whopperin ja se oli liian kuiva. Ei majoneesia tarvii hesen tapaan väliin ruutata, mutta ei ruokaan kai tarkoitus ole tukehtua. Suurin pettynys oli ranskalaiset. Ne jäi syömättä. Aivan järkyttävän pahoja ja maistui lähinnä raa’alle perunalle.
Nämä BK:n ranut tuntuvat jakavan mielipiteet tosi voimakkaasti. Minä pidin näistä, jos nyt käytän vertailukohtana tällaisia pikapaikkoja. Moni muukin on sanonut tykänneensä, mutta toisaalta eräs kaveri laittoi juuri Facebookissa kommentin, että ranskalaiset olivat kamalat.
Aion kokeilla BK:ssa varmaan vielä jonkun kanapurilaisen. Kauhean usein en vain viitsi laittaa fyrkkaa tällaisiin paikkoihin. Kun ei tämä pikaruoka ole edes erityisen halpaa, ellei osta jotain euron tarjousjuustoa. En vain voi olla ajattelematta, että jahas, melkein kymppi meni, tällä rahalla olisi saanut Lidlistä kassillisen perustavaraa, kuten leipää, vihanneksia ja maitoa. Ja kävin itse asiassa juuri tänään uudessa tamperelaisessa aasialais/fuusioravintola Nomussa. Teriyaki-burger laadukkaalla sämpylällä ja lihalla maksoi vain pari euroa enemmän kuin Whopper-ateria. Eli jos hampurilaista kaipaan, syön mieluummin ihan kunnollisen. Tämä tosin oli pakko kokeilla hypen vuoksi.
Kävin eilen syömässä hampurilaisen ja rupesin lähdettyäni miettimään miten ne pihvit oikeasti tehdään? Jos siellä paisteltas pihvit avotulella, koko paikassahan leijailisi tästä johtuva haju. Savunmaku on aika voimakas pihvissä. Käyttääkö ne jotain savuaromia mausteena, vai mitä ne puuhaa? Täytyy ottaa selvää seuraavalla kerralla.
Mielestäni BK mainostaa, että he grillaavat pihvinsä aina avotulella ja voimakas savuaromi johtuu siitä. Se oli kyllä aivan poikkeuksellinen, kun ottaa huomioon, että BK on muuten niin samanlainen kuin Mäkkäri ja ensin pohdin itsekin, onko lihaan lorautettu jotain savumakua.