maa-artisokkahummus

Jotain eksoottista, jotain perinteistä: Maa-artisokkahummus

Maa-artisokka on jännä juures (oikeasti kyseessä on maavarsi, mutta puhun nyt maallikkokielellä juureksesta). Kun maistoin sitä ensimmäisiä kertoja, en todellakaan lumoutunut. Mutta tässä kävi samoin kuin aikoinaan sushin ja sillin kanssa. Nykyään rakastan maa-artisokkaa. Pidän sen häpeilemättömästä makeudesta ja multaisuudesta. Maa-artisokka maistuu siltä, että se todella tulee maasta.

Ainoa ikävä puoli on juureksen kröpyliäinen rakenne. Maa-artisokan kuoriminen on todella hankalaa, ellei halua hukkapaloja. Kuoren lähellä on toki eniten ravinteita, mutta ainakin sosekeittoon käytän mieluummin kuoretonta maa-artisokkaa, jolloin koostumus on tasainen.

Maa-artisokkahummuksen ohje sattui silmääni jostakin, en tietenkään osaa enää jäljittää, mistä. No samapa tuo, lopputulos syntyi taas omaan makuaistiin luottaen. Juureshummuksen idea kuulosti niin hauskalta, että päätimme kokeilla. Etenkin, kun tuota artisokkaa on jääkaapissa kilokaupalla. Maa-artisokka on kova leviämään. Eräs kaverimmekin totesi tämän, ja kiikutti valtavan säkillisen ovemme taakse eräänä iltana.

Tämän hummuksen resepti poikkeaa hieman totutusta. Siinä ei ole lainkaan kikherneitä, ja tahinitahnaa on käytetty reilummin kuin yleensä. Mielestäni tahinin seesami taittaa aika mukavasti maa-artisokan makeutta, antaa sille vastinetta. Öljyä saa käyttää reilusti, jotta rakenteesta tulee notkea. Tahini kun on aika jynkkyä kamaa:

300 grammaa maa-artisokkaa
1 desi tahinitahnaa
1-2 valkosipulinkynsi (älä liioittele, ettei valkosipulista tule liian hallitseva maku)
0,5 desiä sitruuna- tai limemehua
reilusti oliiviöljyä
suolaa
mustapippuria
1 teelusikallinen kuivattua basilikaa

Pese ja kuori maa-artisokat huolellisesti. Voit käyttää niitä hieman yli 300 grammaa, koska artisokan kupruilevan muodon takia kuoriessa tulee hävikkiä. Paloittele ja keitä maa-artisokat täysin kypsiksi.

Muusaa artisokat mahdollisimman pieneksi massaksi muusinuijalla tai paseeraamalla tiheän siivilän läpi. Murskaa valkosipuli pieneksi hakkelukseksi. Sekoita valkosipuli, tahini, sitruunamehu ja mausteet artisokkaan. Lisää niin paljon öljyä, että seoksesta tulee notkeaa. Sekoita ja hienonna vielä hyvin sauvasekoittimella ja tarkista maku. Anna hummuksen jäähtyä ja pane se pariksi tunniksi vetäytymään jääkaappiin.

Söimme taas kerran jääkaapin ja pakastimen keräilyeriä. Maalla oltiin jouduttu lopettamaan hieho, ja pala filettä päätyi pihveiksi pannullemme. Lisukkeena oli uunissa kuivattuja yrttitomaatteja, kuullotettua sipulia ja salaattia. Parhaimmillaan maa-artisokkahummus olisi kanan, kalan ja kasvisruokien kanssa. Olen laittanut hummusta myös leivän päälle, sillä se korvaa mainiosti levitteet ja tekee leipäateriasta ruokaisamman.


Viikonloppuna teimme maa-artisokkakeittoa. Maku oli kohdillaan, mutta koostumusta pitää vielä säätää. Ehkä palaan tähän juurekseen ensi viikonloppuna ja teen onnistuneemman version.

Lisäksi innostuin pitkästä aikaa hummuksesta ja erilaisista tahnoista ja levitteistä. Niitä voi tehdä lähes mistä tahansa, ja tässä on taas yksi oivallinen keino hyödyntää jämiä. Pidän kovasti esimerkiksi munakoisohummuksesta. Aloin ideoida hummusta muistakin juureksista. Ehkäpä testaan vielä palsternakka- tai lanttuhummusta. Suomalaisten juuresten voimakas, makea maku voisi sopia hyvin tahinin pariksi.

 

 

4 Kommenttia

  1. Nam, kuulostaapa herkulliselta! Täytyy ehdottomasti kokeilla tätä joskus, maa-artisokkaa onkin tullut syötyä vain keitossa ja pyreenä. Enpä ole kyllä tainnut koskaan tehdä sitä perinteistäkään hummusta, sen sijaan artisokkatahna on yksi omia lemppareitani.

    • Me emme käytä leivän päällä margariinia tai vastaavia levitteitä, ruoanlaitossa käytössä on voi. Yleensä korvaan levitteet rasvaisella juustolla. Mutta nyt, kun teimme tätä hummusta, huomasin, miten mukavaa vaihtelua se tuo aamupalaleipiin. Luulen, että minulle iski nyt tahnakausi, ja alan kokeilla kaikenlaisia yhdistelmiä. Minulla tuppaa olemaan sellainen tapa, että innostun jostakin raaka-aineesta tai reseptistä niin paljon, että syön sitä sitten kuukausikaupalla, kunnes kyllästyn.

    • No vihdoinkin. Kuulin tästä jo aikoja sitten, mutta hetken jo mietin, onko idea jäänyt jonnekin, kun paikasta ei kuulu mitään.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.