kirkas perunasalaatti

Kuusenkerkällä graavattua lohta ja perunasalaatti voikukkakapristen kera

Kokeilin tänä keväänä ja kesänä ensimmäistä kertaa kunnolla villiyrttien ja -kasvisten käyttöä. Maitohorsman valmistaminen parsan tapaan onnistui  niin hyvin, että päätin kokeilla myös kuusenkerkkää ja voikukannuppuja. Kirjoittelin Annan nettiin jutun tuttujen villikasvisten käytöstä, ja reseptit piti toki koeajaa kotikeittiössä.

Eräällä juoksulenkillä tuhraantui hieman enemmän aikaa, sillä jäin nyppimään pehmoisia, nuoria kerkkiä kuusista. Eli se tyyppi, joka Kaupin pusikoissa rapisteli 8.6.2016 ei ollut itsensäpaljastaja, vaan minä. Kuusenkerkät voi pakastaa, ja viime kuussa kerätyt kerkät olivat pakastamisen jälkeenkin yllättävän raikkaita. Ihastuin Suomen luonnon sivuilla vinkattuun ideaan kuusenkerkällä graavattusta kalasta. Korvasin siis perinteisen tillin vienommalla rouhitulla kuusenkerkällä.

kuusenkerkällä graavattu lohi

Graavaamiseen löytyy netistä valtavasti ohjeita. Tästä aika simppelistä kalanvalmistustavasta on näköjään onnistuttu tekemään yhtä suuri kulinaristinen taistelu kuin pihvinpaistosta. Turha arkailu kannattaa heittää romukoppaan ja kokeilla rohkeasti. Me onnistuimme suurin piirtein tällaisella perstuntumareseptillä taas hyvin:

Kuusenkerkällä graavattu lohi

46 lisukeannosta:

  • 300 gramman lohifile
  • kourallinen nuoria, vaaleanvihreitä kuusenkerkkiä
  • vajaa 1 ruokalusikallinen merisuolaa
  • loraus hunajaa
  • rouhaus mustapippuria

  1. Pese kerkät huolellisesti ja rouhi ne veitsellä pieneksi silpuksi.
  2. Nypi kalasta ruodot. Pane kala leivinpaperin päällä.
  3. Hiero kalan pintaan suola, reilu puolet kerkkärouheesta, loraus hunajaa ja hieman pippuria. Kääri kala tiiviisti kelmuun ja pane paketti jääkaappiin painon alle. Säilytä loppua kerkkärouhetta kipossa jääkaapissa tai pakastimessa. Anna kalan graavautua 12 päivää. Mitä kauemmin kala graavautuu, sen suolaisempaa siitä tulee.
  4. Rapsuttele ylimääräiset suolakiteet graavautuneen lohen päältä pois. Osa kerkkärouheesta lähtee samalla, joten ripottele loppu kerkkäsilppu koristeeksi ja maun antajaksi kalan pinnalle.

Kala muuten graavautuu myös pakastimessa. Graavilohi on sen verran jynkkyä kamaa, että emme saa isoa satsia kulumaan pienessä perheessämme kovin nopeasti. Osa kalasta onkin suoloineen ja mausteineen kelmupaketissa pakkasessa. Kun kalan ottaa pakastimesta, se on heti sulettuaan valmista nautittavaksi.

Keitimme kalan kaveriksi munia ja tein kirkkaan perunasalaatin. Sen maustajina on kapriksia, mutta eipä ihan tavallisia, vaan voikukan mykeröistä tehtyjä.

voikukkakapris

Marinoidut voikukannuput tosin olisi osuvampi nimitys näille herkuille. Nuppujen maku on erilainen kuin kapriksen, ja minä lisäsin mausteliemeen myös reilusti sokeria ja kanelia. Rakenne ja ulkonäkö ovat kuitenkin kovin kaprismaiset.

Tämä oli yksi parhaista kokeiluistani ikinä, ja ensi kesänä aion kerätä nuppuja oikein urakalla. Nyt voikukannuppuja ei vissiin enää löydä mistään. Juhannuksena niitä sai vielä hyvällä tuurilla varjoisista paikoista. Mökkimme on puiden siimeksessä, ja löysin vielä kesäkuun alussa pari isoa kourallista kiinni olevia nuppuja. Tosin hävikkiä tulee väkisinkin. Osa nupuista aukeaa ryöppäyksen aikana, vaikka sen tekisi kuinka nopeasti ja varovasti.

Käytin pohjana tätä Hortoilun reseptiä, mutta muokkailin mausteita taas oman makuni mukaan. Viherpippuri oli loppu, joten heitin kattilaan pari maustepippuria. Mielestäni ne sopivatkin paremmin tähän makeanmausteiseen liemeen. Valitettavasti en laskenut ainesten määrää nyt kovin tarkasti. Ideana on kuitenkin tehdä erittäin voimakas, vähän jouluinen liemi. Käytä omaa makuaistiaisi ja muuntele höysteitä.

Voikukkakaprikset

0,5 litran vetoiseen lasipurkkiin

Kaprikset:

  • pari kourallista tiiviisti kiinni olevia voikukannuppuja

Mausteliemi:

  • väkiviinaetikkaa
  • vettä
  • sokeria
  • suolaa
  • 1 kanelitanko
  • 2 laakerinlehteä
  • 1 teelusikallinen maustepippureita
  • 2 valkosipulinkynttä

  1. Ryöppää ensin voikukannuput. Keitä kattilassa vettä, upota nuput kevyesti kiehuvaan veteen ja anna kiehahtaa pari minuuttia. Siivilöi ja ja nypi joukosta pois auenneet nuput.
  2. Steriloi lasipurkki. Jos purkissa on kumitiiviste, poista se. Voit streriloida purkin joko upottamalla sen muutamaksi minuutiksi suureen kattilaan, jossa on kiehuvaa vettä, tai lämmittämällä purkkia uunissa 225 asteessa 10 minuuttia.
  3. Tee maustekastike. Kuori ja puolita valkosipulinkynnet. Sekoita kattilaan voimakas liemi etikasta, vedestä ja sokerista. Lisää joukkoon kanelitanko, valkosipuli, pippurit ja laakerinlehdet. Keitä seosta 20 minuuttia matalalla lämmöllä ja mausta lopuksi suolalla. Liemi saa olla vahva ja makeahko.
  4. Kaada jäähtynyt liemi lasipurkkiin. Sekoita joukkoon voikukannuput sekä liemessä kiehunut kanelitanko, laakerinlehdet, pippurit ja valkosipuli. Pane purkki jääkaappiin ja anna maustua ainakin viikko.

voikukka kapris
Myös kirkas perunasalaatti on helppo tehdä. Käytimme kastikkeen pohjana dijonsinappipurkin pohjalla olevia jämiä. Kastikkeen maustesuhteet eivät siis ole taaskaan ihan tarkkoja, koska kastike tehtiin tyylillä ”sitä sun tätä purkkiin ja hölskytys”. Tämäkin kastike saa olla voimakas. Vaikka kapriksissa ja sipulissa on makua, peruna imaisee sen yllättävän tehokkaasti.

Kirkas peruna-kevätsipulisalaatti

46 lisukeannosta:

Salaattipohja:

  • 1 kilo varhaisperunaa
  • 1 nippu kevätsipulia

Kastike:

  • 2 ruokalusikallista (voikukka)kapriksia
  • 2 teelusikallista dijonsinapia
  • 1 ruokalusikallinen sokeria tai hunajaa
  • 2 ruokalusikallista sitruunamehua
  • 0,5 desiä rypsi- tai oliiviöljyä
  • suolaa
  • mustapippuria
  1. Pese perunat hyvin. Keitä ne napakoiksi. Paloittele jäähtyneet perunat isoiksi kuutoiksi. Silppua kevätsipuli renkaiksi.
  2. Tee kastike. Sekoita sinappi, sokeri, sitruunamehu, öljy ja pippuri esimerkiksi pienessä suljettavassa kipossa ravistellen. Maistele, tuunaa tarvittaessa mehun, öljyn ja mausteiden suhteita ja mausta lopuksi suolalla.
  3. Sekoita perunakuutiot, sipuli, kaprikset ja kastike tarjoiluastiaan. Jos käytät voikukkakapriksia, älä sekoittele salaattia liikaa, etteivät nuput aukea. Salaatti on parhaimmilaan vetäydyttyään kylmässä.
 

6 kommenttia

  1. Voi juma mitä reseptejä taas! Mut maa- ja metsätalousnillittäjä täällä terve: kuusenkerkkien kerääminen ei kuulu jokamiehenoikeuksiin, eli maanomistajan luvalla vaan niitä saa keräillä. Kiitos ja anteeks!

  2. Kyä näin o! Tai kerätä vaan suosilla anoppilasta (kai siellä maalla kuusiakin on)? 😉

    • Hei mä voisin ihan oikeastikin koittaa, mitä tapahtuu, kun laitan kaupungille kerkkäanomuksen vetämään. Anoppilassa on puhtaampaa ja sieltä poimin mieluummin kaikki rehut, mutta nyt tuli tämmöinen akuutti päähänpisto lenkillä. Lue=keräilyn avulla pystyin välttelemään juoksemista….

  3. Kuuset kiittää

    Muistathan mainita että kuusenkerkkiä ei saa kerätä ’juoksulenkillä’ vaan niiden keräämiseen pitää olla maanomistajan lupa. Kerkät ovat kuusen vuosikasvua ja estää siis kuusen kasvun jos kerkkiä kerätään ilman suunniteltua keräämistä.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*