paistettua parsaa ja poroa

Paahdettua parsaa ja kylmäsavuporoa

Ime parsaa – kyllä kiitos! Rouskutan tätä kevätherkkua nyt harva se päivä, sillä lyhyestä sesongista pitää ottaa kaikki irti.

Minun mielestäni parsa on parhaimmillaan sellaisena, joko grillattuna tai nopeasti paistettuna. En koskaan keitä parsaa, ellen pane sitä keittoon, ja uunissakin parsaa tulee tehtyä aika harvoin. Rakastan rouskuttaa napsahtelevaa parsaa, ja jos pinnassa on vielä voin kiiltoa tai savuisia karsinogeenejä, grrrrr….

Ilmakuivattuun kinkuun tai pekoniin kääritty parsa on klassikko. Me tosin olemme syöneet tänä keväänä parsaa lähinnä sellaisenaan ja kalan kera, koska syömme nykyään tosi vähän lihaa. Liha-asia on ollut mielessäni siksikin, että se on alkanut kiinnostaa lasta. Hän alkoi yksi päivä pohdiskella, että ”possusta tehdään lihapullia, koska minä tykkään niistä, mutta possuäiti ei halua, että sen poikasesta tehdään ruokaa”.

Lapsen pohdiskelu hätkähdytti, koska se vain tuli jostain täysin out of the blue ja oli niin totta. Entistä useampi nykyisistä parikolmekymppisistä tulee varmasti käymään nämä keskustelut lapsensa kanssa. Minun lapsuudessani oli itsestäänselvää, että kinkkukiusauksen kanssa vedellään voileipää, jonka päällä on metwurstia. En muista kyseenalaistaneeni lihansyöntiä, ja jos olisin tehnyt niin, minulle oltaisiin varmaan tokaistu, että ”ennen vanhaan syötiin lautanen tyhjäksi”.

Hah, onpahan pitkät pohjustukset ennen LIHAreseptiä, mutta annan ajatuksen vähän liitää gt:n lomassa. Ajattelin kirjata nämä mietteet ylös siksikin, että blogini on lokikirjani. On kiinnostavaa lueskella muutaman vuoden kuluttua näitä juttuja. Kuka tietää, millainen perheemme ruokavalio silloin on, ja millaisia pöytäkeskusteluja tytsyn kanssa käydään.

Mutta, asiaan. Paistettua parsaa ja kylmäsavuporoa. Makuyhdistelmä on suolaisempi ja tymäkämpi kuin perinteinen parsa ja pekoni. Suosittelen lämpimästi, sillä poro antaa hentoon parsaan potkua, parsa taas raikastaa poroa. Tein lisukkeeksi sitruunalla ja mascarponella maustetun ohraton, joka sekä raikasti että pehmensi ruokaa täydellisesti. Ohratonkin resepti on tulossa tänne, mutta aloitetaan parsasta.

Paahdettua parsaa ja poroa

2 pääruoka-annosta tai useita lisuke/alkupala-annoksia

  • 1 nippu eli 350500 grammaa vihreää parsaa
  • 100150 grammaa kylmäsavuporoleikettä parsan määrästä riippuen
  • loraus oliiviöljyä
  • nokare voita
  • puolet pienen sitruunan mehusta

 

 

  1. Pese parsat. Leikkaa puumainen tyvi pois niiden päästä ja vuole kuori pois parsojen varsista.
  2. Rullaa leikkelesiivut parsojen ympärille. Poro on vaikeampi rullata, koska se on vähärasvaisempaa kuin pekoni. Voit kostuttaa sormiasi, jolloin leikkelesiivu pysyy paremmin rullalla. Myös siivun kietominen mahdollisimman tiiviisti parsan ympärille pitää paketin paremmin kiinni.
  3. Kuumenna paistinpannulla voita ja öljyä. Paista parsatankoja varovasti käännellen, kunnes ne saavat vaaleanrusehtavan paistopinnan.
  4. Älä lisää parsaan suolaa, sillä kylmäsavuporo on todella suolaista. Voit raikastaa annosta puristamalla sen päälle hieman sitruunamehua. Tarjoile heti.

paistettua parsaa ja lihaa

Aa että on nautinnollista tehdä ruokaa, kuvata ja blogata tällaisina valoisina kesäiltoina. Olen näihin otoksiin varsin tyytyväinen. Kun on tarpeeksi luonnonvaloa, meikäläisen kaltainen mämmisormikin onnistuu valokuvauksessa vaikka väkisin.

Muistakaas muuten, että suomalainen luonto pursuilee nyt mahtavia villiyrttejä. Valmistimme maitohorsmaa parsan tapaan viime keväänä, toimii! Linkkaamastani bloggauksesta löytyy ohjeet sekä maitohorsman paistamiseen pannulla että uunissa. Lopputulos oli molemmilla tavoilla herkullinen.

Kirjoittelin juuri Kotilieteen jutun villikasveista, ja hortoiluintoni alkoi hyrrätä. Etenkin nokkosen käyttö ruoissa kiinnostaa kovasti. Pitääkin ottaa hanskat ja sakset mukaan huomenna, kun hurautamme mökille.

 

2 kommenttia

  1. Minäkin olen luopunut parsan keittämisestä melkein kokonaan. Grillaan, paistan pannulla tai uunissa, jos uuni sattuu olemaan muutenkin päällä. Yhtään ei haittaa, vaikka kypsennettyjä parsoja jää yli. Niistä voi sitten soveltaa vaikka mitä, tai sitten käydä napsimassa suoraan jääkaapista.

    • Hah, nyt tuli mieleeni, kun kävin joskus juuri tuolla tavalla napsimalla paistettuja parsoja jääkaapista. Mietin siinä, että niin ne ajat muuttuvat tässäkin mielessä. Meikäläisen isä napsii jääkaapista kylmiä nakkeja ja lihapullia, hipsterimpi tytär parsaa. 😀

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*