Raikas mansikkatiramisu

Tiramisu on minun mielestäni jälkiruokien kuningatar. Kun raaka-aineet ovat hyvät ja mittasuhteet oikeat, mitään kikkailuja ei tarvita. Raikas mansikkatiramisu on kesäinen, sitruunalla maustettu versio klassikosta. Tiramisuun tulee vain muutama aines, ja kun käsittelet ne oikein, lopputulos on jumalainen.

Parempaa kuin kermavaahto

Paras tiramisu syntyy mielestäni Henri Alenin Muru-ravintolan ohjeella. Ohjeen juju on siinä, että sekä kananmunan keltuainen että valkuainen käytetään. Monissa ohjeissa mascarponeen yhdistetään vain valkuaisvaahtoa. Toisissa munaa ei käytetä ollenkaan, vaan mascarponeen sekoitetaan kermavaahtoa tai vispattua vaniljakastiketta.

Munasta, mascarponesta ja sokerista tehty vaahto on kuitenkin minun mielestäni parasta. Lapseni sanoin, ”parempaa kuin kermavaahto”. Pidän myös siitä, että keltuaisetkin käytetään, eikä raaka-aineita mene hukkaan.

Tein talvella klassisen tiramisun Alenin ohjeen mukaan. Alenilta oppimani tiramisureseptin toinen kikka on se, että täytevaahtoon raastetaan pieni ripaus appelsiinin- tai mandariininkuorta. Espressoon ja marsalaan yhdistettynä makumaailma on mieletön ja jouluun sopiva.

Lorauta kostukeliemeen limoncelloa

Kesäisessä tiramisussa on täytteenä ja koristeena tietenkin mansikoita. Kevensin myös kostukelientä. En käyttänyt kahvia, vaan makeaa sitruunamehua. Lorautin joukkoon myös tilkan limoncelloa. Se toi tiramisun makuun hienostunuttta syvyyttä.

Ensin tosin olin ajatellut, että levitän keksien päälle ensin lemon curdia ja vasta sitten mansikat ja mascarponevaahdon. Ongelma vain oli se, että Brexitin myötä Tampereella ei saa mistään lemon curdia. Siis ei mistään. Ei Stockalta, Ei Sokokselta, ei yhdstäkään keskustan K-kaupasta ainakaan K-ruokasovelluksen mukaan. Mikä sivistysvaltio tämä on, kysyn vaan?????

Ostin sitten purkillisen Pirkka Parhaat -greippihilloa, mutta se oli liian kirpeää. Jätin hillon käyttämättä, mutta kun maistoin valmista tiramisua, totesin, että ei sitä olisi tarvittu. Kun kostukeliemi on makea ja vahva, ja vaahtoon raastetaan hitunen sitruunankuorta, ei mitään ekstraa tarvita. Raikas mansikkatiramisu on täydellinen juuri tällaisena.

VINK: Keksejä ei tarvitse uittaa kostukeliemessä. Riittää, kun pyöräytät keksit nesteessä nopeasti molemmin puolin. Kaikkea kostukelientä ei tarvitse käyttää. Sitä on kuitenkin hyvä tehdä reilu annos, jotta pitkulaiset keksit on helppo pyöräyttää liemessä molemmin puolin. Myös mansikat ja mascarponevaahto kostuttavat keksejä. Tiramisun koostumus saa olla erittäin pehmeä, mutta se ei saa olla vetistä velliä.

VINK: Optimaalisin astia tiramisulle on kapea, noin 35 senttiä pitkä vuoka. Keksit mahtuvat tämän pituiseen astiaan täsmällisesti. Voit käyttää muunkin kokoista ja muotoista astiaa, mutta tällöin voit joutua katkomaan kesejä, jotta saat aseteltua ne tasaisesti vuokaan.

Mansikkakakku monella tavalla

Jos et kuitenkaan jaksa tehdä tiramisua, testaa helppoa ja hauskan näköistä kulhokakkua. Voit käyttää kakkupohjana britakakkua, valmista kakkupohjaa tai keksejä. Palastele pohja suupaloiksi ja lado palat läpinäkyvään kulhoon kerroksittain marjojen ja kermavaahdon kera.

Ranskalaisessa mansikkatortussa taas on samaa eurooppalaista hienostuneisuutta kuin tiramisussa. Murupohjaan tulee hitunen sitruunaa, ja piirakka täytetään paksulla vaniljakiisselillä ja mansikoilla.

Ja sitten on tietenkin ihan perinteinen mansikkakakku. Sen voi tehdä helposti vegaanisena, ja tämä nerokas kakkupohja onnistuu aina. Ei turhia vatkailuja eikä munia, mutta pohjasta tulee sienimäisen kimmoisa ja se pysyy kasassa. Sitten vain Marcel Proustin romaani toiseen käteen ja teekupponen toiseen.

Blogistani löytyy myös perinteisen, mansikoilla ja rahkalla höystetyn britakakun ohje sekä syvän aromikkaan kirsikka-mascarponebritan resepti.

P.S. Mitä hittoa minä teen sillä Pirkan greippihillolla? Sen maku on todella tiukka. Minun on vaikea kuvitalle syöväni greippihilloa leivän päällä tai minkään juuston kanssa. Vai enkö ole keksinyt sille sopivaa juustoparia. AUTTAKKKEEEEEE!!!!!!