hampurilaispihvi hampurilaissämpylä punajuuri jugurtti chili

Juustohampurilainen kesäisillä lisukkeilla

(*Sain lihan ja juuston ilmaiseksi.)

Jos juuri sinä mietit juuri tällä hetkellä, miten minut saa onnelliseksi, vastaus on tämä.

Jukolan juusto cheddar
Olen koska tahansa valmis vastaanottamaan 16 pakettia erilaisia cheddarjuustoja. Nämä Jukolan juustolan ihanuudet minulle lahjoitti Mösjöö Habanero eli Habanero Kitchenin ihana Timo, jolla on vissiin jotain kytkyjä tuonne juustolaan. En miettinyt kahdesti, kun Timo kysyi, voisiko hän jättää minulle kylmälaukullisen juustoja Tampereen Kauppahallin Herkkuveräjään. Siellä minua sitten odotti kasa cheddaria.

Joukossa oli sekä tavallista että pippurilla, chilillä ja valkosipulilla maustettua juustoa. Aloitimme testailun perusmausta. Oli kiva tutustua taas uuteen suomalaiseen juustolaan. Niin hyviä kuin Mouhijärven juustot ovatkin, on mukavaa löytää jo vähän muutakin.

Herkkuveräjän isäntä paitsi säilytti juustoni, myös pakkasi kassiini myös pari pakettia Beeflandin häränjauhelihaa. Karja kasvatetaan Virossa luomusti, ja uusi lihaerä tulee Herkkuveräjään kerran kuukaudessa.

Olin niin pökertynyt ilmaisherkuista, etten kehdannut olla myös ostamatta jotakin. Päätin tehdä jauhelihasta ja cheddarista tietenkin burgereita. Ostin vielä pussillisen ihania hapatettuja suolakurkkuja ja Tannisen chili-punajuurihilloketta. Tannisen valikoimassa on esimerkiksi kevyesti chilillä maustettua mansikkahilloa ja suklaakastiketta. Chiliä on käytetty hienostuneesti. Ostamassani kastikkeessa punajuuren hento aromi ei kärsinyt, vaan chili vain tahditti sitä maltillisesti. Plussaa myös siitä, että kastikkeissa ei ole väri- ja säilöntäaineita.

hampurilainen suolakurkku punajuuri jugurtti
Tanninen chili punajuuri

Tällä kertaa en jaksanut leipoa sämpylöitä itse. Suosittelen kuitenkin lämpimästi tätä rukiisten briossisämpylöiden reseptiä. Löysin Stockalta juuri passelin kokoisia punajuurisämpylöitä, jotka sopivat annokseen, koska halusin hampurilaisiin kesän makuja.

Päätin korvata majoneesin kreikkalaiseen jugurttiin tehdyllä valkosipulikastikkeella. Siis vain jugurttia, paljon murskattua valkosipulia, vähän suolaa ja sokeria. Voitelimme sekä valkoista kastiketta että punajuuripyrettä reilusti sämpylöihin. Mehevyyttä piisasi, eikä kokonaisuus ollut liian raskas.

Jauhelihapihveistä teimme maailman yksinkertaisimpia. Murskasimme lihan joukkoon hieman valkosipulia, mausteeksi suolaa ja pippuria. Mielestäni hampurilaispihveistä tulee mehevämpiä, taikina on jääkaappikylmää, ei kädenlämpöistä. Myös Sivumaun Jani allekirjoittaa havainnon, joten se ei voi olla hörinää korvieni välissä. Pihviä ei tarvitse painella kasaan, kun se on pannulla. Sitä ei myöskään tarvitse raapia jatkuvasti irti, koska juuri silloin pihvin pinta vasta rikkoontuukin. Anna lihan kypsyä rauhassa. Kun siinä on napakka paistopinta, pihvi kääntyy kuin itsekseen.

Lopuksi heitimme tuhdit juustoviipaleet sulamaan pihvien päälle ja paahdoimme reilusti keltasipulia sokerissa. burgerien lisukkeiksi. Mmmmm. Kuuletko. Me say mmmmmmmmmmmmmmmmmmm.

hampurilasipihvin paisto
hampurilaispihvin paisto hampurilaissämpylät
hampurilaispihvi hampurilaissämpylä punajuuri jugurtti chili
Aluksi aioin korvata salaatin voikukanlehdillä, jotta annos olisi mahdollisimman freesi. En kuitenkaan ehtinyt iltahärdellien keskeltä ulos keräämään lehtiä, joten nyt mentiin tavallisella salaatilla.

Olemme kuitenkin syöneet voikukanlehtiä lisukkeena. Lehtiä ei tarvitse sen kummemmin esikäsitellä; kunhan et nyt ihan ajotien pientareelta niitä kaikkein likaisimpia poimi. Huolellinen huuhtelu riittää puhdistukseksi. Parhaita ovat nuoret lehdet, joiden reunat ovat vielä suorat, eivät sahalaitaiset. Vaikka monissa ohjeissa neuvotaan toisin, minä poistaisin lehden keskellä olevan ruodin myös nuorista lehdistä, koska se on aina kitkerä.

Tällä viikolla testailen myös voikukan mykeröistä tehtyjä kapriksia ja kuusenkerkällä marinoitua kalaa. Ans kattoo miten käy!

 

5 kommenttia

  1. Tuus ny kertomaan tyhmälle että miksi mainitset juttujen alussa nykyään että mitä olet saanut ilmaiseksi (limaiseksi, tshihi)? Voi olla että oletkin kertonut mutta en muista kyllä ollenkaan. Vaikuttaa arvosteluun jos saat viis kiloa juustoa tai laatikon viiniä. Aika hakoteillä mun mielestä ollaan jos ei osaa olla objektiivinen arvosteluissaan. Tai sitten perinteisesti olen taas ihan kujalla. Yllättyneet: –

    • Savusuolaa

      Kerron, koska esimerkiksi blogietiikan asiantuntija Salla Kääriäinen suosittelee tätä. Kävin Sallan luennolla sisällöntuottajien Ping-seminaarissa, ja hän korosti sitä, että lukijan on aina tiedettävä, mitä bloggaaja on saanut ilmaiseksi, onko hän ollut jossakin tapahtumassa kutsuvieraana vai maksanut lipun itse jne.

      Hassua, jos joku kokee, että teksti muuttuu ei-objektiiviseksi juuri siksi, että kirjoittaja kertoo avoimesti saaneensa jotain ilmaiseksi. Tosin olen itse seurannut tätä keskustelua bloggaajien objektiivisuudesta vuosikaudet ja todennut, että teetpä niin tai näin, teet aina jonkun mielestä väärin.

      Olen aikaisemminkin merkinnyt juttuun, jos olen saanut jotakin ilmaiseksi tai ollut kutsuttuna, ilmaisena vieraana jossakin. Olen siis sekä kirjoittanut tämän itse bloggaukseen että merkinnyt (*tällä tavalla) jutun loppuun. Tuon Kääriäisen luennon ja blogeissa käytyjen keskustelujen perusteella totesin, että on parempi laittaa se merkintä heti jutun alkuun. Näin lukijan ei tarvitse arvailla, onko se nyt saanut jotain ilmaiseksi, kun ilmaiset hyvät eritellään heti jutun alussa.

      Jos joku on sitä mieltä, että juuston ilmaisuus vaikuttaa mielipiteeseeni siitä, sen kun. Miten minä voisin alkaa vääntää jossain nettikeskustelussa asiasta? Tässä postauksessa osa tuotteista oli ilmaisia ja osan ostin, kuten olen jutussa kertonut. Pidin sekä ilmaisista että että maksamistani tuotteista. Olen saanut tänä keväänä myös ilmaista viiniä esimerkiksi Hardy´silta. Olen testaillut noita pulloja ja raportoinut testituloksista parin reseptin yhteydessä. Osa viineistä oli hintaansa nähden iloisia yllättäjiä, osa pliisuja. Sama juttu ilmaiseksi testaamieni ravintoloiden kanssa. Esim. Tillikka ja Näsilinna hakivat mielestäni uudistumisestaan huolimatta vielä linjaansa. Sen sijaan Dabbal oli omaan makuuni tosi hyvä. Joku toinen voisi olla toista mieltä, oli hän sitten maksava asiakas tai kutsuvieras.

      Mutta myönnän, etten nyt ihan tajunnut pointtiasi. Oliko se siis, että en saisi ottaa vastaan mitään ilmaista vaiko se, etten saisi merkitä juttuun, mitä olen saanut ilmaiseksi? Mielestäni on lukijan kannalta reilua merkitä näkyvästi, mitä on saanut ilmaiseksi. Tämä on myös kuluttajaviranomaisten ja blogietiikan asiantuntijoiden suositus.

      Se, etten saisi ottaa mitään ilmaiseksi, on mielestäni aika hassua. Kyllähän minä saan toimittajanakin kutsuja ties mihin tiedotustilausuuksiin ja kissanristiäisiin, jotka ovat täynnä ilmaista pullaa. Tulee kirjojen ilmaisia arvostelukappaleita ja naistenlehtiin ilmaisia testimeikkejä. Eikö se ole vähemmän objektiivista ja avointa, että journalistin ominaisuudessa minun ei tarvitse kertoa vaikka kirja-arvostelun alussa, että ”arvostelukappale saatu ilmaiseksi Tammelta”, mutta bloggaajan roolissa teen näin? 😀

  2. Savusuolaa

    Pakko vielä heittää tähän tämmöinen blogeissa esiteltyyn ilmaiskrääsään liittyvä linkki, koska musta tuntuu Ville, että ymmärrät tämän huumoriarvon 😉 :

    http://www.elle.fi/mettiforssell/2015/11/2702/

    Oi oi. Tulispa mullekin tollanen Swarowskin kristalleilla koristeltu imuri. Voisin vaikka kirjoittaa bloggauksen siitä, miten näpsäkkäästi kristalli-imurilla saa siistittyä sohvatyynyjen väliin putoilleet, kuivahtaneet (ja ilmaiset!) cheddarmurut. Tolla voi varmasti myös siivota näppärästi vessan lattialle kuivuneen etananpaskan, jota siellä nyt on, kun yritämme kasvattaa lehtokotiloista syötäväksi kelpaavia. 😀

  3. Äh. No tottakai et tajunnut pointtia, koska fiksuna en laittanut kysymysmerkkiä. Eli piti kirjoittaa näin:”Vaikuttaa arvosteluun jos saat viis kiloa juustoa tai laatikon viiniä.” Tuohon kysymysmerkki, niin lause muuttuu hurjan paljon. ”Vaikuttaa arvosteluun jos saat viis kiloa juustoa tai laatikon viiniä?” Käytän tähän julkisuudesta tuttua Sori siitä.

    Joskus minulla on myös ongelma saada ajatus tekstiin mitä haen takaa. Tällä kertaa ajatuksen haku oli se, että jos et mainitse saaneesi ilmaisia tuotteita ja joku huomaa sen ilman että olet maininnut asiasta, niin tämä joku voi kuvitella että et ole objektiivinen. Tuota mietin että eihän kai kukaan ole tuollainen. Mutta vastauksestasi päätellen taitaa olla…

    Saat ottaa vastaan mitä sulle tarjotaan (tuotteen valmistajahan saa mainosta) ja kyllä se kannattaa merkitä että mikä oli ilmaista. Syyt kerroitkin ylempänä. En ole perustyypin suomalainen (jos mää en saa niin emmä muillekaan suo) vaan hyvä vaan että jotain saa. Tarjotaan mullekin lounaita välillä, mutta syynä on yleensä IT:hen liittyvät ostot.

    Olen itsekin tehnyt toimitushommia (ilman palkkaa ja työsopimusta) ja olen sitä kautta saanut jotain pientä. Tällöin kuulin hienon lauseen mikä pitänee paikkansa.

    Jos haluat nähdä ahneutta puhtaimmillaan, seuraa toimittajaa joka on juuri saamassa jotain ilmaiseksi.

    PS. tuohon linkkiin kommentoidaksi. Eisssss…

    • No mä ajattelinkin, että sulta on ehkä jäänyt joku välimerkki tosta pois tai olet kirjoittanut lauseen kiireessä, kun en ihan tajunnut.

      Voi kuule, täällä intterwebsin ihmemaailmassa on IHAN KAIKENLAISTA vipeltäjää. 😀 Pahimmat foliohattuilijat eivät onneksi täällä meikäläisen blogissa pyöri, mutta varsinkin todella suositut lifestyle-bloggaajat ovat välillä ihan käsittämättömien salaliittosyytösten kohteena. Tyyliin et voi enää kehaista yhtään ravintolaa, huulipunamerkkiä tai edes kirjastosta lainattua kirjaa, kun joku mouruaa, että ”tässä on takana kapitalististen piilomainostajien salaliitto”.

      Toisaalta se on ymmärrettävää, koska juuri tuon linkkaamani jutun kaltaiset postaukset vetävät ainakin minun kaupallisuusmittarini punaiselle. Kaupalliset yhteistyöt ovat mielestäni ihan jees, kunhan lukijalle on aina selvää, että tuote on saatu ilmaiseksi/bloggaaja saa kirjoituksestaan rahaa, ja se tuote tai palvelu on esitelty jotenkin järkevästi. Siis ei vain heruteta ylisanoja, vaan esiteltäisiin sitä tuotetta jotenkin relevantilla tavalla ja testattaisiin sen ominaisuuksia. Pidän itse kovasti Kuningaskuluttajasta ja vastaavista tuotevertailuista, ja parhaimmillaan kaupalliset yhteistyöpostaukset mahdollistavat sen, että bloggaaja pääsee vaikkapa vertailemaan useita eri tuotteita ja lukijan on helpompi tehdä ostopäätös, kun hänen ei tarvitse testata miljoonaa eri mehumaijaa ja palautella vikaostoksia kauppaan.

      No, toisaalta kaipa nuo seurapiirikekkerit ovat ihan relevantti hetki testata kristalleilla koristeltua imuria. Jos mä nyt ostaisin kristalli-imurin, ostaisin ihan varmasti juuri tämän. 😀

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*