Laiskan lohturuoka: Ikean lihapullat juureskastikkeessa

Olen aikaisemminkin kehunut Ikean ravintolan ja lihapullien hinta-laatusuhdetta. Ikean pullat ovat suosikkieinekseni. Ostan niitä kilon keissin aina, kun satun liikkeeseen. Pullien ainesosaluettelo ei ole liian pitkä, ja käytetyt ainekset ovat tunnistettavia. Mielestäni Ikean pullat ovat ihan hyvä hätävara kiireisten päivien, lapsivieraiden ja apua-kaapissa-ei-oo-mitään -kriisien varalle.

Vaikka välttelen eineksiä, en suinkaan tyrmää niitä 100-prosenttisesti. Eniten minua huolestuttaa einesten sisältämän suolan, sokerin, rasvan ja epämääräisten aromien määrä. Kuten viime talvena kirjoitinkin, voi eineksiä mielestäni syödä silloin tällöin ihan hyvällä omallatunnolla, jos ateriaansa tuunaa hieman terveellisemmäksi. Eikä eines tai säilyke itsessään ole mielestäni kirosana, ovathan karjalanpiirakat, tonnikala ja oliivitkin eineksiä ja säilykkeitä.

Ollessani monta päivää yksin kotona teen yleensä ison kattilallisen lihapullakastiketta ja pastaa. Se on helppo ja maukas lohtumössö, jota voisin syödä vaikka viikon putkeen. Kun valitsee oikeat juurekset ja kasvikset, tämän ruoan annoshinta ei todellakaan päätä huimaa. Kastikkeen voi alkuhärdellin jälkeen jättää hautumaan itsekseen keskilämmölle. Kuoriminen ja pilkkominen ovat oikeastaan ainoat ja aikaavievimmät työvaiheet, ja tässäkin harjoitus tekee mestarin.

Lihapullat juureskatikkeessa:

500 grammaa Ikean lihapullia
1/3 kaalista
1 palsternakka
3 porkkanaa
puolikas lehtiselleri
1 keltasipuli
2-4 valkosipulinkynttä
400 grammaa paseerattua tomaattia
noin litra vettä
2 teelusikallista mietoa chiliä tai cayannepippuria
2 teelusikallista juustokuminaa
kourallinen tuoretta korianteria
mustapippuria
sokeria
suolaa
öljyä kuullottamiseen

Sulata lihapullat pahimmasta kohmeesta huoneenlämmössä tai mikrossa. Kuori ja silppua kasvikset. Kuumenna reilu tilkka öljyä suuressa kattilassa, ja lisää chili/cayannepippuri sekä juustokumina öljyyn. Kuullota keskilämmöllä ensin valko- ja keltasipulia, lisää tämän jälkeen kaali. Anna kaalin kuullottua ja pehmentyä hetki, ja lisää joukkoon lihapullat. Voit kaataa kattilaan tilkan vettä, etteivät kasvikset pala pohjaan.

Hauduta lihapullia ja kaalia noin 10 minuuttia. Lisää tämän jälkeen loput kasvikset, paseerattu tomaatti ja loppu vesi. Anna kastikkeen hautua kannen alla keskilämmöllä vielä noin 20 minuuttia. Kastike on valmista, kun kaali on hajonnut pehmeiksi suikaleiksi, mutta porkkanassa on vielä suutuntumaa. Silppua korianteri joukkoon. Lisää lopuksi makusi mukaan suolaa, pippuria ja sokeria. Suosittelen käyttämään tomaattikastikkeessa saman verran suolaa ja sokeria. Sokeri korostaa tomaatin mehevyyttä, eikä kastikkeesta tule liian pistävää. Tarjoile pastan kanssa.

Vielä pieni elämää helpottava vinkki niille, jotka onnistuvat aina sähläämään keittiössä. Siis pilkkovat kasviksia samaan aikaan, kun kypsentävät niitä, ja kaikki päättyy aina katastrofiin (osa kasviksista kärähtää ja osa jää raaoiksi). Kuori ja paloittele kaikki kasvikset kerralla, ennen kuin teet yhtään mitään muuta. Etenkin jos sinulla on induktio- tai kaasuliesi, ja olet maallikko, älä edes kuvittele ehtiväsi kuoria ja paloitella kaikkea ”siinä sivussa”. Kun ei se kuitenkaan koskaan onnistu, vedät vain käsiisi haavoja, katkot kyntesi, ruoka palaa ja kaikkia vituttaa.

Jos tuntuu siltä, että keittiö on aina kuin pommin jäljiltä, ja käynnissä on kauhea sekoilu, kun yrität samaan aikaan kauhoa porkkanakuutioita yhdeltä leikkuulaudalta ja sipulimurskaa toiselta, älä säädä useiden alustojen ja astioiden kanssa. Lado kaikki kasvikset yhteen suureen astiaan. Pohjalle pehmeimmät/nopeimmin kypsentyvät/ne kasvikset, joihin haluat jättää purutuntumaa. Päälle ne, joita kannattaa haudutella pidempään, kuten kaali. Aivan päällimmäiseksi sipulit, jotka kuullotetaan voimakkaimpien mausteiden kanssa ennen kuin kattilaan pannaan yhtään mitään muuta.

Tämä voi kuulostaa lapselliselta neuvomiselta. Entisenä eineksillä eläneenä säätäjänä tiedän, millaisen kaaoksen yksinkertaisen pastakastikkeen tekeminenkin voi aiheuttaa, jos työjärjestystä ja logistiikkaa ei mieti. Opin vasta mieheni tavattuani, että puolet ruoanlaiton helppoudesta tai vaikeudesta tulee kaikesta, mikä liittyy työvälineisiin, työvaiheiden suunnitteluun ja ruoan esivalmisteluun.

Luulen, että kyvyttömyys hahmottaa ruoanlaitto samanlaisena työnä kuin pienimuotoinen muutto, on yksi syy siihen, miksi jotkut pitävät kokkaamista hitaana, vaikeana ja sotkuisena puuhana. Ymmärrän myös erittäin hyvin lapsiperheitä, joissa ruoanlaitto koetaan aikaavieväksi pakkopullaksi. Ja mielestäni kotiruoan puolesta ei puhu pätkän vertaa se, että ihmisiä aletaan syyllistää tv:n katselusta ja vihjailla, että ”teillä on varmaan kasvatuksessa jotain vikaa, kun te ette saa laitettua ruokaa niiden lasten ollessa kotona”.

Lapsettoman ihmisen/jeesusvanhemman voi olla vaikea ymmärtää, millaisen säädön voi saada aikaan jo ihan yksikin lapsi. Eipä sillä tarvitse olla kuin kränää aiheuttava sairaus ja toisella vanhemmalla samaan aikaan ylitöitä, kun tilanne tuntuu sellaiselta, että et saa juotua edes vesilasillista rauhassa. Itse tehdyn tuorepastan väkertäminen ei siinä tilanteessa ole ihan se ensimmäinen asia, joka pulpahtaa mieleen.

Oman kokemukseni vuoksi olen alkanut suhtautua suopeammin myös kasvissose-, porkkana- ja punajuuripyreisiin, joita on ainakin Pirkan valikoimassa. Esimerkiksi punajuuren käsittely ja kypsentäminen on niin sotkuista ja hidasta puuhaa, että en lähtisi velvoittamaan yhdenkään nälkäisen ipanan vanhempaa siihen. Valmiin punajuuripyreen käyttäminen on mielestäni pieni hinta siitä, että lapset tottuvat syömään tätäkin juuresta.

Eli, vanhempi, laiska ihminen tai säätäjä: älä ruoski itseäsi, jos joskus ostat eineksiä ja puolivalmisteita. Niistäkin saa ihan kelvollisen aterian, kunhan jääkaapissa on aina jemmassa kasviksia.