Arvostelu: Laimea Flame

Olen käynyt kolme kertaa syömässä Flamessa. Joka kerta syy on ollut ravintolan tarjous tai lompakosta löytynyt ale-kuponki. Ale-hinnoilla Flamessa on ihan jees hinta-laatu-suhde, mutta normaalihinnalla en tässä paikassa söisi.

Paraatipaikalla Hämeenkadun alkupäässä on nähty jos jonkinmoista viritelmää. Ennen Flamea tiloissa toimi muutaman vuoden saman omistajan eli Restamaxin Coyote. Sitä edeltävät vuodet täti muistaa vähän heikosti. Oliko tässä tilassa joskus Memphis? Ennen Coyotea taisi olla todella lyhyen ajan jokin American Dineria muistuttava burger/wings-paikka. Ja sitä ennen inasen japanilaishenkisesti sisustettu paikka, johon ternimaitokapseleita, kännykkäliittymiä, WinCapitaa, autovahaa ja vastaavaa kaupustelevat markkinointiheebot toivat potentiaalisia uhrejaan kuuntelemaan myyntijorinoitaan. Nimimerkillä minutkin yritettiin joskus saada mukaan härdelliin, jossa olisi ensin pitänyt tilata Ruotsista 2000 euron edestä autovahaa ja lisäravinteita päästäkseen mukaan rinkiin, jossa kaupusteltiin kännykkäliittymiä. En sitten jostain syystä lämmennyt.

Kaksi aikaisempaa käyntiä Flamessa ovat jättäneet hailakan vaikutelman. Ensimmäisellä kerralla hampurilaiseni oli ihan kylmä, ja mediumina tarjoiltu jauhelihapihvi lähempänä raakaa. Toisella kerralla palvelu oli melkoista sirkusta. Sanoimme jakavamme alkupalat, mutta meille tuotiin kuitenkin omat annokset. Mieleeni on jäänyt erityisesti se, että tarjoilijat vaihtuivat aterian aikana monta kertaa, ja palvelu tuntui hätäiseltä.

Sama fiilis jäi tästäkin kerrasta. Lähdimme purilaisille maanantaitarjouksen houkuttelemina. Listalta saa siis valita kaksi samaa annosta, mutta vain toisesta veloitetaan.

Nälkäinen neljän hengen seurueemme tilasi alkuun kaksi combo-annosta, joihin on kasattu erilaisia finger foodeja. Tätä annosta ei jostain syystä löydy ravintolan nettimenusta, enkä muista hintaa ulkoa. Yksi combo on hyvä alkupala kahdelle nälkäiselle. Annos tyydytti enemmän nälkää kuin makuhermoja. Panko-leivitettyjä rapuja mainostetaan menussa ”erityisen herkullisiksi”, mutta en maistanut mitään eroa tavalliseen leivitykseen. Teriyaki-marinoidut kanavartaat oli marinoitu yli, lihassa ei ollut suutuntumaa, vaan pehmeä lihamössö maistui jo kerran pureksitulta. Friteeratut kanan sisäfileet olivat tosi geneerisiä; ne olisivat voineet olla mautonta tofua tai kalaa. Ribs-pala oli myös rakenteeltaan outo, vain yksi luu ja ylikypsäksi hautunutta lihaa ja jänteitä. Ribsien ja teriyaki-kanan marinadit sekoittuivat ikävästi keskenään, koska lihat oli aseteltu päällekkäin. Parasta annoksessa olivat dipit. Etenkin bbq-kastike oli sopiva yhdistelmä makeaa, suolaista ja tulista.

Combo-kori.

 

Pääruoiksi tilasimme Texas Bbq-burgerit (14,90) ja American Classicit (13,90). Vain yksi uskalsi tilata pihvinsä mediumina minun tartar-kokemukseni vuoksi. Tällä kerralla medium kuitenkin oli täydellisen rapsakka päältä ja punainen sisältä. Kypsät pihvit taas olivat aika kuivia. American Classicit tilanneet pettyivät, koska menussa mainittu coleslaw olikin purilaisen välissä, ei lisäkkeenä. Salaattia oli siis aika vähän, ja se oli todella majoneesipitoista. Coleslaw vaatii kuitenkin potkua etikan haposta, ei vain öljyä. Ranskalaisia oli maltillinen annos, ja ne oli tehty itse kuoriperunasta. Pienessä kipossa tarjoiltu talon ketsuppi oli tulisenmakeaa dippiä, erittäin hyvää. Kastikkeet olivat näidenkin annosten kruunu.

 

American Classic ja hatun alla piileskelevä coleslaw.

 

Tällä kertaa olimme vesilinjalla. Juomalista ei kuitenkaan päätä huimaa monipuolisuudellaan. Flamea markkinoidaan sekä jenkkipaikkana että makujen sulatusuunina. Listalla on niin eteläafrikkalaisittain grillattua karitsaa, kreolilaista kasvisalsaa kuin japanilainen kalaburherkin. Jenkkilä tai mikään muukaan eksotiikka ei kuitenkaan yllä juomalistalle. Karjalaa, Heinekenia, Fostersia, Solia. Siis ihan tavallisia ylikansallisia bulkkibissejä, ei mitään huikean harvinaista tai yllättävää. Jälkiruoan skippasimme, eikä tylsä ja raskas lista houkutellut. Juustokakkua, suklaakakkua, jäätelöä ja niin edelleen. Raikas sorbetti tai mielenkiintoinen jälkiruokadrinksu olisi voinut innostaa.

Ravintolapäällikkö Jennileena Paananen kuvaili ravintolan asiakaspalvelua taannoin Tamperelaisessa näin:

”Meillä on kaupungin paras palvelu. Jos esimerkiksi asiakas haluaa muuttaa jotain lisäkettä tai yksityiskohtaa annoksestaan, asiakkaan toiveen toteuttaminen on ensisijainen lähtökohta”, lupaa Paananen.

En ole nähnyt kaupungin parhaasta asiakaspalvelusta murentakaan kolmella käyntikerrallani. Ennen asiakkaiden toivottiin odottavan pöytiin ohjausta. Nyt sekä meidän seurueemme että pari muuta porukkaa seisoskeli aikansa hämmentyneenä eteisessä, kunnes tarjoilija huikkasi ”menkää tonne vaan”. Pöydässämme pyörähti tälläkin kertaa noin kolme eri tarjoilijaa. He hoitivat hommansa peruspirteydellä, kyselivät maistuiko ruoka ja olivat kohteliaita. Mutta ei se ole huippupalvelua. Se on vähintä, mitä asiakas voi odottaa ravintolassa. Sekään ei ole ylitsevuotavaa, että asiakas saa muuttaa annoksensa lisukkeen. Vain normaalia joustavuutta, jota keittiöltä voi odottaa silloin, kun päällä ei ole kaoottinen ruuhka.

Flamessa tuntuu olevan nykyään koko ajan jokin tarjous käynnissä. Maanantaina suuri sali oli parhaimmillaankin juuri ja juuri puolillaan. Useimmiten ohi kävellessäni paikka näyttää autiolta. Jonkinasteisesta paniikista kertonee se, että ravintola luopui baaristaan ja tiloissa aloitti pari viikkoa sitten Wayne´s Coffee. Saapa nähdä, kuinka kauan Flamen liekkiin jaksetaan vielä puhallella. Mielestäni ongelma on se, että näitä matalan kynnyksen purilaispaikkoja on Mansessa jo aivan liikaa. Ihmiset käyvät siellä, missä rahoilleen saa parasta vastinetta, kuten Zarillossa. Siellä melkein kaikki hampparit maksavat 8,50 ja tiistaisin vain vitosen (ja silloin joutuu jonottamaan ja pitkään). Myös kaikki muut safkat ovat halvempia ja maukkaampia kuin Restamaxin paikoissa.

 

Saliin vievän käytävän varrella oleva looshit olivat tyhjiä, eikä salissakaan ollut tungosta.

 

Tähtiä heruu 2,5. Jos olisin maksanut täyden hinnan, ottaisi aivoon.

Edit: Aloin jälkikäteen pohtia, kuuluiko tuo nykyinen Wayne´s Coffee aikaisemmin Flamen baariin? Korjatkaa, jos joku tietää paremmin. Tämä liiketila on jotenkin vaikea hahmottaa, koska muistikuvieni mukaan nämä kaksi tilaa on aina välillä yhdistetty ja sitten taas erotettu.

 

5 Kommenttia

  1. Ensinnäkin, täällä näyttää hyvältä! Onnittelut uudelle bloggaajalle 🙂 Ja toisekseen, itsellä on Flamesta ihan hyvä kokemus, isänpäiväsunnuntaina istuin siellä pari tuntia odottamassa junan lähtöä ja palvelu oli aivan mielettömän hyvää. Tarjoilijat oli tosi mukavia eikä yksinäistä ahdisteltu pois pöydästä vaikka isänpäiväporukkaa pukkasi sisään (tosin paikka oli about puolitäysi). Tilasin wasabi-kalahampurilaisen ja pyysin sen ilman wasabia koska oon tulisuudelle niin herkkä. Tarjoilija kuitenkin laittoi wasabimajoneesin mulle annoksen oheen kuppiin ja onneksi laittoi – kun uskaltauduin maistamaan, makuyhdistelmä oli erinomainen, eikä yhtään liian ytäkkä. Muutoin annos oli keskinkertainen, mutta wasabi+kala oli itselle sen verran erikoinen hampurilaismaku-yhdistelmä, että pisteet Flamelle.

  2. Ihan mahtavaa, että aloitit bloggauksen, ja vielä mahtavampaa, että kirjoitat ravintoloista! 🙂 Waynesin kohdalla oli ennen Flamen baaripuoli, just niin kuin muistelitkin. Sitä ennen siinä oli se vihreä irkkubaari, jonka nimeä en ikinä muistanut. Restamax omistaa Waynesin ja Flamen molemmat, että tilat kyllä pysyivät samalla lafkalla.

  3. Joopa joo, pettymystä pukkasi meillekin kun eilen Flamessa kävimme testaamassa sapuskoja. Palvelukin oli, no, kai se palvelua oli kun sentään hymyilivät tilausta ottaessaan. Huonontunut on kovin Coyoten ajoilta, niin palvelu, ruoka kuin yleistunnelmakin paikassa. Ruoka vahvasti ylihinnoiteltua ja annoskoot onnettomat. Ja muuten, meillä loikki kaksi eri tarjoilijaa vuorotellen pöydässä.
    Pisteitä asteikolla 1-5 ehkä 2.

    • Olen ihan samaa mieltä siitä, että pelkkä hymyileminen ei riitä hyväksi asiakaspalveluksi. Hymyn tasolle se ruokien pöytiin kiikuttaminen kuitenkin Suomessa valitettavan usein jää.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.