Kaalikääryleet: Tämän herkun vuoksi kannattaa nähdä vaivaa

Blogiani pidempään lukeneet ovat joutuneet parin vuoden ajan melkoisen kaalipropagandan uhreiksi. Kaali vain sattuu olemaan yksi maailmankaikkeuden jaloimpia tuotoksia. Se maistuu niin raakana hapokkaassa salaatissa kuin makeana, pehmeäksi hautuneena.

Valkoista kultaa.
Valkoista kultaa.

Pari viikkoa sitten teimme kaalikääryleitä. Jännitti, koska olen kuullut niin paljon valitusta kääryleidenteon vaikeudesta. Mieskin on tehnyt näitä viimeksi yli puoli elämäänsä sitten ravintolakoulussa. Lopputulos kuitenkin palkitsi, vaikka ilma oli jännityksestä sakeana, ja saattoipa siinä lipsahtaa yksi jos toinenkin ärräpää. Pidämme mielessä nämä vinkit tulevissa kääryletalkoissa:

– Maustelientä kannattaa tehdä runsaasti. Kääryleet saavat kypsyä pitkään, ja ne imevät lientä todella paljon. Kääryleitä enemmänkin keitetään kuin paahdetaan uunissa.

– Kääryleiden kannattaa antaa hautua uunissa folion alla vielä kypsennyksen jälkeen. Lientä kannattaa lisätä tässäkin vaiheessa.

– Kääryleet ovat parhaimmillaan seuraavana päivänä, kun ne ovat jäähtyneet ja mehustuneet kunnolla.

– Lehtien kovimmat ja paksuimmat, kannan lähellä olevat osat kannattaa vuolla ohuiksi. Näin lehti pysyy ehjänä ja muotoilu on helpompaa.

– Käytä todella suurta kattilaa. Epävarma ottaa kattilan vaikka kauppaan mukaan ja valitsee kaalin, joka on varmasti sopivan kokoinen.

Ainekset (noin 20 kappaletta):

keskikokoinen, noin 1,5-kiloinen kaali
suolaa
vettä

Täyte:

1 suuri keltasipuli
400 grammaa jauhelihaa (käytimme peuraa, voit korvata myös soijarouheella tai paistetuilla sienillä)
2 desiä keitettyä täysjyväriisiä tai ohraa
2 kananmunaa
1 desi kermaa
1 teelusikallinen valkopippuria
1-2 teelusikallista kuivattua meiramia
suolaa
voita kuullottamiseen

Voiteluun:

kaalin keitinvettä ja runsaasti tummaa siirappia
voita

Keitä kaali kokonaisena suuressa kattilassa, runsaassa vedessä keskilämmöllä. Tarkkaile kaalin kiehumista ja leikkaa lehtiä irti sitä mukaa kun ne kypsyvät täysin. Nosta lehdet kuivumaan talouspaperin päälle. Vuole lehtien kantaosan paksuimmat kohdat ohuemmiksi.

Tee seuraavaksi täyte. Ota talteen kaalin kypsä kanta ja silppua se pieneksi. Silppua myös sipuli. Kuullota sipulia ja täytteeseen tulevaa kaalia hetki pannulla. Lisää joukkoon jauheliha, munat, kerma ja mausteet. Paista kunnes liha on kypsää. Sekoita koko ajan hyvin.

Tee kääryleet, kun lehdet ovat jäähtyneet sen verran, että voit käsitellä niitä. Pane täytettä pari reilua ruokalusikallista kaalinlehden alareunaan. Rullaa kiinni, ja taittele lehden sivut kääryleen sisään. Lado kääryleet uunivuokaan tiiviiksi riviksi. Valele kääryleitä kaalin keitinvedellä ja tummalla siirapilla.

Paista kääryleitä 175-200 asteessa. Valele paiston aikana keitinliemellä. Kun kääryleiden pinta on ruskistunut hieman, laske lämpötila 100 asteeseen. Jatka kypsentämistä 2-3 tuntia. Kurkistele säännöllisesti uuniin ja lisää nestettä. Anna kääryleiden imeytyä ja nesteytyä folion alla vielä paiston jälkeen. Voit sipaista pintaan voita juuri ennen tarjoilua.

Tarjoiluvinkki puolukkahilloon kyllästyneille. Marinoitu punasipuli tuo suolaisenmakean rinnalle hyvää hapokkuutta. Marinoi suuria punasipulirenkaita etikassa, öljyssä, suolassa, sokerissa ja pippurissa muutama tunti.

Kaalin ja sipulin aromit saa häädettyä jääkaapista, kun kaadat pikkulautaselle pari ruokalusikallista soodaa, ja annat sen seistä kaapissa pari tuntia. Imee hajut uskomattoman tehokkasti.

 

 

2 kommenttia

  1. Kaali on niin hyvää, sitä vain välillä unohtaa sen olemassaolon. Savojinkaalissa lehdet on hieman taipuisammat ja niitä olen onnistunut käärimään myös ilman keittämistä (tai niistä ainakin saa lehdet irrotettua kattilaan). Jostain blogista muistan lukeneeni, että lehdet pehmenisivät myös käyttämällä kaalia pakastimessa (jos vain sattuu olemaan kaalin mentävä rako pakastimessa).

    Täytteeseen olen soveltanut perinteisten ainesosien lisäksi suppiksia, kotimaista kvinoaa, juustoraastetta ja mausteita reilulla kädellä. Ainoa vika kaalikääryleissä on että valmistus vie aikaa ja samalla vaivalla on melkein pakko tehdä iso satsi.

    • Savusuolaa

      Minäkin aloin heti ideoida uusia sovelluksia esimerkiksi punakaalista ja eri maustamisvaihtoehdoista. Nyt päätettiin pelata varman päälle ja olla perinteisiä. Olen niin kömpelö, että itselleni pelkkä siistin ja nätin rullaustekniikan oppiminen on haaste. Aikaahan tuohon tuhraantui, mutta kyllä se vain palkitsi. Oli mahtavaa syödä koko viikko isoja kääryleitä, joiden maku ei hävinnyt yhtään valmiina ostetuille.

      Kiitos muuten pakastusvinkistä, tätä aion kokeilla. Laitan tänne lähipäivinä sienihampurilaisten ohjeen. Täytteenä siis oli mm. pikkelöityjä suppiksia. Jauhelihapihveissä kokeilin ensimmäistä kertaa niin sanottua McDonald´s-tekniikkaa. Ohuet jauhelihapihvit jäädytetään pakastimessa ja paistetaan täysin jäisinä. Toimii, todellakin toimii. Lihan nesteet jäävät lukkoon pihvin sisään, ja mehukkuus on aivan omaa luokkaansa.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*