Marmoroitu juustokakku ja muita vappuherkkuja

Palaillaanpa vielä parin viikon jälkeen vappufiiliksiin. Meillä oli pirun kiva vappu, ihan erilainen kuin aikaisempina vuosina. Kaksi vuotta sitten vappupäivänä kun kävi näin. Huvittaa vieläkin, kun muistelen tuota. En pihahtanut blogissa enkä Facebookissa sanaakaan raskaudestani. Tosin jälkikäteen tuo kevään 2013 leipomisvimma ja väsymyksen valittelu on aika silmiinpistävää.

Vielä hetkeä ennen actionia kirjoittelin tänne muina naisina jostain vappupallovirityksistäni, ja seuraavana iltana minulla oli jo vauva. Koko loppuelämäni ajan vappu tulee olemaan erityinen päivä, esikoiseni syntymäjuhla. Vappupäivät tulee siis vietettyä aika pitkälle tulevaisuuteen hieman toisin kuin darrassa teekkarikastetta katsellen.

Ei tämä vappu silti tylsä ollut, päinvastoin. Sorsapuistossa ja Tammelantorilla oli aattona mukavaa pöhinää. Siis oikeasti mukavaa pöhinää. Semmoista, jota voi mennä ihmettelemään tallautumisvaarassa olevan matalan koiran ja pikkulapsen kanssa. Sorsussa soitti dj ja luomuravintola Leo tarjoili kasviswokkia ja makkaraa. Aikamme flaneerattuamme tulimme kotiin, poksautimme pullon kuohuvaa, toivotimme kevään tervetulleeksi ja aloimme valmistella seuraavan päivän syöminkejä.



Valitsimme aika rennon linjan. Tytön synttärit eivät olleet (luojan kiitos) lastenkutsut, vaan pienet brunssikahvit mummeille ja kummeille. Lastenkutsuilla on kiva käydä, kun joku toinen joutuu siivoamaan sen sotkun jälkeenpäin. Mutta mitä pidempään jälkikasvuni pysyy autuaan tietämättömänä siitä, että hei, tämän askarteluhärdellin ja kiljunnan voisi saada omaankin kotiin, olen kiitollinen.

Mitähän oikeasti teen sitten, kun tuolla oven takana on muksulauma rimputtamassa ovikelloa lahjapaketit kainalossa? Lykkään niille varmaan kylmät grillimakkarat käteen, pakenen makuuhuoneeseen ja kinkeän vaatekaapin oven eteen.

Viime vuonna tein kahvipöytään marjaisan juustokakun. Kevät oli aikaisessa, ja sain koristeltua kakun pienillä koivunlehdillä. Päätin tehdä taas juustokakun, koska se nyt vain on niin ihanan helppo. Juustokakuissa voi myös kokeilla uusia makuyhdistelmiä ilman järkyttävän mokaamisen vaaraa. Tein marmoroidun juustokakun K-ruoan ohjeen pohjalta, mutta tapani mukaan fiksailin tätäkin. Mustikoiden sijaan käytin pakastimesta löytyneitä mustaherukoita. Voit käyttää mitä tahansa tummia marjoja, joista saa näyttävän marmoroinnin. Keksin raikastaa täytettä myös vihreällä kardemummalla. Voit käyttää tummaakin, mutta hieman pienempi määrä riittää tällöin.

marmoroitu juustokakku
Pohja:

180 grammaa Digestive- tai kaurakeksejä
75 grammaa voita

Täyte:

500 grammaa maitorahkaa
180 grammaa maustamatonta tuorejuustoa
1 desi vispikermaa
1,5 desiä sokeria
3 kananmunaa
0,5 desiä maissitärkkelystä
2 teelusikallista vaniljasokeria
1 teelusikallinen jauhettua vihreää kardemummaa
2 ruokalusikallista sitruuna- tai limemehua

Marmorointi:

1 desi marjoja
1 ruokalusikallinen vettä
0,5 ruokalusikallista (hillo)sokeria (säätele sokerin määrää marjojen makeuden mukaan, herukka vaatii enemmän kuin mansikka tai vadelma)

1. Levitä voipaperiarkki irtopohjavuokaan. Kiinnitä reunat ja leikkaa ylimääräinen paperi sivuilta pois.

2. Murskaa keksit ja sulata voi pehmeäksi. Sekoita keksinmurut ja voi. Levitä seos tasaisesti vuoan pohjalle.

3. Tee seuraavaksi täyte. Sekoita kaikki täytteeseen tulevat aineet suuressa vuoassa sähkövatkaimella. Jos käytät kokonaisia vihreitä kardemummia, riko kardemumma veitsenkärjellä, pudot siemenet pieneen kippoon ja jauha morttelilla.

4. Tee marmorointi. Kiehauta marjat ja vesitilkka kattilassa miedolla lämmöllä. Varo, etteivät marjat pala. Sekoita sokeri jäähtynesiin marjoihin ja soseuta sauvasekoittimella tai haarukalla survomalla.

5. Kaada täyte vuokaan. Tee pinnalle marmorointi. Levitä marjasosetta kakun päälle, sinne tänne huolettomiksi läikiksi. Levitä marjasosetta veitsellä pintaa pitkin. Tee esimerkiksi pyörrekuvioita tai pisaroita.

6. Paista kakkua 175 asteessa uunin alatasolla noin 50 minuuttia. Jäähdytä kakku ensin hyvin huoneenlämmössä. Pinta voi rikkoutua, jos siirrät kakun liian nopeasti kylmään. Kakku pysyy varmemmin ehjänä, kun jäähdytät huoneenlämpöisen kakun vielä kunnolla jääkaapissa, mieluiten yön yli. Irrota kakku vuoan reunoista ensin varovasti veitsellä, ja avaa reuna vasta sitten.

marmoroitu juustokakku
Marmoroinnin ihana puoli on se, että tätä et voi mokata. Suihki marjasosetta pintaa pitkin miten sattuu. Se on niinku taiteellista.

marmoroitu juustokakku
Halusin ujuttaa tuota luontoa tähänkin kakkuun, vaikka pari viikkoa sitten koivuissa ei ollut kuin korkeintaan silmuja. Synttäriruusuista leijaili pari lehteä kakun päälle.

Kakun lisäksi makeana tarjoiltiin itse tehtyjä (köh köh köh, hyvin sä vedät) mustikkamuffineja ja miehen isoäidin lusikkaleipiä, jotka ovat niin hyviä, ettei sellaisia saa yhdestäkään leipomosta. Suolaisen ystäville – eli kaikille – oli tarjolla lajitelma erilaisia nakkeja ja makkaroita, kapriksella höystettyä perunasalaattia, feta-parsakaalipiirasta, valuviksi keitettyjä munia sekä pekoniin käärittyä parsaa. Parsa oli aika kehnoa, mikä harmitti. Puolet varsista lensi roskiin. Tämän olisi voinut korvata vaikkapa kesäkurpitsasuikaleilla. Noh, voi ja pekoni aateloittavat rehun kuin rehun.

Hei, voisiko niille lapsille muuten tarjota ihan vain pekonia? Oppisivat tavoille pienestä pitäen, ja kaiken maailman sipsi/limppari/cupcakevaiheet jäisivät väliin. Hmmmm.

fetapiirakka
perunasalaatti

 

2 kommenttia

  1. Hyvännäköiset synttäritarjoilut! Mulla on joku ihme kirous noiden paistettavien juustokakkujen kanssa, kun saan ne aina halkeamaan, vaikka kuinka koita noudattaa kaikkia mahdollisia kikkoja. Sulla onnistui tuo tosi nätisti.

    Meillä muuten tyttö on syntynyt vuoden ensimmäisenä päivänä, eli uudenvuoden juhlinta sai täällä vähän uudenlaisen käänteen. 🙂

    • Tämä taisi muuten olla ensimmäinen kerta, kun tein paistetun amerikkalaistyylisen kakun. Tai ainakin olen tehnyt näitä niin harvoin etten muista, koska viimeksi. Luulen, että avaimet halkeamisen estämiseen ovat mieto paistolämpötila ja todella perusteellinen jäähdytys. Ensin pitkään huoneenlämmössä ja vielä pyyhkeen tai liinan alla. Ja vasta aivan jäähtynyt kakku jääkaappiin ja seuraavan päivänä irti reunuksesta.

      Odotan muuten kauhulla teinivuosien rilluttelua. Kiesus, mitkä juhlinnat, kun 16-vuotiaalla on synttäri ja vappu samana päivänä 😀

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*