silakkapitat

Silakkarieskat suomalais-välimerelliseen tyyliin

Hesarissa oli pari päivää sitten juttu, joka sai piston tuntumaan sydämessäni. Syön kalaa ihan hyvin, mutta monipuolisuuden kanssa on niin ja näin. Mietin monesti, että pitäisi tehdä jotain vaikka silakasta tai muikusta, mutta kovin usein päädyn loheen.

Hesarin vieraskynäkirjoitus muistutti kotimaisen järvikalan ekologisuudesta ja siitä, että kalaa kannattaisi syödä monipuolisesti sekä terveyden että ympäristön ja kalakantojen vuoksi. Otimme neuvosta vaarin. Kirjoitan tätä anoppilassa. Paikallinen kalastaja tuli juuri kolkuttelemaan ovelle, ja teemme tässä muikkukauppoja.

Kaupasta taas mukaan lähti silakkaa, joka ei todellakaan rasittanut kukkaroa. 300 grammaa maksoi vain muutaman euron. Päätimme (jälleen kerran), että nyt pitäisi oikeasti ryhdistäytyä kala-asiassa ja syödä muutakin kuin lohta, vaikka kuinka ostaisimme sen luomuna ja ekona ja ties minä. Eilen teimmekin pitkästä aikaa silakkapihvejä, jotka söimme suomalais-välimerelliseen tyyliin rieskan, jugurttikastikkeen ja mummonkurkkujen kera.

VINK: Voit käyttää rieskan sijaan pitaleipää tai tortillakuoria tai täyttää vaaleat sämpylät näillä lisukkeilla hampurilaistyyliin.

VINK VINK: Tuplaleivitys tekee silakoista mahdollisimman rapeita. Alle tulee vehnäjauhokerros ja päälle krouvimpi korppujauho-maustekerros. Jauhoja saa käyttää reilusti. Koska kyseessä on street food -henkinen ruoka, korppujauhoissa saa olla kunnolla mausteita. Voit lisätä joukkoon myös hippusen chiliä.

VINK VINK VINK: Unohdin salaatin kauppaan, joten stailasin rieskat voikukanlehdillä. Niitä voi kuitenkin käyttää oikeastikin salaatissa. Valitse pieniä lehtiä, sillä suuret loppukesän lehdet ovat kitkeriä.

Silakkatäytteiset rieskat

6 kappaletta

Leivät ja silakkapihvit:

  • 6 suurehkoa rieska/pitaleipäsiivua
  • 300 grammaa fileerattuja silakkapihvejä
  • 1,5 desiä vehnäjauhoja
  • 3 desiä (ruis)korppujauhoja tai pankojauhoja
  • 3 kananmunaa
  • 2 ruokalusikallista paprikajauhetta
  • 1,5 teelusikallista suolaa
  • ripaus musta/valkopippuria
  • voin ja öljyn sekoitusta/voita paistamiseen

Jugurttikastike:

  • 3 desiä turkkilaista/kreikkalaista jugurttia
  • 2−4 valkosipulinkynttä
  • 1 teelusikallinen (Dijon)sinappia
  • suolaa
  • ripaus musta/valkopippuria

Mummonkurkut:

  • 4 avomaankurkkua tai 1 iso tavallinen kurkku
  • 2 ruokalusikallista väkiviinaetikkaa
  • 1 teelusikallinen suolaa
  • 2 teelusikallista sokeria
  • pari tuoretta tillinoksaa silputtuna tai 1,5 teelusikallista kuivattua tilliä

Muut täytteet:

  • 100 grammaa fetajuustoa
  • 2−3 tomaattia kuutioina
  • 1 kevätsipulin varsi silppuna
  • 6 isoa salaatinlehteä
  • hieman tilliä ja pikku loraus sitruunamehua valmiin annoksen pinnalle

 

  1. Tee ensin mummonkurkut ja jugurttikastike. Pese kurkut ja leikkaa ne ohuiksi siivuiksi. Kaada suljettavaan, litran vetoiseen purkkiin etikka, suola, sokeri ja tilli. Sekoita hyvin. Lisää joukkoon kurkkuviipaleet, sulje purkki ja hölskyttele lavuaarin päällä. Anna kurkkujen marinoitua jääkaapissa.
  2. Kuori ja murskaa valkosipulinkynnet. Sekoita ne jugurttiin. Lisää joukkoon sinappia, suolaa ja sokeria vähän kerrallaan. Maistele, jotta löydät itseäsi miellyttävän maustekombon, sillä jugurttien happamuus vaihtelee. Pane kastike viileään makustumaan.
  3. Tee seuraavaksi silakat. Pyörittele kalafileet ensin vehnäjauhoissa. Riko ja vatkaa kananmunat. Kasta jauhotetut silakat munaan. Tee ruiskorppujauhoista, paprikajauheesta, suolasta ja pippurista toinen leivitysseos. Pyörittele silakat lopuksi huolellisesti tässä seoksessa.
  4. Sulata voi/voi-öljyseos pannulla. Paista silakkapihvit molemmin puolin rapeiksi ja ruskeiksi.
  5. Kokoa lopuksi leivät. Sivele rieskan sisälle jugurttikastiketta. Täytä silakoilla, salaatilla, tomaattikuutioilla, kevätsipulilla, mummonkurkuilla ja fetamuruilla. Viimeistele annokset tillillä ja sitruunamehulla. Nauti heti, jotta leivät eivät vety ja pehmene.

silakkatäytteiset rieskat

mummonkurkut ohje

silakkatäytteiset rieskat

Jännitin vähän, mitä lapsi tuumii silakkapihveistä. Ovatko ruodot hänelle liikaa? Markkinoimme pihvit kalapuikkoina ja täydestä meni, kuten kuvista näkyy. Näitä pitää ehdottomasti tehdä useammin.

Minä olen suostunut syömään silakoita ja muikkuja vasta aikuisiällä. Traumatisoiduin lapsena saatuani pari kertaa ruodon pahasti kurkkuun. Olen myös älyttömän aistiherkkä. Se, mikä on toisen kurkussa pientä kutinaa, on minulle teräsvillaa.

Lisäksi muistan lapsuudestani älyttömän käryn, joka pinttyi keittiöön, kun eräs tuttavamme paistoi siellä silakkapihvejä, jotka olivat kuulemma hänen bravuurinsa. Toinen hänen bravuurinsa taisi olla voilla läträäminen ja sen polttaminen. Asuntoon nimittäin jäi aina järkyttävä rasvankatku. Itse käytän paistamisessa yleensä voin ja öljyn seosta. Se ei pala yhtä helposti, mutta voi antaa ruoalle kauniin paistopinnan ja makua.

Minun on siis pitänyt opettelemalla opetella syömään ruodollisia pikkukaloja. Mutta kaikkea voi näköjään treenata. Minä olen meistä itse asiassa nykyään se, joka vetelee helpommin muikkuja ja kuoreita. Villeä ruodot rassaavat pahemmin, mutta paksu ja maukas leivitys kuulemma auttaa totuttelussa.

Luulen, että myös tuo italialainen Rocca di Montemassi Syrosa -rosee helpotti nieleskelyä. Eli kiitos vain näytepullosta Pernod Ricard! Tein muuten keväällä heidän Juomavinkki-sivustolleen leikkimielisen testin, jonka avulla voit selvittää, mikä roseeviini sopii persoonaasi. Harmi vain mä en saanut tästä ITSE TEKEMÄSTÄNI testistä sitä tulosta, jonka olisin toivonut. Olisin halunnut olla tietenkin samppanja! No ei se ranskalainen chic-elämä provencelaisina roseineenkaan huono vaihtoehto ole.

silakkatäytteiset rieskat
silakkatäytteiset pitaleivät
Silakkarieskat ohje
Silakkarieskat resepti
Silakkarieskat ohje
Syökää kalaa!

Pikkukalaresepteistä mieleeni tuli kaksi kehuttua ohjetta. Kolme vuotta sitten osallistuin upeimpaan ja pelottavimpaan tempaukseen koskaan: kokkasimme bloggaajien kanssa omin voimin kokonaisen menun huippuravintola Berthassa. Kehittelemistämme ohjeista limemarinoidut silakat saivat eniten kiitosta, ja olen tehnyt näitä joka vuosi joulupöytään. Joskus olen marinoinut limellä myös muikkuja.

Kotimaisista kalasäilykkeistä suosikkini on Järkisärki. Tein siitä mausteista tomaattipastaa puttanesca-tyyliin. Tämä on maistunut niillekin, jotka inhoavat anjovista ja sardellia.

Myös lohi-lehtikaalipastaa on kehuttu kovasti. Tosin nykyään korvaan italialaisen parmesaanin jollakin voimakkaalla kotimaisella juustolla. Parmesaaniin maitoa tuottavia lehmiä nimittäin kohdellaan aivan paskasti, suosi siis mieluummin pieniä suomalaisia juustoloita.

Tästä veriappelsiinilohesta ja minttubulgurista tuli keväällä suorastaan hitti. Sesongin ulkopuolella voit korvata veriappelsiinin tavallisella. Resepti on siitä ihana, että vaikka se kuulostaa ja näyttää vähän fancy pancylta, ohje on yksinkertainen.

Syö siis mieluummin kotimaista kalaa kuin kanaa, jonka tuotantotavoista paljastui taas uusia karmeuksia. Taviskuluttajan on usein vaikea selvittää omin nokkineen elintarvikkeiden tuotantotapoja, ympäristövaikutuksia ja vastaavia. Kalaostoksilla WWF:n kalaopas on hyvä apuri, jos olet yhtä pyörällä päästäsi kalakantojen ja ympäristöasioiden kanssa kuin minä.

 

2 kommenttia

  1. HeavenQueen

    Tuo wwf:n kalaopas on useamman vuoden ollut puhelimeen tallennettuna ja sitä yleensä kauppareissuilla vilkuilen jos olen epävarma kannattaako jotain kalaa ostaa vai ei.

    Yritän lohen (jota meilläkin syödään kaloista eniten) vastapainoksi ostaa välillä kuhaa, ahventa, siikaa ja välillä
    jotain muutakin. JärkiSärki on niin loistava kotimainen tuote että sitä on nykyään pakko olla kotona, käytän sitä ihan leivänpäällisenäkin.

    Tää ohje tuli kyllä hyvään aikaan. Oon miettinyt että silakoista saisi hyvät täytteet tacoihin, pitänee niitä jossain vaiheessa tehdä.

    Eipä muuten pahemmin tee mieli broileria syödä. Löysin tuossa jokin aika sitten nettiä selatessa kotimaisen luomukanan tuottajan jolta saa ostettua suoraan luomukanaa. Pitäisi joskus ottaa siitä vähän enemmän selvää ja kysellä saisivatko joskus toimitettua sitä esim. Tammelantorin Rekoon kun heidän normaali toimitusalue ei kata Tampereen aluetta.

  2. Hei hyvä että tuli tämä Reko selväksi. Mietin, että saisiko sieltä. Pitää jatkaa selvittelyä ja opetella syömään muuta. Ja toi kalaopas on loistava tällaiselle ummikolle. Tosin olen huomannut, että valtaosa ihmisistä ymmärtää ruoan taustan päälle vielä muakin vähemmän.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*