Mansikkagazpacho ja paahdetut feta-hunajaleipäset

Tällainen herkkusuu kun olen, jokaista matkaani luonnehtii jokin tietty ruoka. Häämatkallamme Barcelonassa ihastuin Pimientos de Padrón -paprikoihin. Kolme vuotta sitten Kreikassa pääsin muhennettujen villikasvisten ja friteeratun saganakijuuston makuun. Pari vuotta sitten rakkauteni kohde oli mausteyhdistelmä minttu ja tilli, Viime kesän Pargan romanssini oli tomaatissa haudutettu okra.

Tämän kesän Espanja-turneemme vahvin makumuisto on kylmä kasviskeitto eli gazpacho. Testasin niin kaupan halpoja valmiskeittoja kuin ravintoloiden tarjontaa, sekä klassista tomaattikeittoa että mansikoilla ja majoneesilla höystettyä.

Olen ymmärtänyt kylmien keittojen idean vasta reissattuani kuumissa maissa. Hikisenä päivänä, kun suolatasapaino heittelee, ei ole mitään ihanampaa kuin ärhäkkään etikkainen, mausteinen keitto, joka elvyttää ja viilentää kehon. Voimakas, mutta raikas soppa on myös oivallinen ruokahalun herättelijä ennen varsinaista ateriaa.

Tämän mansikoista ja tomaateista tehdyn gazpachon pääpohja on Eleven Madison Park -ravintolan ohje. Halusin tosin käyttää tomaattimehun sijaan aitoja tomaatteja. Siksi tutkin myös espanjalaisten ruokasivustojen reseptejä, Iltasanomien Ruokalaa ja Chocochiliä.

Näiden tutkimusmatkojen lopputuloksena syntyi unelmieni keitto. Siinä on tasapainoisesti mansikkaa ja tomaattia, eikä maku muistuta makeaa marjasmoothieta. Keitto sakeutetaan leipäkuutioilla, jotka paahdetaan kevyesti valkosipulin ja timjamin kera. Tämä esioperaatio pehmentää ja syventää keittoa. Timjami, valkosipuli ja mansikka sopivat upeasti yhteen, ja makuun tulee ruokaisuutta ja umamia.

VINK: Voit käyttää timjamin sijaan myös oreganoa, basilikaa tai minttua. Etenkin minttu vie makumaailmaa minun mielestäni vähän smoothiemaisempaan suuntaan. Se sopii tiettyihin tilanteisiin, mutta nyt en tavoitellut sitä, vaan mehevyyttä ja lihaisuutta – jos nyt vegaanisesta ruoasta saa tällaista termiä käyttää. Jos muuten olet vegaani, tarkista, että keittoon tuleva leipä on maidoton.

VINK VINK: Vähensin hieman muiden ohjeiden punasipulin määrää ja samoin tekisin chilin suhteen. Raa´at kasvikset ja etikka ovat vetäydyttyään sen verran ärhäkkä yhdistelmä, ettei chiliä tarvita välttämättä lainkaan. Nyt laitoin sitä palon pään verran, mutta voisin jättää chilin kokonaan poiskin.

Jotta ateriaan tulisi ruokaisuutta ja kontrasteja, tein lisukkeeksi lämpimiä, inasen makeita bruschettoja. No, aito bruschettahan grillataan, joten olkoot nämä sitten leipäsiä. Jos muuten käytät patonkia, voit käyttää siitä noin kämmenen kokoisen palan keiton saostamiseen.

Kappas, tämähän olikin ensimmäinen reseptini lähes pariin kuukauteen. Kevään ja kesän työrumba ja kaikki elämässä tapahtunut säätö vetivät mehuni nolliin. Pelkkä ajatuskin blogin vuoksi kokkailusta ja kuvaamisesta tuntui suoraan sanoen veemäiseltä. Olin niin puhki, että limenpuolikkaiden pyörittely ei kiinnostanut tippakaan, ja kaipasin vain tavallista arkea.

Reilut kaksi viikkoa Andalusiassa onneksi tyhjensivät pään. Luin seitsemän kirjaa, vaikka en edes ollut koko ajan nenä kansien välissä. Seitsemän! Voi että se oli ihanaa. Tosin pieni arkiärtymys nosti päätään heti tällä viikolla, kun kalenteri alkoi täyttyä ja tajusin, että läppärille pitää taas omistaa joka päivä useita tunteja.

Kaipa tämä on sitä ruuhkavuosien hiertoa. Välillä vain tuntuu siltä, että aivoni ovat ihan liian jähmeät nykymaailmaan, jossa kaikki kommunikointi käydään jossain virtuaalituutissa, aikataulut tuntuvat menevän aina ristiin ja ihan kaikkeen liittyen saa koko ajan olla tarkistamassa jotain netistä – oli kyse sitten työhön liittyvästä tiedonhausta, vaatekutsuista tai bussiaikatauluista.

Onneksi Areena on täynnä Kotikatua. Sitä aikaa, kun tv-sarjoissa ei ollut vielä säksättäviä mikrosekunnin leikkauksia. Kun asiat hoidettiin vielä soittamalla tai jopa raahautumalla juttukumppanin luokse. Kun kahvi juotiin termareista ja lapsille tehtiin evääksi makkaravoileipiä, kun kaikki oli ylisuurta ja beigeä, ja edessä saattoi odottaa vain parempi tulevaisuus.

Luepa ihmeessä nämä ja lukuisat muut syyt siihen, miksi sinunkin kannattaa aloittaa Kotikatu-maraton ja lykätä Hannespullat uuniin.