(*Söin ja join ilmaiseksi.) Kerrotaanpa heti alkuun, että vierastan keinotekoista Lappi-eksotiikkaa. Siis muovisia poronsarvia, taljoja, kodassa loitsivia pohjoisen noitia ja vastaavaa. En myöskään ole syönyt kovin usein pohjoisesta ammentavaa ruokaa, jossa olisi jotakin rohkeaa, persoonallista ja sykähdyttävää. Älkää ymmärtäkö minua väärin. Pidän puikulaperunoista, voista, porosta, hillasta ja rieskasta. Suomalaisten ravintoloiden […]
Olen ihan tietoisesti viettänyt päivisin enemmän aikaa kahviloissa. Uudenvuodenpostauksessani kerroinkin, että pääsin vähän mökkihöperöitymään viime vuonna. Olen yrittänyt nyt tietoisesti lähteä kämpästä enemmän ulos. Olen tehnyt töitä lounasrafloissa ja kahviloissa, että saisin edes olla ihmisten keskuudessa, vaikka teenkin töitä yksin. Se on ollut hyvä ja virkistävä päätös, ja saan tehtyä […]
Siinä se on. Nimittäin Mäkin kulma, Mäkkärin kulma, teinitalo, spurgukulma, murkkurafla, rakkaalla lapsella on monta nimeä. On tuskin yhtään 90-luvun tamperelaisnuorta, joka ei olisi hillunut näillä nurkilla vappuna, koulujenpäättäjäisissä, tapahtumien yönä ja muuten vain viikonloppuisin. Ja jos et hillunut, haaveilit hilluvasi tai halveksit hillujoita. Kaikilla oli jonkinlainen suhde Keskustorin Mäkkiin. […]
Vaihdoimme vuotta tällä kertaa toisten loihtimien herkkujen ääressä. Viimeiset kaksi vuodenvaihdetta olemme bilettäneet kotosalla kavereiden kanssa pikkuväen pörrätessä jaloissa. Nyt plikka alkaa olla siinä iässä, että mummola on kova sana, emmekä pane lainkaan pahaksemme, jos saamme olla välillä vain aikuisten kesken. Varasimme kaveriporukalla pöydän Masusta, jossa olen käynyt aikaisemmin vain […]