Lapsuudenajan herkkujen henkiin herättämiselle ei näy loppua. Tein syksyllä legendaarista italianpataa kotitekoisena kasvisversiona, jouluna veganisoin onnistuneesti munariisipasteijat ja ruokaisan italiansalaatin. Nyt tein oman versioni toisesta lapsuuteni pataruoasta. Meksikonpata, joka maistuu perheen pienimmillekin, on ihanasti ysäri, mutta lisukkeilla ruokaan saa tulisuutta ja hapokkuutta, jota aikuiset usein kaipaavat.
Nostalgiaruokaa tuoreista aineksista
Meksikonpadassa ideani oli sama kuin italianpadassa. Halusin veganisoida tutun ruoan ruoan ja tehdä sen pussin sijaan tuoreista raaka-aineista. En kuitenkaan halunnut modernisoida ruokaa liikaa, vaan tehdä nostalgista kotiruokaa, joka maistuu mahdollisimman paljon siltä kuin lapsuudessa.
Päätin, että meksikonpatani on mausteinen, mutta ei tulinen. Näin lapsetkin voivat syödä sitä, ja aikuiset voivat lisätä halutessaan chiliä omaan annokseensa.
Kasvisseoksessa on herneitä, maissia, paprikaa, sipulia ja kidneypapuja. Vegaanisessa meksikonpadassa on jauhelihan sijaan suosikikseni noussutta Elovenan kaurajauhista, jossa on uskomattoman jauhelihamainen koostumus. Myös vanha kunnon soijarouhe ja härkis sopivat ruokaan.
Käytän yleensä aika vähän maustesekoituksia, mutta meksikonpadan päämauste on tacomauste. Sillä pataan saa autenttisen ysäriaromin. Tacomaustesekoituksessa on myös suolaa ja sokeria, joita yleensä lisään tomaattipohjaisiin ruokiin, joten nyt niitä ei tarvinnut kauheasti käyttää.
Lapset popsivat pataa sellaisenaan ja hyvin maistui. Me aikuiset lisäsimme lautasillemme limemehua, korianteria, avokadoa ja Oatlyn turkkilaista jugurttia. Lisukkeet tuovat ruoan 2020-luvulle, truuttaus ketsuppia ja maitolasillinen taas vievät sinut aikakoneella 90-luvulle.
VINK: Voit korvata tacomausteen seoksella, jossa on mietoa chiliä, paprikajauhetta, suolaa, pippuria, sokeria ja juustokuminaa/jauhettua korianteria. Käytä jokaista maustetta 0,5-1 teelusikallista.
VINK VINK: Voit korvata riisin ohralla tai pastalla.
Nostalginen meksikonpata
- 2 desiä raakaa riisiä
- 5 desiä vettä
- 1 kasvisfondinappi
- 225 grammaa eli pieni pussi kaurajauhista
- 1 keltasipuli
- 2-4 valkosipulinkynttä
- 2 punaista paprikaa
- 230 grammaa eli paketillinen kidneypapuja
- 200 grammaa pakastemaissia
- 100 grammaa pakasteherneitä
- 400 grammaa tomaattimurskaa
- 2 teelusikallista tacomaustetta
- 0,5 teelusikallista chilijauhetta
- ripaus suolaa
- ripaus pippuria
- öljyä kuullottamiseen
Lisukkeiksi:
- 1 avokado
- 1 lime
- kourallinen tuoretta korianteria tai persiljaa
- vegaanista luonnonjugurttia
- lisää chiliä tulisen ystäville
- Esivalmistele ainekset. Kuori ja silppua sipuli ja valkosipuli. Leikkaa paprika pieniksi kuutioiksi. Huuhtele pavut.
- Keitä riisi vedessä pakkauksen ohjeen mukaan. Lisää kiehuvaan veteen kasvisfondi.
- Kuullota kaurajauhista pannulla pienessä öljytilkassa viitisen minuuttia. Suolaa ja pippuroi kevyesti. Kaada ruskistunut jauhis lautaselle odottamaan.
- Kuullota öljytilkassa sipuli ja valkosipuli. Lisää pannulle paprika ja parin minuutin kuluttua pavut, maissit ja herneet. Kun pakastekasvikset ovat sulaneet ja lämmenneet, lisää pannulle tomaattimurska. Huuhtaise tölkki vesitilkalla ja kaada myös vesi joukkoon. Keitä kastike paksuksi. Maistele ja mausta tacomausteella ja hippusella chiliä. Lisää makusi mukaan suolaa ja pippuria.
- Sekoita keskenään kypsä riisi, kaurajauhis ja kasvismuhennos. Maistele ja lisää tarvittaessa mausteita. Voit notkistaa koostumusta tilkalla vettä.
- Tarjoile valmis meksikonpata sellaisenaan ja höystä halutessasi lisukkeilla.
Hauska tavata, minä olen Janica!
Blogiini on tullut viime aikoina paljon uusia lukijoita, ja epäilen yhdeksi syyksi käynnissä olevaa Vegaanihaastetta. Aika moni reseptini kun on nykyään vegaaninen, ja olen innostunut veganisoimaan etenkin perinteisiä arkiruokia.
Tässä muutama sana minusta uusille kanssakokkaajille. Olen Janica, tamperelainen toimittaja, jonka intohimo, harrastus ja nykyään myös työ ruoka on. Kirjoitan ravintola- ja ruokajuttuja Aamulehteen ja teen reseptiikkaa esimerkiksi Maku Kitchen Lifelle.
Olen kiinnostunut myös monista muista asioista, kuten taiteesta ja kulttuurista (erityisesti kirjallisuudesta, elokuvista ja dokumenteista, joista kirjoittelen välillä Kulttuuritoimitukseen), liikunnasta (varsinkin baletista), ihmismielestä, psykologiasta, historiasta, ympäristöstä, vaihtoehtokulttuureista, uskomuksista ja uskonnoista. Olen juuri kirjoittanut tietokirjan Astrologiaa epäilijöille (Like 2021), jossa tutkin uteliaalla, humoristisella ja avoimella journalistin mielellä astrologiaa, sen historiaa ja vaikutuksia kulttuuriperintöömme (tähän väliin pakollinen disclaimer eli en juo hopeavettä, ja kun olen sairas, menen lääkäriin).
Ennen kaikkea olen ylpeästi tamperelainen tavismuija. Nykyään en enää häpeä ja peitele sitä, että sanon ”mää”. Enemmän tietoja cv:stäni löydät täältä.
Sitten pari sanaa ruoasta ja resepteistäni. Kuten blogiani selaamalla huomaat, en ole vegaani, mutta aika suuri osa syömästäni ruoasta on nykyään vegaanista. Ruokavaliotani voisi kutsua nykytermein varmaankin fleksaamiseski tai planetaariseksi ruokavalioksi.
Uskon, että tulevaisuudessa tällainen ruokavalio tulee olemaan uusi normaali. Haluan rohkaista kaltaisiani taviksia kyseenalaistamaan sen, onko jauhelihaa pakko laittaa ihan joka ruokaan, ja voisiko edes joka toisen voileivän päälle laittaa vegeleikettä lihan sijaan.
Asenteeni ruokaa ja ylipäätään elämää kohtaan on utelias ja joustava. Tiukat kiellot ja ehdottomuudet eivät sovi minulle, mutta sallivalla ja seikkailevalla mielellä olen onnistunut muuttamaan ruokavalioni noin viidessä vuodessa puolivegaaniseksi. Aika hyvin ns. kermaperseeltä. 🙂
Tervetuloa siis herkulliseen syntisten pöytään sekaanit, vegaanit, kulinaristit, tunarikokit ja ihan kaikki! Ysärisafkat kunniaan ja soijaa sian sijaan. 😉
